Hyppää pääsisältöön

Miehikkälän Hulkkianjärvi kuivatettiin uuteen kukoistukseensa

Paikalliset asukkaat päättivät vuonna 2009 tyhjentää Miehikkälässä sijaitsevan Hulkkianjärven kahden talven ajaksi. Kuivattamisen avulla oli tarkoitus kovettaa pienen järven pohja ja estää sen umpeenkasvu. Kyläläisten toimenpiteestä tuli järvien tyhjennyksen pilottihanke ja se onnistui yli odotusten.

Ylen Kaakkois-Suomen uutiset raportoi Hulkkianjärveltä heti kuivattamisen alkaessa. Tuolloin järven reunapadot oli avattu ja vettä laskettiin pois järvialtaasta. Ankarat sateet hidastivat kuivattamista ja välillä vettä tuli niinkin rankasti, että järven pinta jopa nousi.

Kuivattamisen ajatuksena on, että tyhjän järven pohja tiivistyy talven aikana niin kovaksi, etteivät rehevöittävät ravinteet enää pääse järveen. Kuivasta järvestä voi myös poistaa rannat vallanneet kasviriutat.

Kaikkia järviä ei kuitenkaan voida kuivattaa. Tärkeimmät edellytykset ovat, että järven tulee olla riittävän matala ja pinta-alaltaan pieni, jotta kuivatus on järkevää ja jottei se haittaa alueen muuta ekosysteemiä liiaksi.

Vuonna 2009 järven kuivattamista suunniteltiin myös Lappeenrannan Haapajärven tapauksessa. Hulkkianjärven operaatiosta tuli koko toimenpiteen esimerkkitapaus.

Vuoden 2011 huhtikuussa järven kunnostustyöt oli saatettu loppusuoralle. Uutislähetyksessä seurattiin järven viimeisiä puhdistustöitä. Järviruokoa kertyi kasoittain vesistön penkalle.

Järven veden havaittiin jo puhdistuneen aiemmasta, mutta lopullinen onnistuminen selviäisi vasta ajan kanssa. Järven virkistyskäyttö oli kuitenkin aloitettu jo pääsiäisenä.

Kaksi vuotta myöhemmin (2013) Hulkkianjärven voitiin todeta puhdistuneen suunnitelman mukaisesti. Paitsi että järven pohja oli kovettunut kivikovaksi, oli matala järvi syventynyt paikoitellen jopa 40 senttiä aiemmasta.

20-hehtaarisesta järvestä tuli Ympäristökeskuksen esimerkkikohde. Sama kuivatusmenetelmä oli aloitettu myös Lappeenrannassa, kymmenen kertaa suuremmassa Haapajärvessä.

Vuonna 2016 uutisoitiin myös Hulkkianjärven kalakannan parantuneen ällistyttävän hyvälle tasolle.

  • Haapa klapisee ja sumu pitää ääntä Tiina Harpfin lastenkuunnelmissa

    Tiina Harpf jätti puumerkkinsä Lasten Radion seikkailuihin

    Mustan myllyn mestari ja Velhojuuri ovat esimerkkejä Yle Areenassa olevista lastentuotannoista, jotka Tiina Harpf ohjasi Yleisradiolle 1980-luvulla. Harpfin kuunnelmat klapisevat, helisevät, ja joskus niissä soi aimo annos hiljaisuutta. Juonenkäänteistä löytyy mustaa magiaa ja noitavainoja sekä seikkailunriemua. Päähenkilöitä johdattaa usein uteliaisuus.

  • Reino Paasilinna – kiisteltyjen ohjelmien toimittajasta Ylen kiistellyksi pääjohtajaksi

    Toimittaja Reino Paasilinnasta Ylen toimitusjohtajaksi.

    Reino Paasilinna (s. 1939) oli Yleisradion toimittaja ja myöhemmin myös pääjohtaja, jonka toimittamat ohjelmat synnyttivät keskustelua ja lehtiotsikoita. Ohjelmat olivat usein myös sellaisia, jotka eivät miellyttäneet Yleisradion johtoa. Artikkeliin on koottu joitakin esimerkkejä Reino Paasilinnan toimittamista ohjelmista.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto