Hyppää pääsisältöön

Kuorttisen luomukanalassa kanoille lauletaan

Kuorttisen luomukanalan kanoja.
Kuorttisen luomukanalassa elelee yhteensä noin 18 000 kanaa. Nykyisin tehotuotantoon keskittyneet tilat ovat järjestään paljon suurempia ja vanhempi isäntä Juha Kuorttinen kutsuukin heidän tilaansa mummokanalaksi. Kuorttisen luomukanalan kanoja. Kuva: Yle/Reetta Arvila kana,kanalat,Luomumunat

Kun tuhatpäinen kanalauma kotkottaa ja kukot kiekuvat päälle, on korvissa pitelemistä. Kuorttisen luomukanalassa kanat saavat vapaasti kuopsuttaa, liikkua ulkona ja seurata vuorokaudenvaihteluja ikkunasta.

Jo vuonna 1904 Partalan kylän mäellä Lappeenrannassa kasvoi kotitarvekanoja ja sitten vuonna 1925 Kleofas Malmi perusti siitoskanalan. Nyt useampi sukupolvi myöhemmin tila tunnetaan Kuorttisen luomukanalana.

Lassi Kuortti pitelee käsissään seitsemänviikkoista kananpoikasta Kuorttisen luomukanalassa Lappeenrannassa.
Lassi Kuorttinen on omien sanojensa mukaan tipujen ja pienten kanojen keinoemo. Miehen vastuulla on siis huolehtia poikaskasvattamon pyörittämisestä. Tiput tulevat sinne päivän ikäisinä ja noin 20 viikkoisina ne ovat valmiita munimaan. Lassilla on käsissään seitsemän viikkoa vanha kana. Lassi Kuortti pitelee käsissään seitsemänviikkoista kananpoikasta Kuorttisen luomukanalassa Lappeenrannassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila kana,kanalat,Luomumunat,luomutuotteet,luomukanala
Luomukanalan asukkaita Kuorttisen luomukanalassa.
Kanat ovat laumaeläimiä ja aika herkkiä säikkymään. Jos yksi lähtee juoksemaan, niin pian koko sakki on pikapyrähdyksellä. Kun kanalaan mennään, oveen koputetaan, jotta kanat tietävät jonkun olevan tulossa. Kanalassa liikkuessa on myös hyvä puhella kanoille, jotta niille ei tule yllätyksiä. Monet laulut ovat myös saaneet kana-aiheisen sanoituksen ja kanoille lauletaan varoitukseksi. Luomukanalan asukkaita Kuorttisen luomukanalassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila kanalat,kana,Luomumunat
Rautakanteleen pariskunta pitää sylissään kukkoa Kuorttisen luomukanalassa.
Jos kukko meinaa yhtään isotella, rauhoittuu se parhaiten sylissä, Kaisa ja Janne Rautakannel opastavat. Talon tytär Kaisa on onnellinen, että Kuorttisen kanatila on nimenomaan luomu. Kanoille ei heillä pelkästään syötetä luomurehua vaan ne saavat myös vapaasti kulkea kesäisin ulkona ja kanaloissa on orsia, kuopsuttelutilaa ja kukkoja pitämässä järjestystä yllä. Rautakanteleen pariskunta pitää sylissään kukkoa Kuorttisen luomukanalassa. Kuva: YLE/Reetta Arvila kukko,kanalat
Kuorttisen luomukanalan asukkeja.
Kanoilla on paljon orsia käytettävinään. Erityisesti kukot viihtyvät ylimmällä orrella seuraamassa elämänmenoa. Kun ruokintalaitteet lähtevät käyntiin, kiekuvat kukot entistä innokkaammin: ”ne kutsuvat omaa haaremiaan syömään”, selittää Kaisa Rautakannel. Kuorttisen luomukanalan asukkeja. Kuva: YLE/Reetta Arvila kanalat,Luomumunat,kana
Toimittaja Reetta Arvila kana sylissään luomukanalalla.
Toimittaja Reetta Arvila ja kananen. Toimittaja Reetta Arvila kana sylissään luomukanalalla. Kuva: YLE/Reetta Arvila kanalat,kana,Luomumunat
Taavi Salakka pakkaa kananmunia kennoihin.
Taavi Salakka tekee ensimmäisen tsekkauksen munien laadusta kanalan pesistä tulevilla hihnoilla. Hän käyttää käsissään joka ikistä hihnalta tulevaa kananmunaa ja tarkistaa, että ne eivät ole likaisia tai röpelöisiä. Kuvanottohetkellä kananmunia oli mennyt miehen käsien läpi jo noin 4500. Taavi Salakka pakkaa kananmunia kennoihin. Kuva: YLE/Reetta Arvila kanalat,kana,kananmunat
Pariskunta pakkaa kananmunia kennoihin.
Kaisa ja Janne Rautakannel pakkaavat noin kolmena päivänä viikossa munia kauppoihin lähetettäväksi. Kuorttisilla on poikkeuksellisesti oma pakkaamo ja he ovat hankkineet itse kauppoja asiakkaikseen. Pariskunta pakkaa kananmunia kennoihin. Kuva: YLE/Reetta Arvila kananmuna,Luomumunat,luomuruoka,kana
Kommentit
  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Elämä

  • Keskustele epäkohtien korjaamisesta

    Miksi ihmiskunta sopeutuu vääryyksiin?

    Maailma on täynnä suuria epäkohtia, jotka olisivat kuitenkin korjattavissa. Esimerkiksi ilmastonmuutos ja syvä eriarvoisuus. Miksi ihmiset eivät joukolla ala vaatia muutoksia, vaan liian helposti tyytyvät toteamaan, että maailma nyt vaan on epäreilu paikka? Mikä voisi olla sellainen maailmanlaajuinen liike, että se saisi todella aikaan muutoksia?

  • Kulttuurijohtaja, kansanmuusikko Sari Kaasinen: "Toimeliaan karjalaisäidin malli ohjaa minua."

    Kulttuurijohtajana olen myös äiti

    Vahvat karjalaisnaiset ja suvun äidit ovat vaikuttaneet Joensuun kulttuurijohtaja ja muusikko Sari Kaasisen elämään. Kolmelle tyttärelleen Kaasinen toivoo antaneensa hyvät elämän eväät. Kaikki kolme ovat jo lentäneet pesästä, mutta naisten välinen yhteys on vahva. Rääkkylän Rasinkylään pari vuotta sitten takaisin muuttanut Sari Kaasinen on aina innostunut uusista haasteista. Joensuun kulttuuri johtajana nykyään toimiva Kaasinen iloitsee kotikaupunkinsa kulttuurimyönteisyydestä.

  • Toivokaa runoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta

    Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja.

    Koulut loppuvat, valkolakit painetaan päähän ja Yle Radio 1:ssä kuunnellaan toiverunoja lapsuudesta ja lapsuuden loppumisesta. Millaisesta lapsuudesta sinun toiverunosi kertoo? Viekö se ikuisesti kestäviin kesiin ja huolettomaan leikkiin vai onko mukana myös tummempia sävyjä?

  • Keskustele tässä kasvuyrityksistä!

    Uskallatko sijoittaa kasvuyritykseen

    Moni on kiinnostunut sijoittamaan kasvuyrityksiin, mutta kokee ettei tiedä niistä riittävästi. Kenelle sijoittaminen kasvuyrityksiin sopii? Millaisia ovat riskit? Vieraina johtaja Markku Jussila Springvest Oy:stä ja toimitusjohtaja Pia Santavirta Pääomasijoittajat ry:stä.

  • Keskustele raitistumisesta

    Miten raitistua?

    Oletko itse raitistunut tai oletko seurannut läheisesi kamppailua alkoholismin kanssa? Mikä auttoi, mikä ei? Pitääkö alkoholistin pyrkiä täysraittiuteen vai riittääkö juomisen vähentäminen?

  • Kapellimestari Hannu Lintu rakastaa pitkiä lentoja

    Kapellimestari Hannu Lintu nauttii työstään myös ulkomailla.

    Radion sinfoniaorkesterin järjestyksessä kahdeksas ylikapellimestari Hannu Lintu tekee paljon töitä ulkomailla, viime aikoina erityisesti Tokiossa, Washingtonissa, Dallasissa ja Detroitissa sikäläisten sinfoniaorkesterien kanssa. Konserttimatkat ovat hänelle kuitenkin muutakin kuin työtä: ne merkitsevät omaa aikaa ja lepoa kotikaupungin Helsingin kiireisestä arjesta. Tie maailmanmenestykseen alkoi Raumalta.

  • Keskustele tässä eläkkeistä!

    Vieläkö eläkepommi tikittää?

    Väki vanhenee ja syntyvyys alenee vuosi vuodelta. Viime vuonna vauvoja syntyi ennätysmäisen vähän eli 47 577. Syntyvyys on laskenut koko tämän vuosikymmenen ajan. Nykyistä vähemmän vauvoja Suomeen syntyi viimeksi 1800-luvulla. Riittävätkö eläkejärjestelmämme rahkeet myös tulevaisuudessa? Kuinka paljon eläkeikämme vielä nousee?

  • Järisyttävän feministinen ja räikeän rasistinen - Tuulen viemää on ristiriitainen romaani, joka pitää lukea!

    Huikea lukukokemus, joka läpsii lukijaa kasvoihin.

    - Juha Hurme tässä moi! Mun oli ihan pakko soittaa, kun tää on niin mahtava kirja. Mä oon sivulla 620 ja nyt se s**tanan Scarlett osti itelleen sahan! Mulla menee muut työt ihan metsään, kun vaan ahmin tätä Tuulen viemää... Aloin lukea Margaret Mitchellin Tuulen viemää -romaania korkein ennakko-odotuksin.

  • Kirjailija Kaari Utrio yhdistää kirjoissaan huvin ja hyödyn

    Suomalaiset haluavat rentoutua tiedon parissa

    Rentoutuessaan lukemalla suomalainen haluaa huvin ja hauskuuden lisäksi myös tietoa. Kirjailija ja kustantaja Kaari Utrio teki oivalluksen jo uransa alussa ja niinpä hän on kirjoissaan yhdistänyt historian faktoja romantiikkaan ja jännitykseen. Somerniemellä asuva kirjailija ja kustantaja ei vielä ehdi eläköityä.

  • Keskustele täällä taksiuudistuksesta!

    Täyttyivätkö taksiuudistuksen tavoitteet?

    Suomalainen taksilainsäädäntö muuttui radikaalisti viime heinäkuun alusta. Tavoitteena oli kilpailua vapauttamalla laskea hintaa ja lisätä taksien käyttöä. Miltä tilanne näyttää nyt? Vieraina ovvat Taksiliiton toimitusjohtaja Timo Koskinen, Toimitusjohtaja Topi Simola Cabonline Finlandista ja yhdyskuntasuhteiden johtaja Robert Torvelainen Suomen Uberista.

  • Keskustele täällä lihansyönnistä!

    Onko lihansyöntimme kestävällä tasolla?

    Ruuantuotannon osuus on neljännes ihmisen aiheuttamista ilmastopäästöistä. Suurin osa päästöistä liittyy maidon- ja lihantuotantoon. Eläinperäisen ruuan syöminen hukkaa valtavasti maapallon resursseja. Kasviperäisessa ruuantuotannossa yksi hehtaari riittää ruokkimaan noin neljä kertaa enemmän ihmisiä kuin eläinperäisessä tuotannossa. Näin sanoo WWF:n ruoka-asiantuntija Annukka Valkeapää.