Hyppää pääsisältöön

Wagnerin lauluissa on myös huumoria!

Richard Wagner oli 1800-luvun merkittävin musiikillinen hahmo Beethovenin jälkeen. Hän iski merkkinsä myöhäisromantiikan melodis-harmoniseen kielioppiin sekä orkesterimusiikkiin ja musiikkielämään ylipäänsä—mutta muistetaanpa, että hän oli oopperoidensa kautta myös vuosisadan tuotteliaimpia ja parhaimpia säveltäjiä lauluäänelle. Wagneria ei Wesendonck-lauluja lukuun ottamatta tunneta yksinlauluistaan, joita kuitenkin on olemassa kokonaisen levyllisen verran—nyt sopraano Jenni Lättilän sekä pianisti Kiril Kozlovskyn tulkitsemana Sibelius-Akatemian SibaRecordsin tuotantona.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

18-vuotiaan sävelletyt seitsemän laulua Goethen Faustiin ovat kaikessa nuoruuden innossaan somia laulelmia. Suomen laulun sekä levyn vierailijoiden, tenori Mikko Sateilan, baritoni Tommi Hakalan ja Suomen laulun esityksissä on sopivan salonkinen, jopa punssinen meininki. Wagner sävelsi myös useita ranskankielisiä lauluja oleskellessaan Pariisissa vuosina 1839–42. Pariisi oli aloittelevalle oopperasäveltäjälle vaikea paikka, eikä Wagner sen paremmin menestynyt laulusäveltäjänäkään—ehkäpä ranskankielikään ei ollut hänelle ihanteellinen ilmaisuväline. Ihan kelvollisia lauluja nekin silti ovat.

Ottaen huomioon Wagnerin myöhemmän menestyksen hänen varhaiseen laulutuotantonsa on kiinnostavaa tutustua. Lättilä ja Kozlovsky tekevät puhuttelevan kohtalokkaasti esimerkiksi laulun Les deux grenadiers, joka on ranskannos Schumannin Die beiden Grenadierena paremmin tunnetusta Heinrich Heinen tekstistä. Taistelukenttien muistot ja Marseljeesi sekoittuvat tummanpuhuvan oopperamaisesti—Lättilä itse mainitsee levytekstissään laulun yhteydet Ring-sykliin ja erityisesti Valkyyrioiden musiikkiin.

Pariisilaislauluista Trois melodies ovat samalta vuodelta 1839 eli Wagnerin ensimmäiseltä Pariisin-vuodelta. Niiden korkealla leijaileva, pitkä linja kaipaisi ehkä hivenen lyyrisempää laulajaa, lopputulos on ehkä tarpeettoman raskas. Yleisesti ottaen Lättilä hallitsee instrumenttinsa vakuuttavasti ja osaa ottaa laulujen sävyjä esiin huumoria myöten. Sitä on tarjolla Mary Stuartin jäähyväisissä, Adieux de Marie Stuart, jonka Wagner sävelsi Pariisissa ilmeisesti huvittaakseen ystäviään—ja tahallisen tahattoman huumorin esiintuomiseen Jenni Lättilän Wagner-sopraano on kuin omiaan!

Lauluista vakavammat, aina nuoruuden Faust-laulujen vakuuttavasta Gretchen am Spinnradesta Wagnerin kypsän kauden mestarillisiin Wesendonck-lauluihin, sopivat Lättilän dramaattiselle äänelle ja taiteelliselle persoonalle parhaiten. Kiril Kozlovsky on herkkä ja taitava kumppani, parhaita Lied-pianistejamme. Tristan ja Isolde -oopperan alla 1850-luvun viime vuosina syntyneet laulut ovat laulumusiikin helmiä ja soivat Lättilän ja Kozlovskyn esittämänä sävykkäästi ja tasapainoisesti.

Richard Wagner: yksinlaulut. - Jenni Lättilä, sopraano, Kiril Kozlovsky, piano, sekä Mikko Sateila, tenori, Tommi Hakala, baritoni, Suomen laulu, joht. Esko Kallio. (SibaRecords, SRCD-1018)

Kuuntele Uudet levyt 27.5.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.