Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -ehdokas Kristian Blomberg: Runokirjan ei pidä hölistä joka suuntaan

Runoilija Kristian Blomberg, Tanssiva karhu -ehdokas 2016.
Kristian Blomberg. Runoilija Kristian Blomberg, Tanssiva karhu -ehdokas 2016. Kuva: Raili Tuikka / Yle Kristian Blomberg (Kirjailija),kirjailijat,runoilijat,Suomalaiset runoilijat,Tanssiva karhu

Jyväskyläläisen Kristian Blombergin runoteos Valokaaria on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Ehdokkuus ei ole Blombergille ensimmäinen, sillä myös hänen teoksensa itsekseen muuttuva – joka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – vuodelta 2011 on ollut ehdokkaana.

Kristian Blomberg on paitsi kirjoittanut myös tutkinut runoutta mutta jättänyt sittemmin tutkijuuden. Silti hän kysyttäessä näkee runoilijuudessaan ja tutkijuudessaan samoja piirteitä: kumpaakin leimaa maltillisuus ja hitaus, ja sekä runoilijaa että tutkijaa kiinnostaa se iso kysymys, miksi meillä ylipäätään on runoutta.

Tutkijuuden lisäksi Blombergin runoilijuuteen on vaikuttanut hänen suhteensa Tuli ja savu -lehteen. Hän on toiminut sen päätoimittajana, toimittajana ja avustajana, ja noiden roolien kautta Blomberg on saanut kosketuksen monenlaiseen ehkä muuten näkymättömiin jäävään runouteen.

– Tuollaista lehteä toimittaessaan tulee tietoiseksi suuresta osasta runoutta, joka ei kaikissa olosuhteissa oikein näy mutta joka tuntuu oikein perustellulta ja ravitsevalta, Blomberg sanoo.

– Se synnyttää virtauksia otsalohkoon.

Sen sijaan että Blomberg sanoisi saaneensa vaikutteita Tulen ja savun julkaisemasta runoudesta, hän katsoo lehden oikeuttavan omaperäisen tavan työstää runoutta. Ajatus on kiinnostava:

– Runokirja on pitkälti rajaamisen taidetta, ja runokirja voi sanoa lopulta vain hyvin vähän. Siksi runokirjan tulee löytää ne keinot, joilla se saa sanottua juuri sen asian, jonka kunkin runokirjan pitää sanoa. Tämän mahdollistaa luottamus siihen, että yksittäisiä teoksia ympäröi riittävän elinvoimainen muu runous, Blomberg sanoo.

Erityyppinen hyvä runous siis tarjoaa Blombergin mukaan runoteoksille vapauksia. Yksittäisen teoksen ei tarvitse eikä tule kurotella joka suuntaan, sillä muu runous huolehtii siitä kaikesta, joka ei ole käsillä olevan teoksen piirissä.

– Kulloisenkin runokirjan ei tule näyttää koko runouden repertuaaria. Teoksen ei pidä hölistä joka suuntaan, Blomberg tiivistää.


Valokaaria on vapaasti ladattavissa Poesian kotisivuilta:
http://www.poesia.fi/valokaaria/


Raadin perustelut

Kokoelman kieli on ehjää ja rikasta, ja runojen havaintomaailma vaikuttaa universaalilta. On klisee kutsua runoteosta kauniiksi, mutta se oli raadin välittömin luonnehdinta Blombergin runoudesta. Kokoelmassa on arjesta kumpuavia, mutta vaivattomasti suuremmiksi laajentuvia älykkäitä havaintoja, joihin ei liity sarkasmia tai lakonisuutta vaan armollisuutta ja hellyyttä. Ajatuksen syvyys ja leveys tihentyy havaintoihin, jotka pelkistyvät koruttomiksi. Teos kestää lukemista ja upottaa ajattomuuteensa, samalla säkeet läpäisee läsnäolon tuntu. Kirjalliset havainnot tuntuvat proustmaisilta.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!


Kuuntele

Yle Kultakuume 27.06.2016: Kristian Blomberg ja Valokaaria esittelyssä ohjelman kohdassa 41'47"

Tämän runon haluaisin kuulla: Tanssivan karhun runojamit


Kristian Blomberg Kultakuumeen haastateltavana vuonna 2012

Suoraa puhetta: Blomberg yhtenä vieraista

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri