Hyppää pääsisältöön

Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa.
Lauri Viita Pispalassa v. 1965 Nousu Pispalaan -dokumentin kuvauksissa. Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Lauri Viita kirjoitti Kukunor-runoelman esikoisteoksensa Betonimylläri jälkeen. Viita on itse kuvaillut teostaan saduksi ihmislapsille ja muun muassa kirjallisuuden professori Yrjö Varpio on todennut, ettei ymmärrä siitä mitään. Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusosaston toimituspäällikkö, kirjallisuuden tutkija Sakari Katajamäki on tutkinut Kukunoria ja kertoo sen satumaisesta maailmasta Aristoteleen kantapäälle.

Kukunor syntyi Lauri Viidan muun kirjailijantyön ohessa nopeana kirjallisena työnä. Hän oli kirjoittamassa kuuluisaa Moreeni-romaaniaan samalla kun teki Kukunorin.

On epäilty, että Viita olisi sairastunut skitsofreniaan samoihin aikoihin, mutta Sakari Katajamäki ei usko tätä.

–Olisi mahdotonta ajatella, että skitsofreniaa sairastava olisi pystynyt kirjoittamaan Moreenin kaltaista romaania tai Kukunoria, joka on hyvin hallittu kokonaisuus.

Tuorein tulkinta Lauri Viidan myöhempien vuosien mielenterveysongelmista onkin se, että hän ei sairastanutkaan skitsofreniaa vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka esti hänen kirjallisen työnsä lopulta kokonaan.

Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi.
Viita ja Nousu Pispalaan -dokumentin kuvausryhmää Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,nousu pispalaan,kuvaukset (tuotokset),dokumenttiohjelmat,Pispala

Luovuuden symboli Kukunor

Kukunorissa seikkailee kaksi peikkoa, Kukunor ja Kalahari, jotka lukevat kirjoja professorin kirjastossa ja matkaavat unissaan maailmalla. Kukunor on myös suolajärvi Kiinassa, Tiibetin ylängöllä. Eri lähteiden mukaan se tarkoittaa sinistä tai vihreää järveä mongolin kielellä. Kalahari on taas valtava autiomaa Afrikassa.

–Tässä runoelmassa on aika paljon paikannimiä, Kukunorin ja Kalaharin lisäksi löytyy muun muassa Naantali, Pohjoisnapa, Kiina ja Tyynimeri. Kukunor ja Kalahari edustavat enemmän kuitenkin unen paikkoja, koska suurin osa runoelmasta tapahtuu Kukunor-peikon unessa. Siinä mielessä eri paikat kuvastavat myös mielen paikkoja, Katajamäki selittää.

Kukunor edustaa vettä, jota voi pitää luovuuden symbolina. Kalaharissa voi nähdä taas kuivuuden ja nääntymisen elementtejä. Runoelmassa Kukunor-järvi lentää Kukunor-peikon unessa pilvenä Afrikkaan, sataa Kalaharin autiomaahan ja elvyttää sen eloon. Helppo ja luonteva tulkinta onkin, että Kukunor kuvaa vastavihityn pariskunnan, Lauri Viidan ja Aila Meriluodon, rakkautta.

–Toisaalta Lauri Viidan aikalainen, tutkija ja kriittikko Unto Kupiainen, haastatteli aiheesta Viitaa ja häneltä on jäänyt marginaalimerkintöjä haastattelusta, joita olen käyttänyt tutkimuksessani. Merkinnöissä lukee että Viidan tytär Terhi ja poika Seppo edustaisivat Kukunoria ja Kalaharia. Myös Viidan ja Meriluodon tytär Arla Ursula on liitetty Kukunor-peikkoon.

Kukunorin kieli on leikittelevää. Viita keksi kirjaan joitakin omia sanoja, esimerkiksi verbin esineistelmöidä, joka tarkoittaa esitelmän pitämistä esineistä. Teoksessa on myös keksittyä Limpopo-joen kieltä, jota Kukunor kutsuu limpolompotukseksi.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa.
Viita jututtaa Pispalan asukkaita dokumentin teon lomassa Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,koira

Viitteitä kirjallisuuteen, satiiria ja parodiaa

Runoelmassa viitataan kirjallisuuteen kahdella tasolla. Toisaalta siellä viitataan fiktion sisällä tiettyihin kirjoihin, professorin iltalukemistoon, josta peikot lukevat runoja. Sitten puhutaan tietosanakirjasta, joka ei ole nimeltään Pikkujättiläinen vaan Isojättiläinen. Nämä kirjat antavat vihjeen siitä, että peikot ensinnäkin lukevat ja toisaalta saavat erilaisia ideoita kirjoista.

–Kukunorissa käytetään vahvoja kirjallisia lähteitä ja nostetaan esiin suuria ajatuksia. Tämä antaa hienon säväyksen teokseen, joka on toisaalta syvällinen ja toisaalta hyvin leikillinen ja järjettömyyttäkin lähentelevä. Lauri Viidalle on hyvin ominaista, että hän kirjoittaa vakavasti, mutta juuri niissä vakavissa kohdissa myös leikillisyys tulee esiin. Viidalle on tyypillistä myös satiirisuus ja Kukunorissakin on kohtia, joita voi lukea satiirina tai parodiana.

Kirjassa Kukunor-järvi yrittää lähteä lentoon ja lentää Afrikkaan, mutta hänen pitää ensin ylittää Himalaja-vuoristo. Vuoriston luminen ja jäätynyt huippu melkein estää ylityksen.

–Tässä onkin nähtävissä allegoria paikoilleen jäätyneestä tai luutuneesta kulttuuri-ilmastosta, joka on aina jotenkin ensin ylitettävä ennen lentoon pääsyä, Katajaharju toteaa.

Katajamäki pitää Kukunoria sen satiirisuudesta huolimatta positiivisena luovuuden kuvauksena.

–Se on mielestäni ennen kaikkea luovuuden, mielikuvituksen ja itseensä uskomisen ylistystä.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta.
Viita ja Pispalan maisemat Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Ote Kukunorista

Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
suuttui, kuten huomasit,
mutta leppyi, onni palas
aivan hetimiten
ja aivan vähin tavuin
tietokirjan avuin.
Kävi näet siten,
että Kalahari, vaikka
salaan jäikin sukkain paikka,
löysi järven Aasiasta,
korkeasta, kuulakasta,
Aasiankin valiosta
tauluvuoristosta.
Ja se järvi, sepäs vasta,
se on, se on sininen!
niin kuin taivas peikkolasta
katsois vaiti, hymyillen —
tai kun peikko äitiään,
niinpä kätkee ihmeen ikuisen
sieluunsa tuo järvi järvien,
Kukunor nimeltään.

(Lauri Viita: Kukunor)

Lauri Viita

  • Lauri Arvi Viita (17.12.1916 Pirkkala – 22.12.1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, kirjailija ja kirvesmies
  • Kirvesmies Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin seitsenlapsisen perheen kuopus.
  • Kuuluu sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiin.
  • Häneltä ilmestyi neljä runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista kuuluisimmat olivat esikoisteos Betonimylläri (1947) ja proosateos Moreeni (1950).
  • Ehti olla naimisissa kolme kertaa. Toisen avioliittonsa hän solmi kirjailija Aila Meriluodon kanssa.
  • Kärsi mielenterveysongelmista toisen aviolittonsa aikana, mikä häiritsi perhe-elämää ja luomistyötä.
  • Joutui joulun alla 1965 auto-onnettomuuteen ja kuoli saamiinsa vammoihin.

Kuuntele

Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki keskustelee Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä Kukunorista :

Katajamäki jatkaa Heikuran vieraana Aristoteleen kantapäässä Kukunorista 14.12.2016 klo 17.20.

Nousu Pispalaan -dokumentti

Lauri Viidan tuntemattomat runot

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Onko kirja kertakäyttö- vai kestokulutustuote?

    Kirjan lyhyt elinkaari huolestuttaa

    Moni kaltaiseni lukutoukka huomaa tilan loppuvan kirjahyllyissään. Viimeistään muuttolaatikoita raahatessa sadattelee vuosikymmenten aikana kertynyttä pölyistä ja painavaa kirjakokoelmaa. Jos päättää luopua rakkaista kirjoistaan, törmää toiseen pulmaan: kukaan ei halua ottaa kirjoja vastaan, tai ei ainakaan maksaa niistä. Kuinka jokin niin tärkeä ja arvostettu voi muuttua niin turhaksi ja arvottomaksi?

  • Arvoituksellisia muunnelmia on sujuva mutta sisäsiisti

    Kaksi miestä, yksi nainen ja sata salaisuutta.

    Éric-Emmanuel Schmittin Arvoituksellisia muunnelmia on kertomus kahdesta miehestä – ja juonen edetessä yhä enemmän eräästä erikoislaatuisesta naisesta. Viiden teatterin yhteistuotantona toteutettu tulkinta on sujuva ja viihdyttävä, mutta jää pintatasolle.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Väinämöinen ei tiennyt soittavansa kansanmusiikkia

    Kansanmusiikki on käsitteenä melko nuori, soitettu on aina

    Muinaiselle muusikolle soitto ja laulu olivat keinoja olla yhteydessä jumaliin. Musiikilla oli myös heimoa yhdistävä vaikutus osana erilaisia rituaaleja. Nämä eivät ole vieraita musiikin käyttötapoja nykyäänkään.

  • Hätä on tullut Karjalohjalle, mutta onneksi kyläläiset auttavat

    Maamme kirja 2017: Uusimaa

    Sakari Topelius perheineen vietti kesiä Karjalohjalla. Siellä hän myös viimeisteli Maamme kirjansa ja allekirjoitti kirjan esipuheen. Karjalohja oli Topeliukselle Uudenmaan helmi. Tänä päivänä karjalohjalaiset kiistävät Topeliuksen väitteen, jonka mukaan Karjalohjalla ei ole koskaan hallaa eikä hätää.

  • Siri Kolu: Niskavuoren Hetan Suomi

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori?

    Onko väärin olla tämän päivän Heta Niskavuori? Nykymaailmassa Heta ei olisi kylmä ja ylpeä Muumäen emäntä, vaan ehkä konsultti tai poliitikko. Näin pohtii kirjailija Siri Kolu, Yle Radio 1:n Kultakuume-ohjelman kolumnisti.

  • Rakkautta & Anarkiaa: Elokuva puhuttaa

    Sarja keskusteluita festivaaliklubeilta

    Rakkautta & Anarkiaa -festivaali, Yle Kulttuuri, Draama ja Teema esittävät sarjan keskusteluja festivaaliklubeilta Dubrovnikista, Gloriasta ja Korjaamolta 20.-23.9. Yle Areenassa. Mukana muun muassa tanskalaistähti Pilou Asbaek, omaperäiset suomalaisohjaajat Hannaleena Hauru, Jesse Haaja, Jukka Kärkkäinen ja Elina Talvensaari, sekä Myrskyn jälkeen -sarjan tekijät Kaarina Hazard ja Leea Klemola.

  • Salon seudulla maa vajosi 1800-luvulla – ja vajoaa yhä

    Maamme-kirja 2017: Varsinais-Suomi

    Mikä on parasta Suomessa? Sen kertoo Sakari Topelius Maamme kirjassa: Valitaan kallio Ahvenanmaan saaristosta, rakentaja Pohjanmaalta, leipä Uudeltamaalta, voi Savonmaalta, omena Varsinais-Suomesta, hevonen Karjalasta, pellava Hämeenmaasta, rauta Satakunnasta, turkki Lapinmaasta – ja ystävä kaikista maakunnista. Toimittaja Jakke Holvas lähti maakuntiin etsimään Topeliuksen suosikkeja.

  • Elektroninen sarjakomputaattori ja kummitekoneistoja. Avaruusromua 24.9.2017

    Amiga-musiikkia, ite-oopperaa ja minimalismia

    Vuonna 1954 Teknillisessä korkeakoulussa alettiin rakentaa ensimmäistä suomalaista tietokonetta, elektronista sarjakomputaattoria. Vielä ei puhuttu tietokoneista, vaan matematiikkakoneista tai sähköaivoista. Sitten koitti 1980-luku ja alkoi tapahtua: MikroMikko, IBM PC, Atari, Commodore, Amiga, Apple, Tandy… Etenkin Commodore 64 ja saman valmistajan Amiga 500 olivat meillä valtavia menestyksiä. Niillä tehtiin musiikkia - ja tehdään edelleen. Avaruusromussa Amiga-musiikkia, ite-oopperaa, konstruktivismia, minimalismia ja kummitekoneistoja. Toimittajana Jukka Mikkola.