Hyppää pääsisältöön

Miehikkälän Hulkkianjärvi kuivatettiin uuteen kukoistukseensa

Paikalliset asukkaat päättivät vuonna 2009 tyhjentää Miehikkälässä sijaitsevan Hulkkianjärven kahden talven ajaksi. Kuivattamisen avulla oli tarkoitus kovettaa pienen järven pohja ja estää sen umpeenkasvu. Kyläläisten toimenpiteestä tuli järvien tyhjennyksen pilottihanke ja se onnistui yli odotusten.

Ylen Kaakkois-Suomen uutiset raportoi Hulkkianjärveltä heti kuivattamisen alkaessa. Tuolloin järven reunapadot oli avattu ja vettä laskettiin pois järvialtaasta. Ankarat sateet hidastivat kuivattamista ja välillä vettä tuli niinkin rankasti, että järven pinta jopa nousi.

Kuivattamisen ajatuksena on, että tyhjän järven pohja tiivistyy talven aikana niin kovaksi, etteivät rehevöittävät ravinteet enää pääse järveen. Kuivasta järvestä voi myös poistaa rannat vallanneet kasviriutat.

Kaikkia järviä ei kuitenkaan voida kuivattaa. Tärkeimmät edellytykset ovat, että järven tulee olla riittävän matala ja pinta-alaltaan pieni, jotta kuivatus on järkevää ja jottei se haittaa alueen muuta ekosysteemiä liiaksi.

Vuonna 2009 järven kuivattamista suunniteltiin myös Lappeenrannan Haapajärven tapauksessa. Hulkkianjärven operaatiosta tuli koko toimenpiteen esimerkkitapaus.

Vuoden 2011 huhtikuussa järven kunnostustyöt oli saatettu loppusuoralle. Uutislähetyksessä seurattiin järven viimeisiä puhdistustöitä. Järviruokoa kertyi kasoittain vesistön penkalle.

Järven veden havaittiin jo puhdistuneen aiemmasta, mutta lopullinen onnistuminen selviäisi vasta ajan kanssa. Järven virkistyskäyttö oli kuitenkin aloitettu jo pääsiäisenä.

Kaksi vuotta myöhemmin (2013) Hulkkianjärven voitiin todeta puhdistuneen suunnitelman mukaisesti. Paitsi että järven pohja oli kovettunut kivikovaksi, oli matala järvi syventynyt paikoitellen jopa 40 senttiä aiemmasta.

20-hehtaarisesta järvestä tuli Ympäristökeskuksen esimerkkikohde. Sama kuivatusmenetelmä oli aloitettu myös Lappeenrannassa, kymmenen kertaa suuremmassa Haapajärvessä.

Vuonna 2016 uutisoitiin myös Hulkkianjärven kalakannan parantuneen ällistyttävän hyvälle tasolle.

  • Leijonakuningas Jukka Jalonen

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalonen haastatteluissa.

    Jääkiekkovalmentaja Jukka Jalosella on taito saada pelaaja loistamaan ja joukkue kukoistamaan. Saavutusten listalla on muun muassa Suomen mestaruus, olympiapronssi ja MM-kulta. Sietäminen ja intohimo, siinä kaksi asiaa, jotka mestarivalmentaja nimeää menestyksen avaimiksi.

  • "Ilman unelmia ei voi elää tulevaisuuteen" – Chilen pakolaiset muistelevat vallankaappauksen kauhuja ja suomalaista solidaarisuutta

    Vuoden 1973 vallankaappaus sai suomalaiset aktivoitumaan.

    11. syyskuuta vuonna 1973 kenraali Pinochetin sotilaat aloittivat vallankaappauksen ja ryhtyivät tuhoamaan Chilen demokraattista järjestelmää. Stadionit muutettiin keskitysleireiksi, ihmisiä vangittiin, kidutettiin ja surmattiin. Elävän arkiston koostamassa artikkelissa entiset pakolaiset kertovat kokemuksiaan vankileireistä, kotiinpaluusta ja suomalaisesta solidaarisuudesta.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto