Hyppää pääsisältöön

Nasta juttu: käsikirjoitus

Reijo Häkkinen:
"Minä oon nastamies. "

Pohjoismainen, suojattu nastamarkkina on satojen miljoonien eurojen bisnes joka talvi.

Rengasala on läheisesti mukana valmistelemassa itselleen mieluista lainsäädäntöä ja tarjoamassa pohjoismaisille päättäjille nastarenkaita tukevia tutkimustuloksia.

Nasta juttu

MOT kertoo tarinan pohjoismaisesta nasta-asetuksesta, jonka ajatus oli vähentää tienkulumista nastoja vähentämällä.

Sitten rengasteollisuus sai mukaan oman poikkeusmenettelynsä, ja nastojen määrä päinvastoin lisääntyi.

Nyt viranomaiset ihmettelevät, miksi teiden urautuminen on nopeutunut.

Asetus on jo voimassa Suomessa ja Ruotsissa, mutta ei vielä Norjassa.

Norja pelkää, että yhdessä rengasteollisuuden kanssa valmisteltu säädös saattaakin lisätä nastarenkaiden irrottamia pienhiukkasia.

Norjassa nasta-asetusta valmistelee paikallisen tiehallinnon ilmansuojeluasiantuntija.

Karl Idar Gjerstad, johtava asiantuntija, Statens vegvesen:
"Jos sääntöjä Norjassa muutetaan, haluamme tietää mitkä ovat seuraukset paikallisilmanlaatuun."

Päästöjen vuoksi Oslossa ja Bergenissä on jo vuosia ollut voimassa noin 150 euron vuotuinen nastavero.

Karl Idar Gjerstad, johtava asiantuntija, Statens vegvesen:
"Oslossa ja Bergenissä nastarenkaita käyttää 15%-20% autoilijoista. Niissä on talvisin voimassa nastavero,
Stavangerissa ja Trondheimissa nastojen osuus noin 35%, nämä kaksi kaupunkia aikovat ottaa veron käyttöön ensi kaudella. Muualla ei veroja ole.
Karl Idar Gjerstad: Nastarenkaiden käytöllä on vahva yhteys pienhiukkasten määrään. Hiukkastasot ovat laskeneet selvästi näihin toimiin ryhtymisen jälkeen, eli vaikutus on ollut tavoitteiden mukainen."

Tällä hetkellä Suomen viranomaiset, Euroopan rengasteollisuuden etuliitto ja suomalainen Nokian Renkaat yrittävät vakuuttaa norjalaiset siitä, että jo Suomessa ja Ruotsissa voimassa oleva nasta-asetus ei lisäisi pienhiukkasia Norjassa.

Jarmo Sunnari on Nokian Renkaiden standardoinnista vastaava päällikkö, myös hän on jo käynyt tapaamassa norjalaisviranomaisia.

Jarmo Sunnari:
"No Pohjoismaat on kuitenkin meidän markkina-alueen kivijalka. Nokian Renkaat on yritys joka erityisesti keskittyy talvirenkaiden valmistukseen "

Suomen talvirengasmarkkinoilla pärjää parhaiten nastarenkailla, joille on testeissä mitattu paras pito liukkaalla jäällä.
Tämä oli vaikuttimena kun Nokian Renkaat jäi talvella kiinni rengastestien manipuloinnista.

Ajo-opettaja Tapio Honka ja autoliiton aktiivi Reijo Häkkinen tapaavat Vantaan ajoharjoitteluradalla.

Reijo Häkkinen:
"Sen perussyy on, että kitkoja en oo ees ajatellu on, että mä teen jonkun verran tiepalvelujuttuja ja tällasessa ho… siinä hommassa niin ei voi kattoa, että minkälainen ilma on ulkona. Sinne mennään sit, jos tarvii, niin mennään säästä riippumatta. Ja silloin tarvii se nasta olla. Ei usein, mutta joskus se on välttämätön."

Kuvausten aikaan talvikelit olivat jo ohi, joten kitkoja kokeillaan liukkaan kelin radalla, ensin vuoden-97 Volvolla.

Tapio Honka:
"Tuollanen pitohan löytyy talvella ihan sulalta asfaltilt."

Suomessa nastojen hiukkaspäästöjä torjutaan lähinnä katujen siivouksella. Sen sijaan nastojen asfaltille aiheuttamaa kulumaa on jo yritetty vähentää Suomen, Ruotsin ja Norjan yhteisellä lainsäädännöllä.

Tarina nasta-asetuksesta juontaa juurensa 90-luvun puoliväliin.

Yhteisten nastamääräyksien valmisteluvastuu oli tuolloin Suomella.

Erik Asplund johtava asiantuntija, Trafi:
"Meillä meillä vaan täst on oltu ehkä ehkä eniten kiinnostuneita, meillähän nastarenkaita käytetään Pohjoismaista kaikkein eniten."

MOT:
"Täällä valmisteluun osallistunu virkamies viittas siihen, että Suomi on myös ainoo, jolla on tavallaan omaa vielä teollisuuttakin täällä?"

Erik Asplund:
"Kyllä sekin pitää paikkansa joo."

Nasta-asetuksen virallisissa valmisteluasiakirjoissa vuodelta 2009 kerrotaan valmistelusta näin.

Lukija:
”Hanketta on valmisteltu ns. Nokia-Eden-työryhmässä, jossa edustettuina ovat Ruotsin ja Norjan nastamääräyksistä vastaavat virkamiehet.”

Trafin nykyvirkamies kertoo kuitenkin, että työryhmällä oli myös laajempi kokoonpano kuin virallisista asiakirjoista ilmenee.

Erik Asplund:
"EDEN-ryhmä oli sillon 2000-luvun alussa tämmönen pohjoismainen yhteistyöryhmä viranomasille ja rengasalan toimijoille. Jossa muun muassa näitä nastarengasvaatimuksia sillon kehiteltiin."

MOT:
"Joo ketä siinä oli mukana?"

Erik Asplund:
"Siinä oli mukana viranomasia Suomesta, Ruotsista, Norjasta ja rengasalan toimijoita. "

MOT:
"Mitä ne rengasalan toimijat oli?"

Erik Asplund:
"No muun muassa tietysti rengasvalmistus meiltä Suomesta. Ja ja näitä nastavalmistajia. Yleensäkin rengasmyyjiä tän tyyppistä."

MOT:
"Ryhmän nimi oli EDEN-ryhmä, minkä takia?"

Erik Asplund:
"Näitä kokouksia järjestettiin sillon Nokialla."

MOT:
"Siellä kylpylässä?"

Erik Asplund:
"Kyllä."

Pyydän Liikenneministeriön kirjaamosta Nokia-Eden ryhmän pöytäkirjat vuosien varrelta.

Mukana olleelta virkamieheltä tulee viesti: (lukija)
”Koska kyseessä ei ollut virallinen työryhmä, mitään aineistoa ei ole meillä kirjattu eikä arkistoitu.”

Tämän läpinäkyvämmäksi asetusvalmistelu ei tietopyynnöllä tule. Selviää kuitenkin, että Suomen viranomaiset ovat harjoittaneet epävirallista säädösvalmistelua yhdessä teollisuuden kanssa Nokian Eden kylpylän lisäksi muun muassa Saariselällä.

Akatemiatutkija Ari Tuononen on tutkii tällä hetkellä kitkarenkaiden jäänpitoa ja nastojen iskuvoimaa Aalto-yliopistossa.

Tuononen teki kolmisen vuotta sitten tutkimuksen siitä kuinka paljon nastarenkaita voisi nykyisestä vähentää.

Grafiikka
Nastarenkaiden osuus talvirenkaista 80-90%

Ari Tuononen, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto:
"Koetettiin päästä käsiks siihen, että kiillottuuko jäinen tienpinta vaarallisen liukkaaks, jos meillä ei oo esimerkiks nastarenkaita laisinkaan liikenteessä."
"Ja päästiin siinä sellaseen tulokseen, että, tieverkolla pitäis olla noin 25 % autoist nastarenkailla varustettuja, niin sillon tällasta vaarallista kiillottumista ei tapahtuisi."

Grafiikka
1. tutkimus:
Nastarenkaita tarvitaan 25% estämään kiillottuminen

Tutkimus todisti näin, että nastarenkaita voisi vähentää selvästi.

Paitsi, että viime vuonna julkaistiin uusi tutkimus samasta aiheesta.

Grafiikka
2 tutkimus:
Nastarenkaita tarvitaan yli 50% estämään kiillottuminen

Tämän tutkimuksen teki rengasalan vakiokumppani VTT. Rahoittajina viranomaisia ja Nokian Renkaat.

MOT:
"Niin mikä selittää ne poikkevat tulokset?"¨

Ari Tuononen:
"No he ajo ensinnäkin tän testin ni, niin ku nollakelissä, eli käytännössä märällä jäällä ja..kitkarenkaan pito suhteessa nastarenkaaseen on huonompi näin lähellä jään sulamispistettä, nollassa. Kun taas sit jos tehtäs tää testi niin kun vaikka – 15 asteessa, niin, niin mehän havaittas, et kitkarengas pitää usein paremmin ku nastarengas. Eli, joku vois tehdä nyt siinä olosuhtees sitten tän testin, eli näil aika pienil testiparametreillä pystyy vaikuttaa huomattavasti siihen tulokseen, mitä sieltä tulee."

Näytän Tuonoselle tutkimuksen esipuhetta. Siitä käy ilmi, että tutkimuksen johtoryhmässä oli yksi henkilö Trafista ja kolme henkilöä Nokian Renkaista.

Ari Tuononen:
"No, kyllä se yritys voi lähettää sinne tietysti niin paljon, tota, edustajia varmaan kun, kun haluaa, jos se sen tutkimuksen rahottaa, mut, mut se pitää sit tuloksia pohties kyl tarkkaan miettiä, et onks se testiasetelma ollu neutraali."

Nokian Renkaat sanoo, että he haluavat myydä ihmisille sekä nastoja että kitkoja. Viestintä julkisuuteen painottuu kuitenkin kitkojen riskeihin ja nastarenkaiden turvallisuuteen.

Grafiikka
”Nastarenkailla ajavilla vähemmän onnettomuuksia”
Nokian Renkaat

Näin Nokian Renkaat uutisoi toista VTT:n tekemää tutkimusta nastojen ja kitkojen osuudesta kuolonkolareihin.

”Jäisillä teillä ajettaessa kitkarenkailla ajetut onnettomuudet olisivat vähentyneet jopa 83 %, jos olisi käytetty nastoja”.
Nokian Renkaat

MOT:
"Tiedätkö kuinka monesta onnettomuudesta se on laskettu se luku?"

Jarmo Sunnari, standardointijohtaja, Nokia Tyres:
"Koska kyseessä on kitkarenkailla tapahtuneet onnettomuudet, kuolemaan johtaneet onnettomuudet, sen täytyy olla hyvin pieni."

Tutkimukseen talvisista kuolonkolareista poimittiin kaikki kolarit, joissa syy saattoi olla keli. Näitä onnettomuuksia sattui tutkimusaikana tuhat.

Grafiikka:
VTT: Nastat ja kitkat talviajan kuolonkolareissa 1997-2012
958 kuolonkolaria

Näistä 13 ajettiin tutkimuksen jälkipuoliskolla kitkarenkailla paljaalla jäällä.

Grafiikka
Paljaalla jäällä 2005-12
13 kuolonkolaria kitkoilla
17 kuolonkolaria nastoilla

Tästä ryhmästä oli laskettu tutkimuksen arvio, 83 prosenttia 13 kuolemasta olisi mahdollisesti vältetty jos alla olisivat olleet nastat.

Ari Tuononen:
"Niissä kyl otetaan sieltä täältä yksittäisiä niin kun markkinointiviestintään sopivii lukuja. Mun mielestä esimerkiks tää, oliko 83 %, ni sehän oli vaan paljaalla jäällä ajettuja."

Grafiikka
Muulla jäisellä pinnalla
5 kuolonkolaria kitkoilla
47 kuolonkolaria nastoilla

Ari Tuononen:
"Ja esimerkiks kun otettiin, tienpinnan luokittelu jäällä, niin kitkarengas oli turvallisempi. Ja siel oli myös enemmän onnettomuuksii siin luokas."

MOT:
"Eks silloin rehellinen tapa uutisoida tämä tutkimus olisi se, että kitkarenkailla tai nastarenkailla ei oikeastaan ollut tilastollisesti todennettavaa vaikutusta kuolemaan johtaneisiin onnettomuuksiin?"

Jarmo Sunnari:
"Mun mielestä toi olisi epäeettinen tapa ilmaista asiaa eikä missään tapauksessa oikea eikä tarkoituksenmukainen,koska me huomataan että kitkarenkailla on korrelaation liukkauden kanssa."

Ari Tuononen:
"Täält on otettu yks tämmönen segmentti datasta, joka,vedetään sitten niin kun markkinointiin mukaan. Mun mielestä nii kitkarenkaita esiintyy kuolonkolareis suurin piirtein samassa suhteessa, kun, ku niit on liiikenteessäkin."

Tapio Honka, ajo.opettaja:
"Ota kuuteenkymppiin. Jarru."

Reijo Häkkinen:
"Nyyt mennään kauas…"

Tapio Honka:
"Pesäpallotermein takalaiton."

Palataan vielä Nokia-Eden työryhmän valmistelemaan nasta-asetukseen.

Ennen asetusta tyypillisimmän rengaskoon nastamäärä sai olla korkeintaan 130.

Grafiikka
max. 130 nastaa

Uusi asetus pudotti saman renkaan maksiminastamäärän alle sataan.

Grafiikka
Asetus ajoneuvojen nastoista 2009
max. 96 nastaa

Rengasala sai kuitenkin mukaan poikkeusmenettelyn.

Yliajokokeeksi nimetyssä testissä ajetaan 200 kertaa pienten graniittilaattojen yli ja punnitaan ne ennen ja jälkeen.

Tavoite oli vähentää teiden kulumista. Nastoja saa laittaa renkaaseen yli asetuksen määräyksen jos rengas ei yliajokokeessa kuluta laattoja enempää kuin vähänastainen rengas.

Seurauksena nastamäärä kääntyikin nousuun ja markkinoille tuli nopeasti uusi 190 nastainen, entistä paremmin jäähän ja markkinatesteihin pureva rengas.

MOT:
"No mistä tämmönen yliajokoe löydettiin lakiin?"

Erik Asplund:
"Se on semmonen mittausmenetelmä, jota jo -80-luvulla -80-luvulla on kehitetty hieman eri lä lähtökohdista silloin kun tämä tien kuluttavuus tuli tämmöseksi vaihtoehtoiseksi kriteeriksi niin meille esitettiin, sitä esitettiin sillon dataa, ett miten se, miten se toimii ja ja ja sen perusteella sillon on se hyväksytty."

Ennen asetukseen hyväksymistä yliajokoe oli normaalissa Nokian Renkaiden tuotekehityksessä käytetty testi.

Liikenneministeriön arkistosta löytyy testin kehittäjän raportti. Esipuheessa kiitetään valmisteluun osallistuneita.

MOT:
"Suostuks sä lukeen tän lauseen tosta?"

Erik Asplund:
"Suuren määrä selvitystyössä tarvittavaa tietoa olen saanut lähes valmiina Nokian renkailta."

Grafiikka
VTT, 2008
”Suuren määrän selvitystyöhön tarvittavaa tietoa olen saanut lähes valmiina Nokian Renkailta".

Juuri nyt rengasala siis yrittää vaikuttaa siihen, että norjalaiset hyväksyisivät yliajokokeen.

Norjan tieviranomaista huolettaa päästöjen lisäksi se, että koe antaa eri mittaajille eri tuloksia.

Karl Idar Gjerstad, johtava asiantuntija, Statens vegvesen:
"Lisäksi olemme huomanneet, että Overrun-testi kaipaa parannusta siinä, että se olisi monistettavampi ja toistettavavampi."

MOT:
"No te kun ootte valvova viranomainen niin teettekö te itse ne yliajokokeet?"

Erik Asplund:
"Valvova viranomainen ei tee itse niitä yliajokokeita vaan ne on testauslaitokset, jotka nämä yliajokokeet tekevät."

MOT:
"Ketä ne on ne testauslaitokset?"

Erik Asplund:
"Meill on tällä hetkellä viis viisi laitosta, joista neljä on Suomessa ja yksi Luxemburgissa"

Asetus mainitsee erikseen, että testaajan on oltava puolueeton.

Grafiikka
”Mittaus on suoritettava puolueettomassa tutkimuslaitoksessa”
-Asetus ajoneuvojen nastoista 2009

MOT:
"Kuinka se on moni näistä viidestä, joilla nyt on tavallaan lupa tehdä näitä yliajokokeita, niin kuinka suuri osa niistä on itse asiassa edustaa teollisuutta?"

Erik Asplund:
"Neljä."

Grafiikka:
Nokian Renkaat
Goodyear – Luxemburg
Tikka Spikes
BD Testing
Test World

Markkinoille tulevista talvirenkaista jo 80-90 prosenttia hyväksytään yliajokokeen kautta.

Asetuksen luultiin vähentävän nastoja, mutta se on päinvastoin lisännyt niitä.

Tästä syystä Norjan viranomaiset tilasivat ruotsalaisilta tutkimuksen. Siinä mitattiin kahden vähänastaisen, kahden yliajokokeella hyväksytyn 130 nastaisen ja yhden, Nokian 190 nastaisen renkaan päästöt.

Tulos oli, että mitä enemmän nastoja, sitä enemmän pienhiukkasia nastat irrottivat asfaltista.

Karl Idar Gjerstad:
"Tutkimuksen tulos oli että eri tyypisillä renkailla oli erilaiset päästöt. Johtopäätös oli, että nastojen määrä ja staattinen pistovoima oli yksi merkittävimmistä pienhiukkaspäästöihin vaikuttavista tekijöistä."

Ari Tuononen:
"Ensimmäinen ajatus oli se, et vihdoin saatiin tavallaan niin kun dataa näille meijän epäilyjen taakse ja oltiin tietysti kuultu teollisuudesta, jotka on teettäny sitten, niin ku salas pidettävii testejä itse, itse, niin se oli linjas niiden kanssa. Eli, eli tällänen 200-nastanen rengas voi jopa kolminkertasesti aiheuttaa näit partikkelipäästöjä tämmöseen 100-nastaseen verrattuna."

Samoja viitteitä oli saatu jo aiemmin Helsingissä erityyppisten nastarenkaiden päästöjä mitanneessa tutkimuksessa.

Metropolia-ammattikorkeakoulun hiukkasmittauksiin nojaava tutkimus päätteli, että uuden sukupolven nastarenkaat eivät välttämättä pienennäkään terveydelle haitallisia pienhiukkaspäästöjä.

Kuukausi sitten Oslossa pidetyssä kokouksessa asetelma muuttui taas.

Pohjoismaiden liikenneviranomaisille esiteltiin uusi rengastutkimus. Sen mukaan nastat eivät olekaan päästöjen syy.

Norjasta paikalla oli Karl Idar Gjerstad.

Karl Idar Gjerstad:
"Meille esiteltiin testitulokset tutkimuksesta, joka pian julkistetaan ja niitä tuloksia arvioimme jatkossa työssämme tarkoin."

MOT:
"Tiedätkö kuka tilas sen uuden kokeen?"

Erik Asplund:
"Ymmärtääkseni tää rengasala eli tää eurooppalainen rengasvalmistajien etujärjestö ERTMA. "

Nokian Renkaat vahvistaa, että tutkimus kumosi aiemman havainnon, että suuri nastamäärä lisää päästöjä ja tien kulumaa.

Jarmo Sunnari, standardointijohtahja, Nokia Tyres:
"Pitää paikkansa tämän nastamäärän osalta. Kyllä."

MOT:
"No miten se on mahdollista että tutkimus antaa eri kerralla eri tulokset?"

Jarmo Sunnari:
"Ensimmäisessä tutkimuksessa oli otettu yksi rengasyksilö, yhdellä rengasyksilöllä voi olla hieman erilainen käyttäytyminen toiseen rengasyksilöön verrattuna. Testimenetelmä on sen kaltainen että siihen sisältyy tietynlaista satunnaisvaihtelua, mille ei voi mitään, koska tutkitaan hyvin hankalia asioita."

MOT:
"Tiedätkö kuinka monta rengasta testattiin?"

Karl Idar Gjerstad, Norjan tielaitos:
"He olivat testanneet kuutta erilaista nastarengasta, tutkimuksessa, joka pian julkistetaan. He olivat käyttäneet viittä rengasta, jota käytettiin aiemmassakin tutkimuksessa, mutta he olivat myös ottaneet mukaan yhden uuden tuotteen."

MOT:
"Koska näihin tutkimusten tuloksiin voi vaikuttaa sillä, että mikä se tutkimusasetelma on, niin siks mua kiinnostaa se, että mikä rengas tähän tuli lisää. Eli tavallaan vanhassa tutkimuksessa yksi 190 nastainen rengas oli se teidän rengas, sillä oli aika isot päästöt, nyt tässä oli kaksi 190 nastaista rengasta, joista toinen oli sai oikeastaan kaikkein pienimmät päästöt, niin mitä renkaita nämä on, kumpi niistä on teidän rengas?"

Jarmo Sunnari:
"Voi olla että Euroopan rengasteollisuus joka omistaa tämän tutkimustuloksen niin sen julkaisee siinä kohdassa kun he haluavat sen julkaista mutta tällä hetkellä tämä raportti on laadittu niin, että tästä on piilotettu valmistajatiedot."

Norjassa ei allekirjoiteta Nokian Renkaiden tulkintaa, että uusi tulos kumoaisi vanhan.

Karl Idar Gjerstad:
"Nastojen määrä ja pistovoima oli tässäkin yksi monista tärkeistä (päästöihin ja kulumiseen vaikuttavista) tekijöistä."

Tapio Honka, ajo-opettaja:
"Lähdeppäs oikein rajusti liikkeelle."

Reijo Häkkinen on saanut alle oman uuden autonsa. Vantaan kastellulla ajoharjoitteluradalla ja kesärenkailla tavoitetaan jo talvinen liukkaus.

Talvella alla on maksimimäärä nastoja.

Reijo Häkkinen:
"No, tän talven renkaissa on enemmän, selvästi enemmän. Tähän on ostettu pari vuotta sitten renkaat, silloin kun tää autokin on tullu. Ja silloin oli semmoset luvallisia, jossa on tuplamäärä varmaan edellisiin verrattuna nastoja."

MOT:
"Minkälaisen eron huomaat niistä verrattuna edellisiin?"

Reijo Häkkinen:
"Ainakin äänestä kuulee, että nastoja on."

Ari Tuononen, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto:
"Hyvin harvalla valmistajalla on tarjota tämmönen lainsäädännön, niin kun tän peruskuvion mukanen rengas. Eli kyllä nastat on tien, tien päällä lisääntyny ja niin kun tiedetään, ni teiden kuluminenki, urautuminen on lisääntynyt."

MOT:
"No jos katotaan tätä nasta-asetusta niin onks se tarkotus toteutunu 15 % vähemmän nastoja teillä?"

Erik Asplund,johtava asiantuntija, Trafi:
"Tarkotus oli tietenkin tien kuluman vähentäminen ja meidän meillä nyt ei ole ainakaan sellasta tietoa etteikö se olisi siinä toteutunut."

Liikennevirasto ja Destia tekivät MOT:n pyynnöstä laskelman siitä, onko teiden urautuminen todella hidastunut.

Liikenneviraston laskelma keskittyi vain vilkasliikenteiseen tieverkkoon, jonka urautumiseen nastat vaikuttavat eniten.

Tulos on erittäin selvä.

Katri Eskola, päällysteiden ylläpidon asiantuntija, Liikennevirasto:
"No vuodesta 2008-2011 tällä kaikista vilkasliikenteisimmällä tieverkolla päällysteiden urautuminen vuodessa on ollut alle 2 mm per vuosi siis ja nyt sitten vuodesta 2011 vuoteen 2015 päällysteiden urautuminen on ollut 2,5 milliä vuodessa keskimäärin. Tällä kaikista vilkasliikenteisimmällä verkolla."

MOT:
"Eli se on kiihtynyt?"

Katri Eskola:
"On kiihtynyt joo."

Mikä osuus nasta-asetuksella on nopeutuneeseen urautumiseen ei vielä varmistu.

Katri Eskola:
"Eli jos on vesisateisia talvia, niin se kiihdyttää nastarengas kulumista. Ja sitten ajoneuvoissa voi tapahtua muutoksia. Elikkä ajoneuvojen paino, rengaspaineet, nastojen muutokset, kaikki nää luonnollisestikin vaikuttavat kulumisen suuruuteen. Lisäksi sitten ajoneuvojen nopeus vaikuttaa elikkä mitä nopeampaa ajetaan, niin sitä enemmän päällysteet kuluvat."

Esittelen tiedot urautumisen kiihtymisestä rengasvalmistajalle.

Nokian Renkaat ei hyväksy edes kysymystä, voisiko lisääntyneillä nastoilla olla yhteys nopeutuneeseen urautumiseen.

Jarmo Sunnari:
"Ei sillä oikeesti voi olla mitään tekemistä tän nasta-asetuksen kanssa. Jos me aletaan tästä oikeasti spekuloimaan että nää uuden lainsäädännön mukaiset nastarenkaat olis vaikuttaneet tona ajanjaksona, se on kyllä hyvin korkealle menevää spekulaatiota."

MOT:
"Onko mahdollista, että asetus ei ole toiminut kuten se oli tarkoitettu että tien kuluma on vähentynyt?"

Jarmo Sunnari:
"Kyllähän kysymyksen voi aina esittää ja sitä täytyy sitten tutkia mutta nämä aineistot tässä eivät anna mitään indikaatiota siitä, että uuden tyyppiset nastarenkaat kuluttaisivat teitä enemmän kuin vanhan tyyppiset."

Ongelma on, että rengaspuolella tutkimustulokset riippuvat kovasti tutkimuksen teettäjästä. Varmaa on kuitenkin, että pääosin nastojen aiheuttama urautuminen pääteillä syö valtaosan tienkorjauksiin varatusta 120 miljoonasta eurosta vuodessa.

Katri Eskola:
"Kaikista vilkasliikenteisemmällä tieverkolla päällysteet urautuvat pääosin Suomessa nastarenkaiden aiheuttaman kulumisen takia."

Liikenneviraston Katri Eskola esittelee MOT:lle vielä Destian alustavat luvut päättyneeltä talvelta. Urautumisnopeus pääteillä nopeutui 13 prosenttia edellistalvesta.

MOT:
"Onko tää tulos jota odotit?"

Katri Eskola:
"No en oo tarkastellut näitä urautumisnopeutuksia ehkä tällä tarkkuudella aikaisemmin mutta tota tää nyt herättää kyllä mielenkiintoa ja varmasti perehdymme tähän tarkemmin ja tutkimme mahdollisia muita syitä."

Ari Tuononen, akatemiatutkija, Aalto-yliopisto:
"Kyllähän nastamäärä, jos ei oo nyt ihan tuplaantunu, ni varmaan puoltoista kertanen, ku mikä oli lähtötilanne,. Ja jos näitä kovametallipiikkejä yhdessä renkaassa noin 200 kappaletta, niin satasta ajaessa se iskee sitä asfalttiressukkaa pari tuhatta kertaa sekunnissa. Eli, eli se on varsin rankkaa kamaa asfaltille."

Akatemiatutkijan mukaan on varmaa, että kitkarenkaat tulevat Suomessakin lisääntymään.

Ari Tuononen:
"Meillä ei ihan yksinkertaisesti ole varaa päällystää näitä teitä siihen tahtiin kun mitä nämä nyt urautuu. Joko nastarengas tullaan jossain vaiheessa verottamaan tai sitten siihen siirrytään jotenkin sujuvampaa reittiä, mutta tuskin viiden vuoden päästä ajetaan enää näin paljon nastarenkailla."

Kesäinen, simuloitu kitkaharjoittelu ei ainakaan muuttanut nastarenkaan käyttäjää kitkamieheksi.

Reijo Häkkinen:
"Kyl niissä tietyillä keleillä on iso ero. Mutta oikeestaan tollasena… useimmat päivät talvesta on sellasii, että ei oo oleellista eroa, kitka on jopa parempi. Mutta kun on tottunu… Siin on… Varmaan yks syy on se, että on tottunu siihen nastarenkaaseen."

Suomen tieliikennelaki ja sen mukana talvirengasmääräykset menevät kohta uusiksi.

Yksi nastoja vähentävä ehdotus lakivalmistelussa on ollut Ruotsin malli, jossa pakollinen talvirengasaika joustaa kelien mukaan.

Teollisuus on vastustanut talvirengaspakon lievennyksiä. Kesän jälkeen nähdään onko liikenneministeri kuunnellut enemmän virkamiehiään vai rengasalaa.

Muokattu: kommentointikenttä suljettu ja käsikirjoituksen puuttuva pala lisätty. 5.7.2016 MK

Kommentit