Lauri Viita kirjoitti Kukunor-runoelman esikoisteoksensa Betonimylläri jälkeen. Viita on itse kuvaillut teostaan saduksi ihmislapsille ja muun muassa kirjallisuuden professori Yrjö Varpio on todennut, ettei ymmärrä siitä mitään. Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusosaston toimituspäällikkö, kirjallisuuden tutkija Sakari Katajamäki on tutkinut Kukunoria ja kertoo sen satumaisesta maailmasta Aristoteleen kantapäälle.
Kukunor syntyi Lauri Viidan muun kirjailijantyön ohessa nopeana kirjallisena työnä. Hän oli kirjoittamassa kuuluisaa Moreeni-romaaniaan samalla kun teki Kukunorin.
On epäilty, että Viita olisi sairastunut skitsofreniaan samoihin aikoihin, mutta Sakari Katajamäki ei usko tätä.
–Olisi mahdotonta ajatella, että skitsofreniaa sairastava olisi pystynyt kirjoittamaan Moreenin kaltaista romaania tai Kukunoria, joka on hyvin hallittu kokonaisuus.
Tuorein tulkinta Lauri Viidan myöhempien vuosien mielenterveysongelmista onkin se, että hän ei sairastanutkaan skitsofreniaa vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka esti hänen kirjallisen työnsä lopulta kokonaan.

Luovuuden symboli Kukunor
Kukunorissa seikkailee kaksi peikkoa, Kukunor ja Kalahari, jotka lukevat kirjoja professorin kirjastossa ja matkaavat unissaan maailmalla. Kukunor on myös suolajärvi Kiinassa, Tiibetin ylängöllä. Eri lähteiden mukaan se tarkoittaa sinistä tai vihreää järveä mongolin kielellä. Kalahari on taas valtava autiomaa Afrikassa.
–Tässä runoelmassa on aika paljon paikannimiä, Kukunorin ja Kalaharin lisäksi löytyy muun muassa Naantali, Pohjoisnapa, Kiina ja Tyynimeri. Kukunor ja Kalahari edustavat enemmän kuitenkin unen paikkoja, koska suurin osa runoelmasta tapahtuu Kukunor-peikon unessa. Siinä mielessä eri paikat kuvastavat myös mielen paikkoja, Katajamäki selittää.
Kukunor edustaa vettä, jota voi pitää luovuuden symbolina. Kalaharissa voi nähdä taas kuivuuden ja nääntymisen elementtejä. Runoelmassa Kukunor-järvi lentää Kukunor-peikon unessa pilvenä Afrikkaan, sataa Kalaharin autiomaahan ja elvyttää sen eloon. Helppo ja luonteva tulkinta onkin, että Kukunor kuvaa vastavihityn pariskunnan, Lauri Viidan ja Aila Meriluodon, rakkautta.
–Toisaalta Lauri Viidan aikalainen, tutkija ja kriittikko Unto Kupiainen, haastatteli aiheesta Viitaa ja häneltä on jäänyt marginaalimerkintöjä haastattelusta, joita olen käyttänyt tutkimuksessani. Merkinnöissä lukee että Viidan tytär Terhi ja poika Seppo edustaisivat Kukunoria ja Kalaharia. Myös Viidan ja Meriluodon tytär Arla Ursula on liitetty Kukunor-peikkoon.
Kukunorin kieli on leikittelevää. Viita keksi kirjaan joitakin omia sanoja, esimerkiksi verbin esineistelmöidä, joka tarkoittaa esitelmän pitämistä esineistä. Teoksessa on myös keksittyä Limpopo-joen kieltä, jota Kukunor kutsuu limpolompotukseksi.

Viitteitä kirjallisuuteen, satiiria ja parodiaa
Runoelmassa viitataan kirjallisuuteen kahdella tasolla. Toisaalta siellä viitataan fiktion sisällä tiettyihin kirjoihin, professorin iltalukemistoon, josta peikot lukevat runoja. Sitten puhutaan tietosanakirjasta, joka ei ole nimeltään Pikkujättiläinen vaan Isojättiläinen. Nämä kirjat antavat vihjeen siitä, että peikot ensinnäkin lukevat ja toisaalta saavat erilaisia ideoita kirjoista.
–Kukunorissa käytetään vahvoja kirjallisia lähteitä ja nostetaan esiin suuria ajatuksia. Tämä antaa hienon säväyksen teokseen, joka on toisaalta syvällinen ja toisaalta hyvin leikillinen ja järjettömyyttäkin lähentelevä. Lauri Viidalle on hyvin ominaista, että hän kirjoittaa vakavasti, mutta juuri niissä vakavissa kohdissa myös leikillisyys tulee esiin. Viidalle on tyypillistä myös satiirisuus ja Kukunorissakin on kohtia, joita voi lukea satiirina tai parodiana.
Kirjassa Kukunor-järvi yrittää lähteä lentoon ja lentää Afrikkaan, mutta hänen pitää ensin ylittää Himalaja-vuoristo. Vuoriston luminen ja jäätynyt huippu melkein estää ylityksen.
–Tässä onkin nähtävissä allegoria paikoilleen jäätyneestä tai luutuneesta kulttuuri-ilmastosta, joka on aina jotenkin ensin ylitettävä ennen lentoon pääsyä, Katajaharju toteaa.
Katajamäki pitää Kukunoria sen satiirisuudesta huolimatta positiivisena luovuuden kuvauksena.
–Se on mielestäni ennen kaikkea luovuuden, mielikuvituksen ja itseensä uskomisen ylistystä.

Ote Kukunorista
Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
suuttui, kuten huomasit,
mutta leppyi, onni palas
aivan hetimiten
ja aivan vähin tavuin
tietokirjan avuin.
Kävi näet siten,
että Kalahari, vaikka
salaan jäikin sukkain paikka,
löysi järven Aasiasta,
korkeasta, kuulakasta,
Aasiankin valiosta
tauluvuoristosta.
Ja se järvi, sepäs vasta,
se on, se on sininen!
niin kuin taivas peikkolasta
katsois vaiti, hymyillen —
tai kun peikko äitiään,
niinpä kätkee ihmeen ikuisen
sieluunsa tuo järvi järvien,
Kukunor nimeltään.
(Lauri Viita: Kukunor)
Lauri Viita
- Lauri Arvi Viita (17.12.1916 Pirkkala – 22.12.1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, kirjailija ja kirvesmies
- Kirvesmies Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin seitsenlapsisen perheen kuopus.
- Kuuluu sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiin.
- Häneltä ilmestyi neljä runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista kuuluisimmat olivat esikoisteos Betonimylläri (1947) ja proosateos Moreeni (1950).
- Ehti olla naimisissa kolme kertaa. Toisen avioliittonsa hän solmi kirjailija Aila Meriluodon kanssa.
- Kärsi mielenterveysongelmista toisen aviolittonsa aikana, mikä häiritsi perhe-elämää ja luomistyötä.
- Joutui joulun alla 1965 auto-onnettomuuteen ja kuoli saamiinsa vammoihin.
Kuuntele
Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki keskustelee Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä Kukunorista :
Katajamäki jatkaa Heikuran vieraana Aristoteleen kantapäässä Kukunorista 14.12.2016 klo 17.20.