Hyppää pääsisältöön

Georgian suomalainen osuusfarmi keksittiin saunassa

Amerikan syvässä etelässä Georgian osavaltiossa syntyi 1920-luvulla suomalainen ihannesiirtokunta. Lähelle Jesupin kaupunkia perustettu McKinnonin osuusfarmi oli New Yorkin suomalaisten alkuunpanema. Alueella suhtauduttiin suomalaisyhdyskuntaan suopeasti, ja moni osallistuikin "Finn Townissa" pidettäviin nurkkatansseihin.

“New Yorkissa jossakin saunassa pitivät ensimmäisen kokouksen”, muistaa osuusfarmilla asunut Anton Harju radio-ohjelmassa Suomalaisia utopioita (1980). Ohjelma on Teuvo Peltoniemen toimittama.

Saunassa osuusfarmin perustamisesta unelmoineet miehet olivat asetehtaan työntekijöitä. He pistivät tuumasta toimeen ja perustivat osuusfarmin Georgian pieneen McKinnonin kylään vuonna 1921.

3600 eekkerin eli noin 1500 hehtaarin kokoisesta tiluksesta maksettiin yli 18 dollaria eekkeriltä. Se oli aikamoinen ylihinta, sillä samanlaista maata samoilla seuduilla myytiin myös dollarin eekkerihintaan.

Suomalaisia houkuteltiin muuttamaan farmille mainostamalla sen olevan kuin “lännen preeriaa, puutonta ja sileää.”

Georgiasta innostui esimerkiksi Rajalan perhe. Peltoniemen haastattelema Roy Rajala oli 5-vuotias kun hän muutti tilalle perheensä kanssa. Matti Kallio taasen oli jo parissakymmenissä tultuaan farmille. Hän oli nähnyt lehdessä ilmoituksen osuusfarmista, ostanut osakkeen ja lähtenyt matkaan.

Lapset playas yhdessä koulun ympärillä, ne oli aina yhdessä ja siellä oli vähän vanhempia lapsia, jotka hoitivat nuorempia.― Roy Rajala

Farmilla asui perheitä kolmesta neljäänkymmeneen. Siellä oli myös oma koulu, jossa ei opetettu uskontoa johtuen sosialistisesta uskonnonvastaisuudesta. Työ- ja hallintotehtävät jaettiin kaikkien kanssa tasan.

“Kaikille annettiin eri työt. Minun isä ymmärti englannin kielen ja se oli siellä offiisissa työssä ja siellä stoorissa, missä myytiin ruuat ja vaatteet”, Rajala kertoo.

Työpäivät kestivät yhdeksän tuntia, käytännössä usein paljon kauemmin. Kaikki saivat saman verran palkkaa. Huonoina aikoina tuntipalkka oli kuusi senttiä tunnilta eli noin 54 senttiä päivässä.

Kaikilla oli oma talo ja puolikas eekkeri maata, jossa saattoi viljellä omia juurikasveja. Muuten kaikki, mitä farmi tuotti, lähetettiin markkinoille myytäväksi.

Naapurit tulivat sinne tanssimaan meidän kanssa lauantaisin. Me tanssittiin sitä, suomalaiset sanoivat sitä vinkkelitanssiksi, square dance.― Roy Rajala

Farmin parhaiten menestynyt viljelystuote oli bataatti, mutta siellä viljeltiin myös esimerkiksi kaalia ja sokeriruokoa. Tupakanviljelyäkin kokeiltiin, mutta kokeilu epäonnistui. Liikevaihdollisesti vuosi 1929 oli paras. Silloin liikevaihto nousi 100 000 dollariin.

Kanoja McKinnonissa pidettiin runsaasti. Kananmunista tulikin farmille iso bisnes, mutta kanalanpidosta syntyi myös riitoja. Jotkut erosivat osuusfarmista ja ryhtyivät pitämään omaa taloutta vähän matkan päässä. Tällaisia paikkoja kutsuttiin kitulaksi. Myöhemmin osuusfarmin kananmunabisnes kävi kannattamattomaksi, kun kanoihin levisi sairauksia.

“Ylipäänsä maanviljelyksessä koettiin monia takaiskuja, sillä farmin jäsenet olivat kaivosmiehiä ja metallityöläisiä, joista useimmilla ei ollut kokemusta maataloustöitä”, Peltoniemi selostaa ohjelmassa.

Tältä osin Georgian osuusfarmin tarina muistutti paljon Kalifornian Redwood Valleyn suomalaista osuusfarmia.

Lauantaisin tanssittiin ja saunottiin

Roy Rajalan mukaan kaikki olivat hyvin innostuneita suomalaisista naapureista. McKinnonista puhuttiinkin alkuun Finn Townina. Siinä missä muita kansallisuuksia pidettiin usein laiskoina, kehuttiin suomalaisten olevan ahkeria kuin härät.

Suomalaiset järjestivät joka lauantai suosittuja nurkkatansseja, joihin osallistui nuorta väkeä osuuskunnan ulkopuoleltakin. Ensin tietysti saunottiin ja sitten pistettiin jalalla koreaksi.

Toisin kuin monien muiden suomalaisten ihannesiirtokuntien kohdalla, Georgian osuusfarmin tarinan päättymiseen ei liittynyt suurta dramatiikkaa. Toisen maailmansodan jälkeen farmi alkoi hajota hiljalleen, kun nuoret muuttivat pois ja vanhemmat siirtyivät eläkkeelle. Vuonna 1966 farmin viljelysmaat ostettiin pois.

Teuvo Peltoniemi kirjoittaakin kirjassaan Kohti parempaa maailmaa (1985), että McKinnonin osuusfarmia voi pitää onnistuneimpana Pohjois-Amerikassa syntyneistä suomalaisten ihanneyhdyskunnista.

Kirjallisuutta: Teuvo Peltoniemi: Kohti parempaa maailmaa, Otava (1985)

Näytä kartalla (Google)

Lue lisää:

Vanha tuulimylly kuvattuna heinänkorsien välistä

Kalifornian suomalaisutopia kaatui osaamattomuuteen ja pula-aikaan

Kalifornian Redwood Valleyn osuusfarmi on yksi tuntemattomimmista suomalaisista utopiasiirtokunnista. Kaivostyöläisten vuonna 1912 perustama sosialistinen yhdyskunta kaatui maanviljelyvaikeuksiin ja lopulta pula-aikaan 1930-luvulla. Vuosikymmeniä myöhemmin pastori Jim Jones perusti samaan paikkaan Kansalaisten temppeli -uskonlahkon. Suomalaisyhdyskunnassa varttuneet sisarukset muistelevat radio-ohjelmassa molempia utopioita.

Lue lisää:

Kalevan kansan luvattu saari

Matti Kurikan vuonna 1901 Kanadan Malcolm Islandille perustama Sointula oli lyhytikäinen, mutta kaikista merkittävin yritys suomalaiselle utopiayhteiskunnalle. Kalevan kansa -osuuskunnan perustama yhteisö toimi vuosina 1901–1905 ja sen kotipaikka oli Malcolm Island eli Malkosaari Brittiläisessä Kolumbiassa.

Lue lisää:

Mies Brasilian Penedossa Filmisepon katsauksessa 1948

Penedon kadotetun paratiisin pelasti turismi

Brasiliassa Penedon laaksossa on kukoistanut yksi menestyneimmistä suomalaisista siirtokunnista. Unelma vegetaristisesta unelmayhdyskunnasta romuttui kuitenkin lukuisiin ongelmiin. Nykyään suomalaisuus näkyy Penedossa pikku-Suomena, joulupukin talona sekä tanssipaikka Clube Finlândiana.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Tauno Hannikainen on Taiteilijakukkulan ainoa klassinen kapellimestari – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 26. helmikuuta.

    Helmikuun 26. päivänä syntynyt kapellimestareiden reissumieheksi kutsuttu Tauno Hannikainen (1896–1968) ehti johtaa orkestereita yli 60 maassa. Jyväskyläläiseen Hannikaisen musiikkiperheeseen syntynyt Tauno oli alkujaan sellisti ja pianisti. Amerikan-vuosinaan hän otti Yhdysvaltain kansalaisuuden, mutta viimeiset vuotensa hän toimi Helsingissä.

  • Luonas kai olla saan – Juice Leskisen hitit Elävässä arkistossa

    Valikoima Juicen kappaleita Elävän arkiston kokoelmista.

    Juice Leskinen (1950 – 2006) on kuulunut suomalaisen rockin kärkikaartiin esikoislevystään Juice Leskinen & Coitus Int lähtien vuodesta 1973. Mittava tuotanto käsitti kolmisenkymmentä albumia, päälle kokoelmat ja lukuisa määrä singlejä. Oheiseen artikkeliin on koottu osa Juicen ikimuistoisimmista kappaleista ja muutama vähän harvinaisempikin.

  • Antti Holma selvitti työharjoittelussaan Ylen työntekijöiden alkoholinkäyttöä

    Holma tutustui Ylen arkeen Extra Largessa vuonna 2007.

    Muistatko Ylen Extra Large ohjelmasta tutun toimitusharjoittelija-Antin? Jos et muista, niin ei hätää! Areenasta pääset nyt katsomaan, miten Antti Holma pohtii niin yleläisten raudanlujia vatsalaukkuja kuin lastenohjelmien tekijöiden lapsellisuutta. Varoitus: luvassa on kiusallisia tilanteita, puisevaa huumoria ja omintakeisia kysymyksiä ketään kumartelematta.

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.