Hyppää pääsisältöön

Tarjolla loikka Natoon

marko niemi, tätä mieltä
marko niemi, tätä mieltä Kuva: Yle, Mot niemi

Suomen Nato-jäsenyyden tiellä on yhä neljä tahoa: Kepu, SDP, presidentti Sauli Niinistö ja Ruotsin demarit. Näin arvioi kokenut suomalaispoliitikko MOT:lle.

Ruotsissa on arvioitu, että vaikka porvarit voittaisivat seuraavat valtiopäivävaalit, he eivät hae Nato-jäsenyyttä ilman yhteisymmärrystä demarien kanssa.

Mikäli Timo Soinille luovutettua Suomen mahdollisen Nato-jäsenyyden arviointia on uskominen, Suomen pitäisi hakea sotilasliiton jäsenyyttä tai pysyä sen ulkopuolella yhdessä Ruotsin kanssa.

Tarvitseeko Suomen edes liittyä Natoon, koska Naton ja Yhdysvaltain sotilaat harjoittelevat sotimista ja maihinnousua eri puolilla maata täyttä häkää? Kysyin tätä myös Yhdysvaltain Euroopan maajoukkojen komentajalta Frederick ”Ben” Hodgesilta Tallinnassa. Kenraali Hodges totesi, että on Suomen asia hakeeko se jäsenyyttä vai ei.

Toukokuussa kenraali Hodgesin ratsuväki rymisteli Niinisalon metsissä panssaroiduilla Stryker-vaunuillaan. Kolmen tähden kenraali Hodges ei pahemmin salaile sitä, että hän ottaisi erittäin mieluusti harjoituskutsun vastaan myös Suomen ilmavoimilta. Voisi vaikka lyödä vetoa, että yhdysvaltalaiset pörräävät Suomen ilmatilassa ensi vuonna.

Viron tärkeimmäksi vuosittaiseksi ulko- ja turvallisuuspoliittiseksi tilaisuudeksi arvioitu Lennart Meri -konferenssi järjestettiin Tallinnassa toukokuun puolessa välissä. Paikalla oli myös Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt. Hänellä on tähän ”Nato-kerhoon” pysyväiskutsu. Bildt on epäilemättä valmis hallitusvastuuseen, mikäli Maltillinen kokoomus vaalit voittaa. Silloin ollaan lähempänä Natoa kuin koskaan, mekin Suomessa.

Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt.
Ruotsin entinen pääministeri Carl Bildt. Kuva: Yle, Jyrki Ojala Carl Bildt

Ruotsin entinen pää- ja ulkoministeri Carl Bildt sai Lennart Meri -konferenssissa korkean virolaisen arvomerkin maan nykyiseltä presidentiltä Toomas Hendrik Ilvekseltä.

Matkasin tuon kerhon kokoukseen Tallinnaan tarkoituksena haastatella maailman mahtavimman asetehtaan Lockheed Martinin entistä varatoimitusjohtajaa, hävittäjä- ja Nato-lobbari Bruce P. Jacksonia ohjelmaan Taistelu hävittäjäkaupoista. Yllättäen Jacksonia ei tällä kertaa näkynyt, vaikka hänen sanotaan panneen alulle koko konferenssin kymmenen vuotta sitten.

Olisin kysynyt Jacksonilta pitääkö Suomen valita F-35-hävittäjä, mikäli maa haluaa Natoon? Nimittäin Lockheed Martinista on aina annettu ymmärtää, että asejärjestelmien osto heiltä edistää maan Nato-jäsenyyttä. Jackson olisi ollut oikea mies vastaamaan tähän, koska hänen tehtävänään oli aiemmin hankkia Lockheed Martinille asiakkaita entisistä Varsovan liiton maista ja tulevista Nato-maista.

Kun Suomi viimeksi osti Yhdysvalloista hävittäjiä, kumppanuus Naton kanssa harppasi ison loikan eteenpäin. Puolustusministeri Elisabeth Rehn allekirjoitti kauppasopimuksen Horneteista kesäkuun 5. päivä 1992.
Samana päivänä Naton ulkoministerit päättivät kutsua Suomen tarkkailijaksi seuraavana päivänä järjestettyyn Pohjois-Atlantin yhteistyöneuvoston (NACC) kokoukseen.

”Päätös tuli niin yllättäen, ettei ulkoministeriö ehtinyt edes lähettää Helsingistä edustajaa Osloon”, kertoo hölmistynyt uutisankkuri Suomen kansalle. Paikalle hälytettiin Suomen Norjan suurlähettiläs Kaarlo Yrjö-Koskinen. Suomen virallisen kannan mukaan kokoukseen ei ollut edes pyritty. Kutsu tupsahti pyytämättä ja yllättäen.

Oslon kokoukseen osallistunut Yhdysvaltain apulaisulkoministeri Lawrence Eagelburger kertoi hymynvire kasvoillaan paikalla olleelle suomalaistoimittajalle, että Suomen pääsyä Nato-kokoukseen ei yhtään haitannut se, että Suomi osti amerikkalaishävittäjiä.

Kommentit