Hyppää pääsisältöön

Lauri Viidan Kukunor – saturunoelma peikoista ja luovuuden lähteestä

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa.
Lauri Viita Pispalassa v. 1965 Nousu Pispalaan -dokumentin kuvauksissa. Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, juttelee ihmisten kanssa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Lauri Viita kirjoitti Kukunor-runoelman esikoisteoksensa Betonimylläri jälkeen. Viita on itse kuvaillut teostaan saduksi ihmislapsille ja muun muassa kirjallisuuden professori Yrjö Varpio on todennut, ettei ymmärrä siitä mitään. Suomalaisen kirjallisuuden seuran tutkimusosaston toimituspäällikkö, kirjallisuuden tutkija Sakari Katajamäki on tutkinut Kukunoria ja kertoo sen satumaisesta maailmasta Aristoteleen kantapäälle.

Kukunor syntyi Lauri Viidan muun kirjailijantyön ohessa nopeana kirjallisena työnä. Hän oli kirjoittamassa kuuluisaa Moreeni-romaaniaan samalla kun teki Kukunorin.

On epäilty, että Viita olisi sairastunut skitsofreniaan samoihin aikoihin, mutta Sakari Katajamäki ei usko tätä.

–Olisi mahdotonta ajatella, että skitsofreniaa sairastava olisi pystynyt kirjoittamaan Moreenin kaltaista romaania tai Kukunoria, joka on hyvin hallittu kokonaisuus.

Tuorein tulkinta Lauri Viidan myöhempien vuosien mielenterveysongelmista onkin se, että hän ei sairastanutkaan skitsofreniaa vaan kaksisuuntaista mielialahäiriötä, joka esti hänen kirjallisen työnsä lopulta kokonaan.

Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi.
Viita ja Nousu Pispalaan -dokumentin kuvausryhmää Nousu Pispalaan -dokumentin kuvaukset vuonna 1965 Tampereen Pispalassa. Äänisuunnittelija Ahti Nummela, kirjailija Lauri Viita, Kuvaaja Harry Kankaanpää, ohjaaja Arvo Ahlroos ja Väinö Pirttijärvi. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,nousu pispalaan,kuvaukset (tuotokset),dokumenttiohjelmat,Pispala

Luovuuden symboli Kukunor

Kukunorissa seikkailee kaksi peikkoa, Kukunor ja Kalahari, jotka lukevat kirjoja professorin kirjastossa ja matkaavat unissaan maailmalla. Kukunor on myös suolajärvi Kiinassa, Tiibetin ylängöllä. Eri lähteiden mukaan se tarkoittaa sinistä tai vihreää järveä mongolin kielellä. Kalahari on taas valtava autiomaa Afrikassa.

–Tässä runoelmassa on aika paljon paikannimiä, Kukunorin ja Kalaharin lisäksi löytyy muun muassa Naantali, Pohjoisnapa, Kiina ja Tyynimeri. Kukunor ja Kalahari edustavat enemmän kuitenkin unen paikkoja, koska suurin osa runoelmasta tapahtuu Kukunor-peikon unessa. Siinä mielessä eri paikat kuvastavat myös mielen paikkoja, Katajamäki selittää.

Kukunor edustaa vettä, jota voi pitää luovuuden symbolina. Kalaharissa voi nähdä taas kuivuuden ja nääntymisen elementtejä. Runoelmassa Kukunor-järvi lentää Kukunor-peikon unessa pilvenä Afrikkaan, sataa Kalaharin autiomaahan ja elvyttää sen eloon. Helppo ja luonteva tulkinta onkin, että Kukunor kuvaa vastavihityn pariskunnan, Lauri Viidan ja Aila Meriluodon, rakkautta.

–Toisaalta Lauri Viidan aikalainen, tutkija ja kriittikko Unto Kupiainen, haastatteli aiheesta Viitaa ja häneltä on jäänyt marginaalimerkintöjä haastattelusta, joita olen käyttänyt tutkimuksessani. Merkinnöissä lukee että Viidan tytär Terhi ja poika Seppo edustaisivat Kukunoria ja Kalaharia. Myös Viidan ja Meriluodon tytär Arla Ursula on liitetty Kukunor-peikkoon.

Kukunorin kieli on leikittelevää. Viita keksi kirjaan joitakin omia sanoja, esimerkiksi verbin esineistelmöidä, joka tarkoittaa esitelmän pitämistä esineistä. Teoksessa on myös keksittyä Limpopo-joen kieltä, jota Kukunor kutsuu limpolompotukseksi.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa.
Viita jututtaa Pispalan asukkaita dokumentin teon lomassa Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, silittää miehen sylissä olevaa koiraa. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,koira

Viitteitä kirjallisuuteen, satiiria ja parodiaa

Runoelmassa viitataan kirjallisuuteen kahdella tasolla. Toisaalta siellä viitataan fiktion sisällä tiettyihin kirjoihin, professorin iltalukemistoon, josta peikot lukevat runoja. Sitten puhutaan tietosanakirjasta, joka ei ole nimeltään Pikkujättiläinen vaan Isojättiläinen. Nämä kirjat antavat vihjeen siitä, että peikot ensinnäkin lukevat ja toisaalta saavat erilaisia ideoita kirjoista.

–Kukunorissa käytetään vahvoja kirjallisia lähteitä ja nostetaan esiin suuria ajatuksia. Tämä antaa hienon säväyksen teokseen, joka on toisaalta syvällinen ja toisaalta hyvin leikillinen ja järjettömyyttäkin lähentelevä. Lauri Viidalle on hyvin ominaista, että hän kirjoittaa vakavasti, mutta juuri niissä vakavissa kohdissa myös leikillisyys tulee esiin. Viidalle on tyypillistä myös satiirisuus ja Kukunorissakin on kohtia, joita voi lukea satiirina tai parodiana.

Kirjassa Kukunor-järvi yrittää lähteä lentoon ja lentää Afrikkaan, mutta hänen pitää ensin ylittää Himalaja-vuoristo. Vuoriston luminen ja jäätynyt huippu melkein estää ylityksen.

–Tässä onkin nähtävissä allegoria paikoilleen jäätyneestä tai luutuneesta kulttuuri-ilmastosta, joka on aina jotenkin ensin ylitettävä ennen lentoon pääsyä, Katajaharju toteaa.

Katajamäki pitää Kukunoria sen satiirisuudesta huolimatta positiivisena luovuuden kuvauksena.

–Se on mielestäni ennen kaikkea luovuuden, mielikuvituksen ja itseensä uskomisen ylistystä.

Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta.
Viita ja Pispalan maisemat Kirjailija Lauri Viita Pispalassa v. 1965, katselee maisemia harjulta. Kuva: Yle/ Antero Tenhunen Lauri Viita,Pispala,nousu pispalaan

Ote Kukunorista

Kuudenvanha peikkopari
Kukunor ja Kalahari
suuttui, kuten huomasit,
mutta leppyi, onni palas
aivan hetimiten
ja aivan vähin tavuin
tietokirjan avuin.
Kävi näet siten,
että Kalahari, vaikka
salaan jäikin sukkain paikka,
löysi järven Aasiasta,
korkeasta, kuulakasta,
Aasiankin valiosta
tauluvuoristosta.
Ja se järvi, sepäs vasta,
se on, se on sininen!
niin kuin taivas peikkolasta
katsois vaiti, hymyillen —
tai kun peikko äitiään,
niinpä kätkee ihmeen ikuisen
sieluunsa tuo järvi järvien,
Kukunor nimeltään.

(Lauri Viita: Kukunor)

Lauri Viita

  • Lauri Arvi Viita (17.12.1916 Pirkkala – 22.12.1965 Helsinki) oli tamperelainen runoilija, kirjailija ja kirvesmies
  • Kirvesmies Emil Viidan ja hänen vaimonsa Alfhildin seitsenlapsisen perheen kuopus.
  • Kuuluu sodanjälkeisen suomalaisen kirjallisuuden kärkinimiin.
  • Häneltä ilmestyi neljä runokokoelmaa ja kaksi romaania, joista kuuluisimmat olivat esikoisteos Betonimylläri (1947) ja proosateos Moreeni (1950).
  • Ehti olla naimisissa kolme kertaa. Toisen avioliittonsa hän solmi kirjailija Aila Meriluodon kanssa.
  • Kärsi mielenterveysongelmista toisen aviolittonsa aikana, mikä häiritsi perhe-elämää ja luomistyötä.
  • Joutui joulun alla 1965 auto-onnettomuuteen ja kuoli saamiinsa vammoihin.

Kuuntele

Kirjallisuudentutkija Sakari Katajamäki keskustelee Pasi Heikuran kanssa Aristoteleen kantapäässä Kukunorista :

Katajamäki jatkaa Heikuran vieraana Aristoteleen kantapäässä Kukunorista 14.12.2016 klo 17.20.

Nousu Pispalaan -dokumentti

Lauri Viidan tuntemattomat runot

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Varis on fiksumpi kuin koira

    Linnut ovat yllättävän viisaita

    Linnut kiehtovat monia, myös minua. Ne ovat kauniita, kevyitä ja laulutaitoisia. Eniten kadehdin niiden lentokykyä. Linnut ovat myös fiksuja ja sosiaalisia. Olen usein kuulevinani, että ne siellä puiden latvoissa vitsailevat ja naureskelevat keskenään meille maan matosille.

  • Oletko sivistynyt? Pitäisikö olla?

    Mitä sivistys perimmiltään on?

    Nykyään saatetaan jopa rehennellä sivistymättömyydellä, jota virheellisesti kutsutaan toisinaan myös kansanomaisuudeksi.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • "Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken"

    Näppärit jatkavat pelimanniperintöä ja kehittävät sitä.

    Kaustislainen pelimanni ja pedagogi Mauno Järvelä on syntynyt kansanmusiikin keskelle. Hänelle lapsuus oli jatkuvaa musiikin vaikutteiden imemistä. Yksi vahvoista muistoista on pelimannilava ja lapsuuden häistä hän muistaakin nimenomaan pelimannilavan ja, miten hän istui kuuntelemassa, kun pelimannit soittivat. - Musiikista näköjään tykkäsin yli kaiken, se oli semmonen juttu, ettei muilla ollut väliä, hän toteaa.

  • Viha vaihtui sopuun 1920-luvulla - lue klassikoita e-kirjoina

    Lukulista 1920-luvun kirjallisuuteen

    Perheitä, kyliä ja kaupunkeja rikki repinyt veljesviha näkyi suomalaisissa kirjoissa 1920-luvun alussa. Molemminpuolinen vihakirjoittelu oli kaunokirjoissa kovempaa kuin nykyajan sosiaalisessa mediassa. Kaupunkielämä vilkastui, ikkunoita auottiin Eurooppaan ja naisihanne muuttui maaseutuemännästä kaupunkilaiseksi jazztytöksi.

  • Oletko rokkikukko, viskisieppo vai baarikottarainen?

    Ryhmän jäsenet keräsivät valtavan määrän sanontoja

    Llinnut ovat meille tärkeitä, ja me liitämme niihin paljon inhimillisiä merkityksiä. Lintujen todellisten ominaisuuksien kanssa monilla vertauksilla on vain vähän tai ei mitään tekemistä. Esimerkiksi pöllöä pidetään sekä viisaana että tyhmänä. Uusimmat tutkimukset todistavat, että monet lintulajit ovat paljon älykkäämpiä kuin olemme osanneet edes kuvitella.

  • Kitaranrakennusblogi, osa 7: Vauhtisokeutta

    Jonni Roos tekee kitaranrakennushankkeensa ensimmäiset mokat

    Rohkaistuneena ensimmäisen verstaskäyntini onnistuneesta höyläys-sessiosta, palasin muutamaa viikkoa myöhemmin paremmin kuivuneiden puiden kanssa Nikkariverstaalle, Espooseen. Oikaisin ruusupuisen otelauta-aihion oikohöylällä ja kuljettelin sen muutamaan kertaan tasohöylän läpi.

  • Myös se, mitä siinä ei ole… Avaruusromua 19.11.2017

    Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole.

    ”Musiikissa on tärkeää myös se, mitä siinä ei ole”. Näin sanoi edesmennyt elektronimuusikko Mika Vainio. Hän sanoi musiikkinsa muodostuvan siten, että mukaan otetaan vain tarvittavat äänet ja kaikki muu jätetään pois. ”Musiikki, oleminen ja soittaminen ovat etsimistä, johon sisältyy toivo uuden löytämisestä”, sanoo rumpali ja säveltäjä Teppo Mäkynen. Näillä ajatuksilla Avaruusromussa lähdetään liikkeelle. Matkan aloittaa Mika Vainiolle omistettu tuore sävellys. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Venäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Veneäjän vallankumousjuhlissa ei pihistelty paraatin koossa

    Täällä Moskova ja Punainen tori. Kommunistisen puolueen johto ja sotilaskomentajat ovat juuri nousseet Leninin mausoleumin päälle. Kremlin kellot kajauttavat kymmenen lyöntiä ja juhlamenot voivat alkaa. Näin käynnistyivät Venäjän vallankumouksen 70-vuotisjuhlat vuonna 1987 ja selostajana oli Yleisradion pitkäaikainen ja ansioitunut kirjeenvaihtaja Reijo Nikkilä.

  • Siri Kolu: Koputetaan puuta eli kehumisen valtava voima

    Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus!

    Kehuminen on näkyviin piirtämisen taito. Sen taito ja oikeus on kaikilla meillä. Kehutaan julkisesti, kavalletaan toisten nerokkuus muidenkin tietoon, kehottaa kirjailija Siri Kolu.

  • Suomalaisia tv-aarteita: Hyvät herrat

    Kertomus Hyvät herrat -tv-sarjan tekemisestä

    KulttuuriCocktail kertoo suomalaisen televisiohistorian omaperäisimmistä sarjoista. Viidentenä tv-helmenä on Pertti Melasniemen ohjaama ja Lasse Lehtisen ja Aarno Laitisen käsikirjoittama Hyvät herrat, jota esitettiin MTV3:ssa 1990–1996.

  • Radikaaleja ratkaisuja ja ennakkoluulotonta elokuvataidetta - suomalaiset leikkasivat pölyt pois arkistofilmeistä!

    Voi vitsi - Kasper Strömman purkaisi vuoristoradan

    Millaista huumoria syntyy, kun suomalaiset saavat leikata vanhoista arkistofilmeistä uusia elokuvia? Sellaista, joka yllyttää Kasper Strömmanin ehdottamaan Linnanmäen vuoristoradan purkamista. Uudessa Oi maamme! -tv-sarjassa visuaalisen alan ammattilaiset katsovat Minna Joenniemen kanssa häkellyttävän ennakkoluulottomasti tehtyjä, uusia tulkintoja Suomesta ennen ja nyt.

  • IRC Wizard Jarkko Oikarinen Changed Our Conversation Culture for Good

    Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old.

    One of the first global instant messaging services on the Internet was born as a summer job side project in 1988 in Oulu, Finland. Internet old-timer IRC, soon to be 30 years old, is still the main discussion forum for tens of thousands of users.