Löylyn sankarit – uusi yleinen sauna oli Avanto Arkkitehdeille harras hanke

Kaksi pyhää tilaa - sauna ja siunauskappeli. Toisessa keho herää eloon, toisessa hyvästellään vainaja. Avanto Arkkitehdit on suunnitellut uuden veistoksellisen sauna Löylyn näköalapaikalle Helsinkiin sekä vaikuttavan Pyhän Laurin siunauskappelin Vantaalle. Kumpikin oli tavallista hartaammin edennyt hanke. Mitä muuta yhteistä on niillä on?

Nyt on vastakohdista kyse - kuumasta ja kylmästä, ilosta ja surusta - mutta mitä yhteistä on yleisen saunan ja siunauskappelin suunnittelussa Avanto Arkkitehdit?

- Molemmissa on moniaistillinen lähestymistapa tärkeä, kun niitä suunnitellaan, Anu Puustinen sanoo.

- Tärkeää on eläytyminen tapahtumaan, Ville Hara tiivistää.

Kuinka saunasta tuli totta

Uusi sauna Löyly tunnetaan nyt rakennuttajistaan. Näyttelijä Jasper Pääkkönen ja Vihreiden kansanedustaja, näyttelijä, yrittäjä Antero Vartia ovat tehneet kulttuuriteon sijoittaessaan rahaa ja aikaa arkkitehtonisesti vaikuttavan, uuden yleisen saunan rakentamiseen Helsingin Hernesaareen.

Mutta sankareita ovat myös saunan arkkitehdit, jotka ovat puskeneet hanketta eteenpäin nykyisiä yrittäjiä pidempään. Ville Hara ja Anu Puustinen ovat suunnitelleet useita erilaisia saunoja Hernesaareen usealle erilaisille yrittäjille. Helpotus näkyy heistä. Nyt se on valmis!

Tämä on ollut ihan valtavan pitkä taival.

- Tämä on ollut ihan valtavan pitkä taival. Se alkoi jo yli viisi vuotta sitten, kun meitä pyydettiin tekemään viitesuunnitelma siirrettävästä saunakonttikylästä Hernesaaren kärkeen, Ville Hara kertoo.

Aloitteen tekijä oli Helsingin kaupunki, joka on aktiivisesti edistänyt saunan rakentamista Hernesaareen. Mutta jo ensimmäisessä hankkeessa kävi ilmi, kuinka haastava projekti on. Väliaikainen sauna ei olisi ollut taloudellisesti kannattava. Sen rakentaminen olisi maksanut paljon, mutta konttisaunat olisivat olleet käytössä ehkä 10 vuotta. Hankkeeseen sitoutunut yrittäjä luovutti.

Sitten tuli toinen yrittäjä, ja tutkittiin muun muassa kelluvaa saunaa.

- Sitten tuli toinen yrittäjä, ja tutkittiin muun muassa kelluvaa saunaa. Se kaatui siihen, että tämä paikkahan on avoin merelle asti. Tähän niemeen tulee avomereltä valtavat jäämassat ja aallot. Sitten lähdettiin etsimään yhdessä kaupungin kanssa paikka, jossa rantaviiva tulee säilymään, kun alueella tehdään suuria muutoksia. Löysimme yhden kohdan, missä rantaviiva tulee pysymään täsmälleen samana.

Ja siihen sijoitettiin sauna, jonka nimeksi tuli Löyly, kun mukaan tulivat kolmannet eli nykyiset asiakkaat, joista Antero Vartia omistaa myös ravintola Mattolaiturin Kaivopuiston rannassa.

- Haluan korostaa, että on se sitten kyse siunauskappelista tai saunasta, niin tilaaja on tärkeässä roolissa. Tarvitaan tilaaja, joka ymmärtää laadun päälle.

Jotta Suomessa olisi avantoja

Kirkot ja kappelit ovat perinteisesti arkkitehtien taideteoksia. Niiden on tarkoitus tehdä vaikutus. Niissä on suunnittelijan luovuudelle liikkumavaraa. Myös Löylystä tuli eräänlainen saunakappeli, veistoksellinen rakennustaideteos.

Sen rakennustyömaan seuraaminen on myös ollut ohikulkijoille jännittävää. Alkuun saunan teräsrunko näytti kuumodulilta tai karvajalkaiselta hämähäkiltä. Sitten jalkojen karvat osoittautuivat tuiksi, joiden päälle ladottiin lautoja. Kansanomaisemmin kuvailtuna sauna on tietokoneella suunnitellun näköinen lautakasa. Mistä idea muodosta tuli?

Se on vähän niin kuin kivenlohkare tai kallion palasia osana puistoa, ei niinkään rakennus.

- Suunnitelmat syntyvät intuitiivisesti. Tontti on äärimmäisen kapea osa Helsinki-puistoa, joka kiertää koko Helsingin rantoja. Tuntui pahalta sijoittaa sinne iso julkinen rakennus, ja katkaista koko tämä vihreä vyöhyke. Siksi rakennus muotoiltiin osaksi olemassa olevaa luontoa. Se on vähän niin kuin kivenlohkare tai kallion palasia osana puistoa, ei niinkään rakennus.

Arkkitehdit käyttävät saunan julkisivusta nimitystä hulmu, jota he kutsuvat mielikuvasanaksi. Hulmun ajan myötä harmaantuvat laudat on ladottu niin, että niiden väleistä voi tirkistellä rakennuksesta ulos kuin suuren sädekaihtimen takaa.

- Hulmulla on itse asiassa aika monia eri funktioita. Se luo suojaisia ulkotiloja, missä voi käydä vilvoittelemassa ilman, että on kaikkien katsottavissa. Halusimme isot ikkunat merelle päin, ja hulmu suojaa niitä ja rakennusta myös auringon lämmöltä, Ville Hara kertoo.

Meri-ilmasto asettaa kovia vaatimuksia julkisivulle. Kun sen aika tulee niin laudoitus on uusittavissa helpommin kuin vaikkapa Finlandia-talosta marmori.

- Meillä on ollut hyvin monta materiaalia matkan varrella. Tällä hetkellä meillä on käytössä suomalainen innovaatio NEXT Timber, joka on puristettua ja liimattua sekä lämpökäsiteltyä puuta. Puun ominaisuuksia on modifioitu niin, että se on tiheämpää, jolloin se toimii vähän niin kuin trooppiset puulajit kuten tiikki, ja kestää ulkona ilman pintakäsittelyä.

Me halutaan, että avantoja on vielä vuosienkin päästä.

- Tilaajalle oli tärkeää, millä lailla sertifikoitua puutavara on, mistä se tulee, kuinka se on kasvatettu. Ja näille tilaajille on myös tärkeää, että ravintolassa tullaan tarjoilemaan lohikeittoa, joka eettisesti pyydetystä kalasta tehty, arkkitehdit kertovat.

Kestävä kehitys on myös Avanto Arkkitehdeille tärkeää. Arkkitehtitoimiston nimikin kertoo siitä.

- Me haluamme, että on olemassa avantoja vielä vuosienkin päästä. Ja suunnittelussamme tähtäämme siihen, että se on mahdollista. Että on vuodenaikoja, Anu Puustinen kertoo.

Toinen selitys Avanto-nimelle on, että:

- Me haluamme, että rakennuksemme herättävät tunteita kävijässä. Hyppääminen avantoon on virkistävä ja herättävä kokemus. Haluamme samalla tavalla, että meidän arkkitehtuurimme luo positiivisia kokemuksia kävijälle, Ville Hara sanoo

Avanto arkkitehdeillä on jo saunameriittiä ennestään. He voittivat Habitaressa 2009 suunnittelukilpailun saunamodulilla nimeltä Kyly, joka tulee karjalan kielisestä sanasta saunalle tai kylvylle. Kylyoli käytössä Shanghain maailmannäyttelyssä JKMM Arkkitehtien suunnittelman Suomen paviljongin VIP-tiloissa.

Yleinen ja yhteinen sauna

´

Löylyssä on erityispiirre, joka herättää tunteita. Siellä saunotaan yhteissaunassa uimapuku päällä. Arkkitehdit sanovat tarkoituksella päivittäneensä saunatradiotioita.

- Perinteisesti yleisissä saunoissa miehet ja naiset saunovat eri osastoilla, tai eri päivinä. Meidän ajatus on, että tähän saunaan voi tulla perheet tai kaveriporukat niin, että miehet ja naiset voivat saunoa yhdessä. Jos ajatellaan ihanteellista kaveriporukan saunailtaa niin eihän se ole kovin ihanteellista, jos toiset joutuvat odottamaan, kun toiset saunovat, Anu Puustinen sanoo.

tähän saunaan voi tulla perheet tai kaveriporukat niin, että miehet ja naiset voivat saunoa yhdessä.

Löylyssä on mahdollista kokea kolme erilaista puulämmitteistä löylytyyppiä. On kertalämmitteinen sauna, savusauna ja tilaussauna, joka on jatkuvalämmitteinen. Ihmeellisin kaikista on savusauna Helsingin keskustassa.

Vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan savusauna palaa noin viiden vuoden välein

- Savusauna on perinteisesti sijoitettu rakennuksen ulkopuolelle, koska vakuutusyhtiöiden tilastojen mukaan savusauna palaa noin viiden vuoden välein. Silloin se ei saa sytyttää mitään muita rakennuksia. Ja tästä käytiin kiinnostavat keskustelut palotarkastajan kanssa, miten se tässä rakennuksessa estetään, koska tontti loppuu rakennuksen seinään. Ei ollut mahdollista sijoittaa sitä kauemmaksi.

Niinpä savusaunaa varten on rakennettu täysin umpioitu betonibunkkeri rakennuksen sisään. Sinne on kulku ulkokautta.

Arkkitehtien suunnittelemien saunojen buumi

Yleisiä saunoja on tullut ja tulossa lisää. Arkkitehdit ovat aktiivisia. .Tuomas Toivonen ja Nene Tsuboi ovat itse saunaisäntinä suunnittelemassaan Kulttuurisaunassa Merihaassa. Arkkitehtuurin Finlandia-palkinnon voittanut arkkitehtitoimisto Oopeaa suunnittelee saunaa Suomenlinnan viereiselle Lonnan saarelle. Sen pitäisi valmistua 2017. Huttunen-Pakkanen-Lipasti Arkkitehdittekee meriuimala Helsinki Allasta Katajanokalle. Siinäkin hankkeessa on saunoja mukana. Mikä saunoissa arkkitehteja kiehtoo?

Meitä kiinnostaa oma kansallinen identiteetti positiivisella tavalla.

- Yksi on paluu juurille. Meitä kiinnostaa oma kansallinen identiteetti positiivisella tavalla. Ei niin, että käperrytään sisäänpäin, Ville Hara sanoo.

Arkkitehdit selittävät yleisten saunojen lisääntymistä meren ja rantojen käyttöön ottamisen Helsingissä. Perinteisesti saunarakenteet ovat sijoittuneet kaupungeissa korttelien sisään, mutta nämä kaikki uudet saunat ovat rantaviivalla. Taustalla on myös kaupunkikulttuurin muutos. Ihmiset viettävät yhä enemmän aikaa kaupunkitilassa. Tärkeä on myös kehollisuus. Saunassa tuntee olevansa elossa.

Viimeinen matka viheriöiville niityille

Löylystä tulee turistikohde. Se on selvä. Arkkitehtuurituristit ovat myös löytäneet Avanto Arkkitehtien Pyhän Laurin kappelin, jonne voi poiketa Tuusulantieltä matkalla kohti lentokenttää. Keskiaiakisen Pyhän Laurin kirkon lähelle rakennettu siunauskappeli on suomalaisen modernismin jatkumoa. Alvar Aallon ystäviä se varmasti liikuttaa. Se on myös arkkitehtuurin avulla kerrottu psalmi.

- Tiloja suunnitellessa meillä oli mielessä hautajaisissa usein käytetty psalmi 23. Herra on minun paimeneni. Valo on tässä rakennuksessa herramme, joka johdattaa polulla. Kappelista löytyvät myös virkistävät vedet ja lopulta viheriövät niityt, Anu Puustinen kertoo.

Ihminen on surun keskellä sekaisin. Arkkitehtuurilla voi hyvin hienovaraisesti johdatella ihmistä ilman, että tarvitaan opasteita esimerkiksi ylävalolla niin, että ihminen intuitiivisesti löytää oikean suunnan.

- Siunauskappeli on rituaalille omistettu paikka ja meidän tilamme on läheisille lohtuna vaikealla hetkellä, Anu Puustinen sanoo.

Se on itsessään kunnianhimoinen rakennustaideteos, jonka rakennuttaja oli sitoutunut tekemään 200 vuotta kestävän kappelin. Sen ulkoseinät ovat kokonaan massiivi-tiiltä. Äänieritys on tärkeä meluisan Tuusulantien ja lentokentän läheisyydessä. Avanto Arkkitehdit olivat nuoria, kun voittivat arkkitehtuurikilpailun kappelista 2003. Edellisen kappelin purkamiseen liittyi pitkä valituskierros. Uusi kappeli vihittiin käyttöön vasta 2010. Se on monella tavalla palkittu.

Pyhän Laurin siunauskappelissa taide on onnistuttu erityisen hyvin liittämään rakennukseen. Taidekilpailu järjestettettiin jo rakentamisen alkuvaihessa.

- Meille oli tärkeäm, että saadaan järjestää taidekilpailu. Olimme itse saaneet avoimessa kilpailussa nuorina suunnittelijoina saaneet tilaisuuden näyttää osaamisemme. Halusimme tarjota vastaavan mahdollisuuden myös kuvataiteilijoille. Oli sitten hiukan yllättävää, kun kuorista paljastui konkareiden nimet.

Kilpailuun osallistuneiden nimimerkien takaa paljastuivat Pertti Kukkonen ja Pekka Jylhä. Kumpikin on tehnyt vaikuttavat teokset siunauskappeliin. Kun taide on ollut mukana jo varhaisessa vaiheessa suunnittelua, se on voitu integroida rakenteisiin. Hämmentävin kokemus on Pekka Jylhän teos Pyhä kellarissa huoneessa, jossa hyvästellään vainaja.

- Ensimmäinen tunteeni oli järkytys. Ollaan tekemässä siunauskappelia ja joku kehtaa ehdottaa tällaisia kristalleja. Vähän niin kuin jotain barbie-kotia oltaisiin sisustamassa.
Mutta sitten tajusimmme, että tämä on pienoismalli. Isossa koossa kristalleilla on eri efekti. Kun sinne heijastetaan valkoista valoa niin tulee spektrejä meidän muuten pelkistettyyn tilaan.

Taiteilija halusi tuoda kodin elementin surun huoneeseen. Arkkitehtien omaksi taideteokseksi voi kutsua vihreäksi patinoitunutta kupariverhoa, joka suojaa kappelin isoja ikkunoita hautausmaan puolella.

- Kutsumme sitä tuon puoleisen verhoksi. Kun katsoo suoraan, niin näkee ulos, mutta kun katsoo viistosti niin näkymä onkin peittinyt, koska tuon puoleisesta ei niin tarkkaan tiedetä.

Katso myös Elävän arkiston helmiä arkkitehdeista saunan lauteilla
Arkkitehtien lauteilla Näissä arkiston aarteissa on tallennettuna itse suunnittelemissaan saunoissa vihtomassa Heikki ja Kaija Sirén, Aarno Ruusuvuori ja Aarne Ervi.

Ville Haran suunnittelema kesämökki Kasper Strömmanin sarjassa Stugorna:

Elävän arkiston saunateeman muita saunaohjelmia

Edit 20.4.2017. Lisätty linkitys Pääsykoe luovaan luokkaan -ohjelmaan Areenassa