Hyppää pääsisältöön

Huilusonaatteja vapaudenajan ykkösmuusikolta

Mahdollisesti suomalaisiakin sukujuuria omaava Johan Helmich Roman oli Ruotsin ensimmäinen kotimainen suuri säveltäjänimi, Ruotsin musiikin isä. Hovimuusikon lapsi pääsi jo nuorena viulistiksi kuninkaalliseen hovikapelliin ja myös opiskelemaan ulkomaille. Viisi vuotta Lontoossa 1710-luvun jälkipuolella antoivat Romanille monipuolisen kansainvälisen koulutuksen. Palattuaan Ruotsiin Romanista tuli hovikapellimestari, ja hän huolehti muun muassa nuottien hankkimisesta Keski- ja Etelä-Euroopasta Pohjolaan. Romanin ainoa lopulta julkaistu oma opus, Kaksitoista sonaattia huilulle ja continuolle, on saanut kelpo tulkinnat kahdella huilisti Dan Laurinin levyllä, joista jälkimmäinen on juuri julkaistu Bis-levymerkillä.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Roman kohosi valtakunnan ykkösmuusikoksi Fredrik I:n ja Ulriika Eleonooran aikana, jolloin valistus tuli Ruotsiin. Frihetstiden, vapaudenaika siirsi valtaa itsevaltiailta parlamentille ja uuden ajan tuulet kukoistivat tieteissa ja taiteissa. Niin myös sekä italialaisen tyylin että ranskalais-saksalaiset yhdistetyt maut tunteva Roman oli valistuksen ja täysbarokin airut, joka toi Ruotsiin tunteita korostavan uuden barokkityylin.

Dan Laurin on puolisonsa, cembalisti Anna Paradison ja kamaripartnereidensa sellisti Mats Olofssonin ja kitaristi-luutisti Jonas Nordbergin kanssa Euroopan kärkeä alallaan, ja Romanin huilusonaatit soivat ilmeikkäästi, milloin mietteliäästi, milloin iloisen rempseästi. Varhaisgalantin tunteikkaan melodiset, paikoin kokeilunhaluiset sonaatit saivat Saksassa parhaan mahdollisen jakelijan, Georg Philipp Telemannin, joka mainosti niitä eläväisiksi ja viehättäväksi. Sitä ne yhä ovat!

J.H. Roman: 12 huilusonaattia. - Dan Laurin, nokkahuilu sekä Paradiso musicale. (Bis, BIS-2155)

Kuuntele Uudet levyt 27.5.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.