Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Kuningaskuluttaja pääkuva

Kuningaskuluttajan verkkosivujen päivittäminen on päättynyt. Jatkossa ajankohtaiset kuluttaja-asiat löytyvät Yle uutisten ja MOT-toimituksen sivuilta.

Talvella pakkaseen, kesällä grilliin — näin lihatalot vastaavat grillaussesongin kysyntään

Grillituotteiden kulutus osuuksina 2015.
Grillituotteiden kulutus osuuksina 2015. Kuva: Yle/ Mika Hokkanen Kuningaskuluttaja (Tv),Grillipihvi,Grillimakkara,liharuoat,liha

Kesä tekee suomalaisista ulkoruokailijoita. Grillisesonki muuttaa myös kauppalistan erinäköiseksi kuin talvella. Kauppojen tarjonnan sovittaminen yhteen grillilihojen kysynnän kanssa on temppu, joka vaatii paljon suunnittelua, jonkin verran tuontilihaa — ja myös pakastinta.

Suomalaisten grillitulien äärellä pisteltiin poskeen viime vuonna (2015) reilut 11 miljoonaa kiloa makkaraa, vajaa 7 miljoonaa kiloa broileria ja 6 miljoonaa kiloa porsasta. Valtaosa tästä oli alkuperältään suomalaista lihaa.

Tänäkin kesänä kotimaisen lihan tarjonta riittää kattamaan miltei koko kysynnän. Hintakin on poikkeuksellisen edullinen kovan kilpailun ja kansainvälisen ylituotannon takia.

Kesällä tekevät kauppansa kuitenkin ihan erilaiset lihat ja ruhon osat kuin talvella. Kaikkia osia ei ole vähittäiskaupassa edes aina saatavilla.

Teurastusmäärät seuraavat kaupan sesonkeja, mutta ratkaisua eri ruhon osien kysynnän vaihteluun ne eivät tarjoa.

— Kesällä pitää valikoimassa olla grillaamiseen sopivia tuotteita paljon enemmän kuin talviaikaan. Talvella taas halutaan ostaa enemmän esimerkiksi uunipaisteja eli niiden tarjontakin painottuu talviaikaan, kertoo tuoretuotteiden valikoimajohtaja Antti Oksa S-ryhmästä.

Teurastusmäärät seuraavat kaupan sesonkeja, mutta ratkaisua eri ruhon osien kysynnän vaihteluun ne eivät tarjoa.

Kauppa ja lihatalot pohtivat yhdessä jatkuvasti, miten koko teuraseläimen saisi tuotteistettua järkevästi kulloiseenkin vuodenaikaan ja sesonkiin sopivaksi.

Kasvattajilta ostettavat lihamäärät sovittu, kauppaan toimitettavat tuotteet ja niiden menekki on arvoitus

Suuret lihatalot HKScan ja Atria kertovat käyttävänsä tuotteissaan vain kotimaista lihaa. Teurastettavien eläinten määrän sovittaminen grillaussesongin aikatauluihin ja menekkiarvioihin onkin oma taiteenlajinsa, joka edellyttää pitkän tähtäimen suunnittelua sekä kaupan ja lihatalon tiivistä yhteistyötä.

— Suunnittelemme lihantuotantoa kolmen vuoden jaksoissa, kertoo HKScanin markkinointijohtaja Mikko Järvinen.

Suomessa suurilla lihataloilla on ns. sopimustuottajajärjestelmä. Systeemissä lihatalot sopivat jo ennen emoeläinten tiineyttämistä ostavansa sopimuksen piiriin kuuluvilta kasvattajilta kaikki syntyneet ja teuraspainoon kasvatetut eläimet. Tuotantomäärien mukauttaminen kysyntään on hidasta.

— Kun volyyminappulaa säädetään, niin vasta vuoden päästä tapahtuu, havainnollistaa Järvinen.

Kauppa tekee päätökset kesäkauden valikoimistaan vasta kesää edeltävän vuoden lopulla tai saman vuoden alussa. Kun kauppa on päättänyt valikoimastaan, pääsevät lihatalotkin tarkentamaan suunnitelmiaan siitä, millaisia tuotteita lihasta tehdään ja kuinka paljon. Sopimustuottajajärjestelmän raaka-ainemäärät pysyvät kaupan tilauksista ja kuluttajien nopeasti muuttuvista mieltymyksistä huolimatta sellaisina kuin ne pari vuotta aikaisemmin on sovittu.

Pakkasvarastosta makkaratehtaalle ja marinaadiin

Lihateollisuudessa kysynnän vaihtelua tasapainotetaan lihaa pakastamalla. Pakastettua lihaa käytetään makkaroiden, lihajalosteiden ja raakalihavalmisteiden eli esimerkiksi marinoitavien tuotteiden valmistuksessa. Kesän kysyntään vastataan myös tuomalla lihaa, lähinnä ruhon arvokkaimpia osia, ulkomailta.

Raakalihavalmisteiden pakkausmerkinnöissä ei tarvitse kertoa sen kummemmin lihan alkuperämaata kuin sille tuotantoprosessin aikana tehtyä pakastamistakaan.

HKScan ja Atria kertovat käyttävänsä pakastelihoja lähinnä makkaroissa, mutta myös raaka-lihavalmisteet, esimerkiksi valmiiksi marinoidut grillipihvit saattavat olla keväällä pakastettua porsaan fileetä. Pääosin grillikauden marinoitujenkin tuotteiden kysyntään pystytään vastaamaan tuoreella lihalla, vakuutetaan kummastakin yrityksestä.

Raakalihavalmisteiden pakkausmerkinnöissä ei tarvitse kertoa sen kummemmin lihan alkuperämaata kuin sille tuotantoprosessin aikana mahdollisesti tehtyä pakastamistakaan. Käytännössä tuotteissa kuitenkin mainitaan aina erikseen, jos liha on alkuperältään suomalaista.

HK:n, Atrian ja Poutun grillaussesongin tuotteita.
Hyvää Suomesta -joutsenmerkin käyttäminen lihatuotteissa edellyttää, että lihan alkuperämaa on Suomi. HK:n, Atrian ja Poutun grillaussesongin tuotteita. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),grillit,Grillipihvi,liharuoat

Kaikki ns. naturel- eli tuoreet ja maustamattomat lihat ovat pakastamattomia.

Kesägrillin suosituinta lihaa eli broileria ei kuitenkaan grillikautta varten pakastella. Sen suhteen tarve ja tuotanto kulkevat käsi kädessä. Pakastetun siipikarjan lihan käyttöä teollisuuden raaka-aineena säännellään lainkin voimalla naudan- ja sian lihaa tiukemmin.

— Broilerin tuotantomäärä vaihtelee kesä- ja talvikauden välillä jopa yli 20% ja koko tuotantoketju on valjastettu tähän rytmiin kertoo Atrian toimitusjohtaja Mika Ala-Fossi.

Broilerin kohdalla kesän grillauskauteen valmistaudutaan jo keväällä siten, että broilerin munia tuotetaan keväällä niin paljon, että teurastettavia eläimiä on kesällä tarpeeksi.

— 18 vrk hautomakoneessa, sitten 40 vrk kasvatus. Tämän jälkeen teurastus, josta kolmen päivän kuluessa tuote on jo kaupan hyllyllä, summaa Ala-Fossi.

Tuontiliha naudan ja porsaan arvo-osia

Grillauskauden tuontilihat ovat tyypillisimmillään Etelä-Amerikasta tuotua naudan fileetä tai entrecôtea sekä saksalaista tai tanskalaista porsaan fileetä.

Brasiliasta tuotettua naudanlihaa kaupan kylmäaltaassa.
Naudan arvo-osia tuodaan mm. Brasiliasta. Brasiliasta tuotettua naudanlihaa kaupan kylmäaltaassa. Kuva: Yle/ Airi Saastamoinen Kuningaskuluttaja (Tv),liha,tuonti

Suomessa toimii myös pieniä lihataloja, jotka tarjoavat kuluttajamarkkinoille sekä suomalaista että ulkomaista lihaa.

— Haluamme tarjota kuluttajalle myös ulkomaisen, hiukan kotimaista lihaa halvemman vaihtoehdon, toteaa Poutun toimitusjohtaja Heikki Laitala.

Tuontilihaa käytetään yleisesti myös ravintoloissa ja hotelleissa.

Suomalaisen lihansa Pouttu ostaa isoilta kotimaisilta teurastamoilta.

Mutta miten sitten ilman omaa teurastamotoimintaa oleva Pouttu pystyy vastaamaan grillauskauden kysyntäpiikkiin?

— Ostettavien raaka-aineiden määrät ja hinnat ovat tämän kesän osalta jo aika pitkälle sovittu toimittajien kanssa. Liha-alalla kuitenkin liikkuu myös eriä, eli joillakin toimijoilla on jollain hetkellä ylitarjontaa. Tällaisia eriä on mahdollista ostaa oikealla hetkellä edullisesti, varastoida pakkaseen ja jatkojalostaa se raakalihavalmisteiksi tai muiksi lihajalosteiksi nopeasti kysynnän mukaan, selvittää Laitala.

Heikki Laitalan mukaan kaikki toimijat käyttävät yleisesti myös pakastettua raaka-ainetta.

— Koska jouluna on kysyntää kinkulle ja kesällä taas fileelle, ribseille ja makkaralajitelmille, niin raaka-aineen kerääminen pakkasvarastoon on myös kuluttajan etu.

Tiesitkö tämän pakastamisesta ja pakkausmerkinnöistä?

  • Tuoreena myytävää jauhelihaa saa tehdä pakastetusta naudan tai porsaan lihasta. Pakkausmerkinnöissä tätä ei tarvitse kertoa.
  • Raakalihavalmisteita, esimerkiksi marinoituja pihvejä, paisteja ja suikaleita saa tehdä pakastetusta naudan ja porsaan lihasta. Pakkausmerkinnöissä tätä ei tarvitse kertoa.
  • Pakastettua siipikarjan lihaa ei saa käyttää jauhelihan tai raakalihavalmisteiden raaka-aineena.
  • Kotioloissa lihan pakastaminen, sulattaminen ja uudelleen pakastaminen on terveysriski.

Lähde: Evira

Muokkaus 31.5.2016: Aiheeseen liittyvää -linkit lisätty

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Kokonaisvaltainen näöntutkimus optikolla teetetty ja kaikki kunnossa?

    Optikon tekemä laaja näöntutkimus on vain suuntaa antava.

    Silmälasiliikkeiden optikot ovat laajentaneet toimenkuvaansa silmälasien määräämisestä “laajempaan silmäterveyden seurantaan”. “Helpot, halvat ja nopeat” näöntutkimukset houkuttelevat kuluttajaa edullisuudellaan. Harva kuitenkin hoksaa, että esimerkiksi silmänpohjakuvaus on optikon tekemänä vain suuntaa antava.

Kuningaskuluttaja

  • Kuningaskuluttaja loppuu – meteli jatkukoon

    Kunkun toimitus kiittää ja kumartaa.

    Niin se nyt on – Yleisradion pitkäaikainen kuluttajaohjelma Kuningaskuluttaja loppuu. Kehitystauolle jäänyt ohjelma ei palaa torstai-iltojen televisioon. Myöskään Kuningaskuluttajan verkkosivuille ei enää tehdä uutta sisältöä ja ohjelman sosiaalisen median kanavat suljetaan. Kuningaskuluttajan verkkosivujen sisältö tietysti jää verkkoon käytettäväksi.

  • Youtube-mainontaa sipsipalkalla

    Youtube-markkinoinnin pelisäännöt puuttuvat.

    Youtube-markkinoinnissa pelisääntöjä ei vielä ole. Videoiden tekijät eli tubettajat ovat usein nuoria - ja heidän seuraajansa vieläkin nuorempia. Mainostajista erityisesti vaate- ja meikkifirmat ovat löytäneet tubettajat, joille tarjotaan tuotteita mainosvideoita vastaan. Tube-suosikit IinaPS, Tume ja Lakko saavat yhteistyöehdotuksia laidasta laitaan.

  • Näin korjaat itse vetoketjun

    Kuinka korjata vetoketju ilman että sitä tarvitsee vaihtaa?

    Vetoketjut ovat vaatteen tai laukun ainoita liikkuvia osia. Siksi ne menevät useimmiten rikki ensimmäisenä. Vetoketjun vaihtaminen uuteen on työlästä puuhaa. Se vaatii sekä taitoa että ompelukoneen. Helpommallakin voi päästä.

  • Näin kilpailutat sähkön hinnan

    Tarkista kuitenkin todellinen vuosikustannus yhtiöstä.

    Yllättävän harva kuluttaja tarttuu mahdollisuuteen säästää sähkölaskussaan. Katso miten helppoa kilpailuttaminen on käytännössä.

  • Hyötykasvit parvekkeella: ravintoa ja silmänruokaa

    Syötävätkin kasvit jalostetaan yhä kauniimmiksi.

    Keittiöpuutarhan tai hedelmä- ja marjatarhan perustamiseen ei tarvita enää välttämättä maatilkkua tai viljelypalstaa. Monimuotoisen hyötypuutarhan saa myös omalle parvekkeelle. Pihi puutarhuri ehtii vielä kylvöhommiinkin.

  • Kesän ötököitä torjutaan järein myrkyin

    Luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

    Marketin hyllystä löytyy metrikaupalla valmisteita, jotka tappavat lentäviä ja ryömiviä ötököitä tai kasveja vaivaavia tuholaisia. Kymmenen valmisteen tarkastelu paljasti, että oikeasti luonnonmukaisia vaihtoehtoja ei kaupoissa juuri ole.

  • Kymmenen kysymystä reilusta matkailusta

    "Se ettei matkusteta mihinkään, ei ole kestävin vaihtoehto."

    Reilu matkailu, jossa turismin ja matkailun aiheuttamia epäkohtia pyritään minimoimaan, on monelle tuttu ideatasolla. Mutta mitä se konkreettisesti tarkoittaa? Videolla Turre Turisti matkailee reilusti Helsingissä. Pyysimme myös Reilun matkailun yhdistykseltä vastaukset kymmeneen kysymykseen, jotka stressaavat lomailijoita eniten.

  • Kuntotarkastus ei pelastanut homepommilta

    Tarkastusraportissa ei ainuttakaan ”riskirakennetta.”

    Vantaalaisperheen taloa mainostettiin hyväkuntoiseksi. Kuntotarkastaja ei merkinnyt raporttiin yhtään riskirakennetta. Korjaamiseen ja selvityksiin on kuitenkin mennyt 200 000 euroa. Talon omistaja kehottaakin lukemaan kuntotarkastusraporttia kuin piru raamattua.

  • Katsastaja: Lunastusautojen turvallisuudesta ei takeita

    Katsastaja joutuu tekemään päätökset purkamatta ajoneuvoa.

    Timo Ojala K1 Katsastajista haluaisi tiukentaa lunastusautojen korjaamisen valvontaa. Ojalan mukaan lunastusautojen korjauksen kontrollointi on katsastajille epämieluisa tehtävä, koska autojen turvallisuutta ei voi taata katsastajan keinoin.

  • Hakkerit vievät jättimäisiä määriä luottokorttitietoja

    Kuluttajan ei kuitenkaan kannata pelätä hakkeria. Kortin haltija ei lähtökohtaisesti joudu vastuuseen vahingosta, jos hakkeri vie korttitiedot ja onnistuu hyödyntämään niitä. Luottokorttilaskuja pitää kuitenkin seurata ja ilmoittaa viivyttelemättä epäilyttävistä tapahtumista.

  • Pelko myy, mutta mitä meidän oikeasti pitäisi pelätä?

    Eniten pelkäävät usein ne, joilla pelkoon on vähiten syytä.

    Itselleen ja läheisilleen on helppo ostaa turvaa kaupasta. Tuotteita löytyy muutaman kympin turvasumuttimista satojen ja tuhansien eurojen hälytinjärjestelmiin. Pelko myy, mutta pelossa on myös paradoksi: ne jotka pelkäävät eniten, ovat pienimmässä vaarassa joutua rikoksen kohteeksi. Katso video siitä, mitä ja miten meille pelolla myydään.

  • iPhone eurolla — aikuisten oikeastiko?

    Ensin urkitaan käyttäjän tekniset tiedot, lopussa tilausansa

    Euroopan kuluttajaviranomaiset ovat helisemässä uskomattoman upeiden tarjousten takia. Miljoonia liki ilmaisia älypuhelimia, taulutelevisioita, merkkilenkkareita ja hyvinvointirannekkeita tunkee kuluttajien sähköposteihin ja Facebookin uutisvirtaan. Vaikka kaikki tietävät, että onnenpotkut ovat äärimmäisen epätodennäköisiä, silti moni hullaantuu kun huikea tarjous osuu omalle kohdalle.

  • Kotitalouksien hävikkiruoasta yhtä isot ilmastovaikutukset kuin 100 000 auton päästöistä

    Neljänneksellä ruokahävikistä ruokkisi kaikki aliravitut.

    Jääkaapin ylähyllyllä on vanhaksi mennyttä ruokaa eikä viime viikon illallisjämiä syönyt kukaan. On pakko heittää pois ja kompostiin. Taas. Juuri näin syntyy ruokahävikki. Ruoan haaskauksen mittasuhteet ovat jo ekologisesti ja taloudellisesti kestämättömät. EU:n alueella heitetään pois vuosittain 88 miljoonaa tonnia ruokaa, noin viidennes tuotetusta.

  • Näin säilytät hedelmiä ja kasviksia oikein

    Etyleeni ja lämpötila vaikuttavat oikeaan säilytykseen.

    Rahaa säästyy ja ruokahävikki vähenee, kun juurekset, vihannekset ja hedelmät säilyttää oikein. Säilymisessä kannattaa ottaa huomioon oikea lämpötila sekä hedelmistä erittyvä etyleeni-kaasu.

  • Vanhaakin ruokaa voi syödä

    Testasimme voiko kolme päivää yliaikaisia ruokia syödä.

    Miten uskollisesti elintarvikkeiden viimeistä käyttöpäivää ja parasta ennen -merkintää pitäisi noudattaa? Johtopäätös oli, että kolme päivää yliaikaista ruokaa voi yleensä syödä.