Hyppää pääsisältöön

Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa.
Lauri Viita Pispalassa v. 1965 Nousu Pispalaan -dokumentin kuvauksissa. Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Lauri Viita kirjoitti Kukunor-runoelman esikoisteoksensa Betonimylläri jälkeen. Viita on itse kuvaillut teostaan saduksi ihmislapsille ja muun muassa kirjallisuuden professori Yrjö Varpio on todennut, ettei ymmärrä siitä mitään. Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusosaston toimituspäällikkö, kirjallisuuden tutkija Sakari Katajamäki on tutkinut Kukunoria ja kertoo sen satumaisesta maailmasta Aristoteleen kantapäälle.

Kukunor syntyi Lauri Viidan muun kirjailijantyön ohessa nopeana kirjallisena työnä. Hän oli kirjoittamassa kuuluisaa Moreeni-romaaniaan samalla kun teki Kukunorin.

On epäilty, että Viita olisi sairastunut skitsofreniaan samoihin aikoihin, mutta Sakari Katajamäki ei usko tätä.

–Olisi mahdotonta ajatella, että skitsofreniaa sairastava olisi pystynyt kirjoittamaan Moreenin kaltaista romaania tai Kukunoria, joka on hyvin hallittu kokonaisuus.

Tuorein tulkinta Lauri Viidan myöhempien vuosien mielenterveysongelmista onkin se, että hän ei sairastanutkaan skitsofreniaa vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka esti hänen kirjallisen työnsä lopulta kokonaan.

Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi.
Viita ja Nousu Pispalaan -dokumentin kuvausryhmää Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,nousu pispalaan,kuvaukset (tuotokset),dokumenttiohjelmat,Pispala

Luovuuden symboli Kukunor

Kukunorissa seikkailee kaksi peikkoa, Kukunor ja Kalahari, jotka lukevat kirjoja professorin kirjastossa ja matkaavat unissaan maailmalla. Kukunor on myös suolajärvi Kiinassa, Tiibetin ylängöllä. Eri lähteiden mukaan se tarkoittaa sinistä tai vihreää järveä mongolin kielellä. Kalahari on taas valtava autiomaa Afrikassa.

–Tässä runoelmassa on aika paljon paikannimiä, Kukunorin ja Kalaharin lisäksi löytyy muun muassa Naantali, Pohjoisnapa, Kiina ja Tyynimeri. Kukunor ja Kalahari edustavat enemmän kuitenkin unen paikkoja, koska suurin osa runoelmasta tapahtuu Kukunor-peikon unessa. Siinä mielessä eri paikat kuvastavat myös mielen paikkoja, Katajamäki selittää.

Kukunor edustaa vettä, jota voi pitää luovuuden symbolina. Kalaharissa voi nähdä taas kuivuuden ja nääntymisen elementtejä. Runoelmassa Kukunor-järvi lentää Kukunor-peikon unessa pilvenä Afrikkaan, sataa Kalaharin autiomaahan ja elvyttää sen eloon. Helppo ja luonteva tulkinta onkin, että Kukunor kuvaa vastavihityn pariskunnan, Lauri Viidan ja Aila Meriluodon, rakkautta.

–Toisaalta Lauri Viidan aikalainen, tutkija ja kriittikko Unto Kupiainen, haastatteli aiheesta Viitaa ja häneltä on jäänyt marginaalimerkintöjä haastattelusta, joita olen käyttänyt tutkimuksessani. Merkinnöissä lukee että Viidan tytär Terhi ja poika Seppo edustaisivat Kukunoria ja Kalaharia. Myös Viidan ja Meriluodon tytär Arla Ursula on liitetty Kukunor-peikkoon.

Kukunorin kieli on leikittelevää. Viita keksi kirjaan joitakin omia sanoja, esimerkiksi verbin esineistelmöidä, joka tarkoittaa esitelmän pitämistä esineistä. Teoksessa on myös keksittyä Limpopo-joen kieltä, jota Kukunor kutsuu limpolompotukseksi.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa.
Viita jututtaa Pispalan asukkaita dokumentin teon lomassa Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,koira

Viitteitä kirjallisuuteen, satiiria ja parodiaa

Runoelmassa viitataan kirjallisuuteen kahdella tasolla. Toisaalta siellä viitataan fiktion sisällä tiettyihin kirjoihin, professorin iltalukemistoon, josta peikot lukevat runoja. Sitten puhutaan tietosanakirjasta, joka ei ole nimeltään Pikkujättiläinen vaan Isojättiläinen. Nämä kirjat antavat vihjeen siitä, että peikot ensinnäkin lukevat ja toisaalta saavat erilaisia ideoita kirjoista.

–Kukunorissa käytetään vahvoja kirjallisia lähteitä ja nostetaan esiin suuria ajatuksia. Tämä antaa hienon säväyksen teokseen, joka on toisaalta syvällinen ja toisaalta hyvin leikillinen ja järjettömyyttäkin lähentelevä. Lauri Viidalle on hyvin ominaista, että hän kirjoittaa vakavasti, mutta juuri niissä vakavissa kohdissa myös leikillisyys tulee esiin. Viidalle on tyypillistä myös satiirisuus ja Kukunorissakin on kohtia, joita voi lukea satiirina tai parodiana.

Kirjassa Kukunor-järvi yrittää lähteä lentoon ja lentää Afrikkaan, mutta hänen pitää ensin ylittää Himalaja-vuoristo. Vuoriston luminen ja jäätynyt huippu melkein estää ylityksen.

–Tässä onkin nähtävissä allegoria paikoilleen jäätyneestä tai luutuneesta kulttuuri-ilmastosta, joka on aina jotenkin ensin ylitettävä ennen lentoon pääsyä, Katajaharju toteaa.

Katajamäki pitää Kukunoria sen satiirisuudesta huolimatta positiivisena luovuuden kuvauksena.

–Se on mielestäni ennen kaikkea luovuuden, mielikuvituksen ja itseensä uskomisen ylistystä.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta.
Viita ja Pispalan maisemat Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Ote Kukunorista

Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
suuttui, kuten huomasit,
mutta leppyi, onni palas
aivan hetimiten
ja aivan vähin tavuin
tietokirjan avuin.
Kävi näet siten,
että Kalahari, vaikka
salaan jäikin sukkain paikka,
löysi järven Aasiasta,
korkeasta, kuulakasta,
Aasiankin valiosta
tauluvuoristosta.
Ja se järvi, sepäs vasta,
se on, se on sininen!
niin kuin taivas peikkolasta
katsois vaiti, hymyillen —
tai kun peikko äitiään,
niinpä kätkee ihmeen ikuisen
sieluunsa tuo järvi järvien,
Kukunor nimeltään.

(Lauri Viita: Kukunor)

Lauri Viita

  • Lauri Arvi Viita (17.12.1916 Pirkkala – 22.12.1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, kirjailija ja kirvesmies
  • Kirvesmies Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin seitsenlapsisen perheen kuopus.
  • Kuuluu sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiin.
  • Häneltä ilmestyi neljä runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista kuuluisimmat olivat esikoisteos Betonimylläri (1947) ja proosateos Moreeni (1950).
  • Ehti olla naimisissa kolme kertaa. Toisen avioliittonsa hän solmi kirjailija Aila Meriluodon kanssa.
  • Kärsi mielenterveysongelmista toisen aviolittonsa aikana, mikä häiritsi perhe-elämää ja luomistyötä.
  • Joutui joulun alla 1965 auto-onnettomuuteen ja kuoli saamiinsa vammoihin.

Kuuntele

Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki keskustelee Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä Kukunorista :

Katajamäki jatkaa Heikuran vieraana Aristoteleen kantapäässä Kukunorista 14.12.2016 klo 17.20.

Nousu Pispalaan -dokumentti

Lauri Viidan tuntemattomat runot

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Suomen kielen virstanpylväät

    Suomen kieli elää ja voi hyvin vastakin

    Pelottaako suomen kielen puolesta? Nuoriso puhuu mitä sattuu, uusia sanoja tulee sellaista vauhtia, ettei perässä pysy ja kielioppisääntöjäkin muutetaan vähän väliä.

  • Tampereen taidemuseon johtaja Taina Myllyharju harrastaa scifiä

    Taina Myllyharjua on kiinnostanut aina kuvataide.

    Taina Myllyharjulla on monipuolinen kokemus monenlaisesta työstä. Häntä ei hirvitä tarttua reippaasti uusiin asioihin. Uransa aikana hän on ollut perustamassa ja kehittämässä eri puolilla Suomea useita taidemuseoita. Hän on pitänyt kaikesta scifiin liittyvästä nuoresta lähtien ja on edelleen myös suuri Star Trek -fani.

  • Valitut sanat tuo kirjallisuuden tähdet Teemalle

    Valituissa sanoissa viime kevään Helsinki Lit -keskusteluja.

    Valitut sanat näyttää kuinka maailmankirjallisuus tuli hetkeksi Helsinkiin ja osoittaa, että samat aiheet ja asiat koskettavat ihmisiä ympäri maailmaa. Millaista on istanbulilaisen katukauppiaan elämä? Miten neurokirurgi selviää vaativasta työstään? Miten lahjakkaan kirjailijamiehen kanssa onnistuu perheen äidin roolin ja oman kirjoitustyön yhdistäminen?

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Ellan matkassa Etelä-Italiassa

    Harva tuntee eteläistä Italiaa. Lähde matkalle Ellan kanssa!

    Eteläinen Italia on aina näihin päiviin asti ollut Italiassa 15 vuotta asuneelle Ella Kanniselle, kuten niin monelle muullekin, arvoitus. Uudessa seitsemän osaisessa sarjassa Ella tutustuu etelän ankaraan historiaan ja sen monipuoliseen kulttuuriin.

  • Etelä-Italia Teeman elokuvissa talvella 2018

    Elokuvia Ellan matkojen maisemista

    Teemalla tutustutaan 24.1. alkaen seitsemänosaisessa sarjassa Ellan matkassa Etelä-Italian ankaraan historiaan ja monipuoliseen kulttuuriin. Tätä nojatuolimatkaa tuetaan viidellä elokuvalla samaisen alueen nykypäivään ja historiaan.

  • Kuolematon Jeanne Moreau on Teemalauantain tähti

    Pitkä ilta Jeanne Moreaun (1928–2017) seurassa.

    Teemalauantai 20.1.2018 on suurenmoisen ranskalaisnäyttelijän muistoilta. Jeanne Moreau (1928–2017) olisi täyttänyt 90 vuotta 23.1. Teemaillassa nähdään elokuvat Hissillä mestauslavalle ja Kuolematon tarina sekä dokumentti Moreausta vuodelta 2007.

  • Pehmeiden arvojen suurmies

    Topelius oli pehmeiden arvojen suurmies.

    Satusedäksi kutsuminen vähättelee monipuolista Zacharias Topeliusta.

  • Mitä tyyliä musiikkini edustaa? Avaruusromua 21.1.2018

    Yhteisiä päämääriä, tunteita, ajatuksia ja dialogia.

    ”En ole tähän päivään mennessä osannut vastata tuohon kysymykseen”, sanoo säveltäjä ja basisti Lauri Porra. ”Musiikkityylistä tai sen lähtökohdista riippumatta kaikkien musiikintekijöiden päämäärä on sama”, hän toteaa. Rumpali Olavi Louhivuori puolestaan kertoo musiikin vievän hyvinkin yllättäviin paikkoihin. Avaruusromussa käydään yllättävissä paikoissa ja kuunnellaan yhteisiä päämääriä: tunteita, ajatuksia ja dialogia kuuntelijan kanssa. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Kirjailija Kjell Westö vuoden 1918 tapahtumista: "Järkyttävintä oli sisällissodan jälkeinen julma kosto"

    Kjell Westö puhuu sisällissodan jälkeisistä tapahtumista.

    Suomen sisällissota alkoi tammikuun lopulla 100 vuotta sitten. Teeman Elävän arkiston paketissa nähdään aiheesta kolme romaania kirjoittaneen Kjell Westön tuore haastattelu sekä kaksi dokumenttia 1960- ja -80-luvuilta. Niissä ääneen pääsevät myös sisällissodan kokeneet ihmiset. Ohjelmat televisiossa: Yle Teema torstaina 18.1. klo 22.45, perjantaina 19.1. klo 14.55 ja maanantaina 22.1.

  • Synkin hetki kuvaa Britannian kohtalonhetkiä – Yksi kohtaus melkein pilaa Churchill-elokuvan

    Synkin hetki (Darkest Hour) luottaa populismiin

    Dunkirkin eli Dunkerquen evakuointioperaatio Dynamo on Britannialle samaa kuin meille talvisota, häviön partaalta koko valtakunnan pelastanut onnistunut myyttinen sotaoperaatio, josta tehdään yhä uudestaan elokuva. Juuri nyt Brexitin ollessa kuuma neuvottelukysymys yleisöjä lämmittelee Synkin hetki (Darkest Hour), jossa Winston Churchill pelastaa Britannian. Mutta antaako elokuva Churchillista oikean kuvan?

  • Minne suunnata kaukosäädin vuonna 2018 – suuri tv-sarjaopas

    Laadukasta tv-draamaa on tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa.

    Laadukasta tv-draamaa on tänä vuonna tarjolla enemmän kuin ehdit katsoa. Pidit sitten scifistä tai historiasta, tämä opas auttaa löytämään satojen uusien kausien joukosta juuri ne oikeat. Hullummaksi sen ei pitänyt mennä. Käsikirjoitettuja tv-sarjoja tuotettiin vuonna 2017 yli 500 kautta, mikä on enemmän kuin koskaan ennen. Tänä vuonna määrä ei ainakaan vähene.

  • Beside Bowie: kitaristi Mick Ronsonin tarina avaa vuoden 2018 Bowie-teemaillan

    Teemalauantai on jälleen omistettu David Bowielle.

    David Bowien kuolemasta tuli kuluneeksi kaksi vuotta 10.1.2018 – tammikuinen Bowie-ilta alkaa jo muodostua Teeman traditioksi! Tämän vuoden ensi-ilta on pitkä dokumenttielokuva Spiders from Mars -kitaristi Mick Ronsonista (1946–1993), kertojaäänenä itse Bowie. Lisäksi nähdään upea dokumentti David Bowien viimeiset vuodet (2017) sekä elokuva Merry Christmas Mr. Lawrence (1983).