Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -ehdokas Kristian Blomberg: Runokirjan ei pidä hölistä joka suuntaan

Runoilija Kristian Blomberg, Tanssiva karhu -ehdokas 2016.
Kristian Blomberg. Runoilija Kristian Blomberg, Tanssiva karhu -ehdokas 2016. Kuva: Raili Tuikka / Yle Kristian Blomberg (Kirjailija),kirjailijat,runoilijat,Suomalaiset runoilijat,Tanssiva karhu

Jyväskyläläisen Kristian Blombergin runoteos Valokaaria on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi. Ehdokkuus ei ole Blombergille ensimmäinen, sillä myös hänen teoksensa itsekseen muuttuva – joka kirjoitetaan pienellä alkukirjaimella – vuodelta 2011 on ollut ehdokkaana.

Kristian Blomberg on paitsi kirjoittanut myös tutkinut runoutta mutta jättänyt sittemmin tutkijuuden. Silti hän kysyttäessä näkee runoilijuudessaan ja tutkijuudessaan samoja piirteitä: kumpaakin leimaa maltillisuus ja hitaus, ja sekä runoilijaa että tutkijaa kiinnostaa se iso kysymys, miksi meillä ylipäätään on runoutta.

Tutkijuuden lisäksi Blombergin runoilijuuteen on vaikuttanut hänen suhteensa Tuli ja savu -lehteen. Hän on toiminut sen päätoimittajana, toimittajana ja avustajana, ja noiden roolien kautta Blomberg on saanut kosketuksen monenlaiseen ehkä muuten näkymättömiin jäävään runouteen.

– Tuollaista lehteä toimittaessaan tulee tietoiseksi suuresta osasta runoutta, joka ei kaikissa olosuhteissa oikein näy mutta joka tuntuu oikein perustellulta ja ravitsevalta, Blomberg sanoo.

– Se synnyttää virtauksia otsalohkoon.

Sen sijaan että Blomberg sanoisi saaneensa vaikutteita Tulen ja savun julkaisemasta runoudesta, hän katsoo lehden oikeuttavan omaperäisen tavan työstää runoutta. Ajatus on kiinnostava:

– Runokirja on pitkälti rajaamisen taidetta, ja runokirja voi sanoa lopulta vain hyvin vähän. Siksi runokirjan tulee löytää ne keinot, joilla se saa sanottua juuri sen asian, jonka kunkin runokirjan pitää sanoa. Tämän mahdollistaa luottamus siihen, että yksittäisiä teoksia ympäröi riittävän elinvoimainen muu runous, Blomberg sanoo.

Erityyppinen hyvä runous siis tarjoaa Blombergin mukaan runoteoksille vapauksia. Yksittäisen teoksen ei tarvitse eikä tule kurotella joka suuntaan, sillä muu runous huolehtii siitä kaikesta, joka ei ole käsillä olevan teoksen piirissä.

– Kulloisenkin runokirjan ei tule näyttää koko runouden repertuaaria. Teoksen ei pidä hölistä joka suuntaan, Blomberg tiivistää.


Valokaaria on vapaasti ladattavissa Poesian kotisivuilta:
http://www.poesia.fi/valokaaria/


Raadin perustelut

Kokoelman kieli on ehjää ja rikasta, ja runojen havaintomaailma vaikuttaa universaalilta. On klisee kutsua runoteosta kauniiksi, mutta se oli raadin välittömin luonnehdinta Blombergin runoudesta. Kokoelmassa on arjesta kumpuavia, mutta vaivattomasti suuremmiksi laajentuvia älykkäitä havaintoja, joihin ei liity sarkasmia tai lakonisuutta vaan armollisuutta ja hellyyttä. Ajatuksen syvyys ja leveys tihentyy havaintoihin, jotka pelkistyvät koruttomiksi. Teos kestää lukemista ja upottaa ajattomuuteensa, samalla säkeet läpäisee läsnäolon tuntu. Kirjalliset havainnot tuntuvat proustmaisilta.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!


Kuuntele

Yle Kultakuume 27.06.2016: Kristian Blomberg ja Valokaaria esittelyssä ohjelman kohdassa 41'47"

Tämän runon haluaisin kuulla: Tanssivan karhun runojamit


Kristian Blomberg Kultakuumeen haastateltavana vuonna 2012

Suoraa puhetta: Blomberg yhtenä vieraista

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri