Hyppää pääsisältöön

Jazztyttöjen, tulenkantajien ja pilvenpiirtäjien Helsinki

ravintola Pörssin mainos
Ravintola Pörssin mainos 1920-luvulla ravintola Pörssin mainos Kuva: WSOY/Yle 1920-luku

Kieltolaki ei estänyt helsinkiläisten ilonpitoa 1920-luvulla. Kaupungissa ihasteltiin kaikkia uusia moderneja piirteitä. Uusi arkkitehtuuri ja teknistymiseen liittyvät ilmiöt tulivat näkyviin. Se näkyi myös populaarikulttuurissa ja ajan kirjallisuudessa. Asukkaita oli vähän yli 100 tuhatta, mutta alettiin puhua metropolista.

Suruton kaupunki -1920-luvun iloinen Helsinki -kirjan kirjoittanut Mikko-Olavi Seppälä kohtasi kirjoitustyönsä aikana myös aikakauden ristiriidat.

- Jos ajatellaan muuten sitä henkistä ilmapiiriä, niin kyllähän siihen liittyi paljon ristiriitoja tuon ajan Helsingissä kuten koko Suomessakin. Nämä 1918 sodan tapahtumat olivat niin kipeä asia, ettei sitä kohti edes katsottu. Katsottiin toisiin suuntiin siinä tanssissa yli hautojen, jota 1920-luku osaltaan oli.

Kotiviinin polttoa 1920-luvulla
Kotiviinin polttoa 1920-luvulla Kuva: WSOY/Yle kotiviini
Piehtaroidaan urbaaneissa elämyksissä

- Vaikka kieltolakihan oli Suomessa vuosina 1919-32 niin Helsingin kautta tuli silti salakuljetettua pirtua paljon maahan ja tämä näkyi kaupunkikuvassa. Jazztytöt olivat myös tuon ajan ilmiö Helsingissä ja koko Suomessakin. Heillä oli oma kampaus- ja pukeutumistyyli ja se oli todella yleismaailmallinen ilmiö. Yhdysvalloista Pariisiin ja Pariisista ympäri Eurooppaa, sekä aina Aasiaa myöten. Shanghaissa jazzattiin yhtälailla kuin Jyväskylässä, toteaa tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä.

1920-luvun jazztyttöjä
1920-luvun jazztyttöjä Kuva: WSOY/Yle 1920-luku,Naisellinen pukeutumistyyli

- Oli uusi piirre, että näin nuorisokulttuuri levisi näin nopeasti. Se levisi siis elokuvien ja äänilevyjen välityksellä, ja sitten hiukan myöhemmin tulivat sitten radio ja äänielokuva, vuosikymmenen loppua kohti. Ja se että voitiin tanssia ravintoloissa oli jotain uutta! Naisilla oli enemmän liikkumavaraa toteuttaa itseään ja ilmaista itseään esimerkiksi pukeutumisen kautta.

Mika Waltarin Suuri illusioni tulee heti mieleen.

- Jos ajatellaan sitä kuinka ihmisten maailmankuva oli murroksessa. Tähän liittyy Sigmund Freudin teoriat ja syvyyspsykologian läpilyöminen. Ja toisaalta taas kosmoksen uudelleen hahmottaminen Albert Einsteinin suhteellisuusteorioiden muotiin tulon kautta. Tämä näkyy kyllä selvästi modernissa taiteessa tuona aikana. Kuvataiteessa varsinkin, mutta myös kirjallisuudessa ja teatterissa kun rikotaan ne realismin perinteet ja muodot. Pyrittiin taiteen kautta heijastamaan modernia aikaa. Vaikutteet tulivat tietenkin aika paljon ulkomailta Saksasta ja muualta Euroopasta, sanoo Seppälä.

1920-luvun Helsingin kauppatoria
1920-luvun Helsingin kauppatoria Kuva: WSOY/Yle 1920-luku,Kauppatori (Helsinki)

- Vuosikymmenen alkupuolella ihasteltiin uusia automalleja. Silloin myös Helsingissä rakennettiin valtavasti. Kaupunkikuvaan tuli uusia isoja taloja. Sitten, jos ajatellaan sellaista yleistä ilmapiiriä silloin 1920-luvulla, niin se alkoi olla varsinkin vauhtiin päästyään sellaista yksilökeskeistä nautintokeskeistä nousukautta, jolloin ajateltiin että ihminen on oman onnensa seppä. Yksi piirre, joka tähän yksilökeskeisyyden aikaan liittyi oli itsesuggestion nousu Suomessakin.

1920-luvun Mustikkamaan tanssipaikka
1920-luvun Mustikkamaan tanssipaikka Kuva: WSOY/Yle 1920-luku,tanssipaikat

- 1920-luvun Helsinkiin pääsee tietenkin myös sen ajan kaunokirjallisuuden kautta. Mika Waltarin Suuri illusioni tulee heti mieleen. Koko Tulenkantajien sukupolvi kuvasi Helsinkiä useissa esikoisteoksissaan, joissa hullunkurisesti jäädän ihastelemaan vaikkapa yksittäisiä valokylttejä, joita näkyy kaupunkikuvassa. Tavallaan piehtaroidaan tällaisissa urbaaneissa elämyksissä. Olavi Paavolaiseltakin tuli vuonna 1929 Nykyaikaa etsimässä –esseekokoelma, joka kiteytti hyvin näitä vuosikymmenen tunnelmia, toteaa tietokirjailija Mikko-Olavi Seppälä.

Helsinkiä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla
Helsinkiä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla. Helsinkiä Ylioppilaslehdessä 1920-luvulla Kuva: WSOY/Yle 1920-luku
Kommentit
  • Avaruusromua: Mistä ideat tulevat?

    Miten ideoita synnytetään?

    Uusia ideoita syntyy, kun jo olemassa olevat asiat kohtaavat toisensa uudenlaisina yhdistelminä. Se, millaisia nuo uudet yhdistelmät ovat, riippuu meidän kyvystämme hahmottaa asioiden suhteita toisiinsa. Ideoita voi yrittää luoda tietoisesti, mutta parhaita tuloksia syntyy, kun antaa alitajunnan työskennellä. Tällaisia ajatuksia esitti amerikkalainen James Webb Young jo 1940-luvulla. Hänen käsityksensä luovuudesta ja ideoista ovat edelleen kiinnostavia. Onko mikään muuttunut? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Olisiko nyt oikea aika?

    Analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla.

    4000 dollaria. Plus rahtikulut Yhdysvalloista Suomeen. Se oli edullisin vaihtoehto. Vuoden 2019 valuutassa se on noin 19 000 euroa. Sen verran olisi maksanut edullisin modulaarinen analoginen syntesoija vuonna 1974, amerikkalaisen Moog-yhtiön vähittäismyyntihinnaston mukaan. En taatusti ollut ainoa, joka unelmoi saavansa jostakin yhtäkkiä kasan dollareita. Ajat muuttuvat. Nyt analogisen syntesoijan voi ostaa parilla sadalla eurolla. Nyt olisi mahdollista toteuttaa nuoruuden unelmat. Olisiko nyt oikea aika ostaa oma syntikka? Tai useampi? Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Onko salasanasi Saatana tai Perkele?

    Hyvät salasanat suojaavat yksityisyytesi.

    Vaihda välittömästi, se ei ole riittävän omaperäinen. Suomessa kirosanat pääsevät aina yleisimpien salasanojen listan kärkeen. Sinne missä komeilevat myös 123456, qwerty ja 0000. Hyvä salasana on sellainen, joka ei tule ensimmäiseksi mieleen, eikä ole pääteltävissä esimerkiksi perhesuhteista. Siinä pitää olla erikoismerkkejä, isoja kirjaimia ja numeroita.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri