Hyppää pääsisältöön

Naispelimannien jalanjäljissä

Mestaripelimanneja pelikorteissa
Mestaripelimanneja pelikorteissa etnoilta

Monelle kansanmusiikki on edelleen yhtä kuin Konsta Jylhä ja Purppuripelimannit, Matti Haudanmaa ja Vaka vanha Väinämöinen. Mihin ovat unohtuneet vaikkapa Kreeta Haapasalo tai Edith Tuomi ja Amatsoonit? Miksi yli sadan mestaripelimannin joukossa naisia on vain kymmenen kappaletta? Miten sukupuolten tasa-arvo toteutuu tänä päivänä festivaalilavoilla tai kansanmusiikin ammattikoulutuksessa? Onko soittimella sukupuolta tai soittajan sukupuolella väliä? Etnoillan kesäsarja Naispelimannien muotokuvia nostaa esiin kansanmusiikin naispuolisia soittajia ennen ja nyt.

Vapaus, veljeys ja tasa-arvo?

Tänä keväänä kansainvälinen naistenpäivä sattui tiistaille eli Yle Radio 1:n Etnoiltaa varten korvamerkitylle viikonpäivälle, ja päätin tämän juhlan kunniaksi tehdä Sydänjuurilla-ohjelmastani fanfaarin naispelimannien kunniaksi. En arvannut, mihin tämä yhteensattuma minut veisi - laskemaan tilastoja, kyselemään tyhmiä kysymyksiä loistomuusikoilta ja tarkastelemaan käsitystäni rakastamastani kansanmusiikkiyhteisöstä.

Kansanmusiikin ytimessä on ajatus tasa-arvosta: ammattilaiset ja harrastajat ovat samalla viivalla ja soittavat samaa ohjelmistoa, kukin omalla taitotasollaan, mutta arvostettuina yhteisön jäseninä, eri kulttuurien musiikit ja ihmiset kiinnostavat eikä rasistisia tai muullakaan tavoin syrjiviä asenteita arvosteta. Kansanmusiikin ja kansantanssin piiri tuntuu sanovan kaikille ”tervetuloa!” ja lämpö ja välittömyys tempaavat festivaalien ensikertalaisetkin mukaansa.

Siksi yllätyin, kun selasin naistenpäivän ohjelmaani varten Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla vuodesta 1970 lähtien nimitettyjen mestaripelimannien listaa. Nimen perusteella naisia oli 134:stä pelimannista vain kymmenen kappaletta. Tätä varten minun piti kaivaa kaapin perältä laskin ja muistin pohjalta kaava prosenttilaskua varten - onko mahdollista että naispuolisia mestaripelimanneja on alle kymmenen prosenttia?

Tätä varten minun piti kaivaa kaapin perältä laskin ja muistin pohjalta kaava prosenttilaskua varten - onko mahdollista että naispuolisia mestaripelimanneja on alle kymmenen prosenttia?

Laskutoimitus antoi armottoman lukeman 7,5%. Tämä herätti kysymysten tulvan: miten tämä on mahdollista tasa-arvon mallimaan lämpöisimmässä kuplassa? Ketkä valitsevat mestaripelimannit? Ovatko naiset jotenkin kehnompia soittajia vai mistä moinen epäsuhta on syntynyt? Miltä tilanne vaikuttaa nyt ja miten sen kokevat naispuoliset soittajat? Onko tasa-arvoista taiteen vapautta tarjolla vain hyvä veli -verkoston jäsenille? Tilanne vaati päivitystä ja Naispelimannien muotokuvia -kesäsarja alkoi hahmottua.

Menneet mestarit

Edith Tuomi
Edith Tuomi etnoilta

Neliosainen sarja alkaa kesäkuun ensimmäisenä tiistaina 7.6.2016. Silloin selvitetään, ketkä valitsevat mestaripelimannit ja millä perustein. Esittelyssä on myös musiikin ja arkistojen aarteiden avulla mestaripelimannien ”täysi kymppi” eli viulisti Edith Tuomi, kansanlaulaja Tyyne Pahkamäki, harmooninsoittaja Kaisu Försti, kansanlaulajat Irja Kuoppala ja Vieno Timonen, haitaristi Airi Hautamäki, kansanlaulajat Klaudia Vonkkanen ja Hilja Grönfors, kantelisti Aila Rauhala ja viulisti Christine Julin-Häggman. Miksi menneinä aikoina naissoittajia oli niin vähän?

Soittajille soppaa

Piia Kleemola
Piia Kleemola etnoilta

Historian tarkastelu herättää aina kysymyksiä myös nykypäivän tilanteesta: ovatko asiat muuttuneet? Mikä naisen asema kansanmusiikissa on tällä hetkellä? Keitä kuulemme festivaalien pääesiintyjinä? Sarjan toinen osa ilmestyy tiistaina 14.6.2016 ja siinä soivat ennen muuta viulut. Tämä tunnetuin pelimannisoitin on ollut perinteisesti lähinnä miesten hallussa. Miksi? Soiko naismuusikkojen viulu eri tavalla tai eri paikoissa kuin mieskollegoidensa?

Muusikkoudestaan kertovat Tallari-yhtyeestä tuttu Ritva Talvitie, eteläpohjalaisista viulupolskista musiikin post.doc-tutkimustaan tekevä Piia Kleemola ja maailmanmainetta saavuttaneen nykykansanmusiikkiyhtye Friggin perustajajäsen Alina Järvelä. Näiden viulupelimannien musisointia kuullaan myös lähetyksessä. Naisten osuutta festivaalikattauksissa tutkaillaan kolmelta kansanmusiikkifestivaalilta eri puolilta Suomea eli Etno-Espalta Helsingistä, Kihauksesta Rääkkylästä ja Kaustisen kansanmusiikkijuhlilta Kaustiselta.

Onko soittimella sukupuolta?

Maija Kauhanen
Maija Kauhanen maija kauhanen

Jos viulu on ollut perinteinen miesten soitin, niin millaisia ovat naisten soittimet? Kantele mielletään naisten instrumentiksi, mutta Karjalasta tallennetut perinnesävelmät ovat useimmiten miesten soittamia. Milloin tilanne on muuttunut? Onko soittimella sukupuolta tai soittajan sukupuolella väliä? Näitä kysymyksiä pohditaan kesäsarjan kolmannessa osassa juhannusviikon tiistaina 21.6., jolloin haastattelussa ovat kantelisti ja multi-instrumentalisti Maija Kauhanen, kontrabasisti ja lyömäsoittaja Sara Puljula ja Sibelius-Akatemian kansanmusiikin aineryhmän professori, puhallinsoittaja ja perkussionisti Kristiina Ilmonen. Mikä osuus naisilla on kansanmusiikin ammattikoulutuksessa? Näkyvätkö he esiintyvinä taiteilijoina? Millaisia teemoja naiseus tuo musiikkiin?

Polku on tehty kuljettavaksi

Iloiset tytöt
Iloiset tytöt iloiset tytöt

Sarjan päätösjakso esitetään kesäkuun viimeisenä tiistaina 28.6. ja sen ytimenä ovat esikuvat: millainen merkitys niillä on muusikolle tai musiikin harrastajalle? Millaisia haasteita naispelimanni kohtaa? Haastattelussa ovat ammattikansanmuusikoiden lisäksi harrastajat ja kansanmusiikin opiskelijat Samuelin Poloneesista maaliskuulta Kokkolasta. Mitä kertovat yhtyeet Luunappi, Hauru, Ilo(iset) tytöt ja Sukutila ja perinnön vaarat? Miltä tulevaisuus näyttää naispuolisen kansanmuusikon katsantokannasta?

Lämpimästi tervetuloa kuulolle!

Kommentit
  • Anssi Kelan lyriikka vakuutti ja liikutti

    Anssi Kela löysi vanhan menestysreseptin

    Tällä kertaa kokonaan kotimaisessa Levylautakunnassa oli mukana monen hittiartistin uutta tuotantoa. Uusia lauluja olivat kuuntelemassa Diandra, Samuli Laiho ja Pekka Laine. Äänestyksen tulos ja kommentit 1. Anssi Kela: Ilves 26 pistettä (Anssi Kela) Diandra: Ei tätä voinut ruveta analysoimaan, jäi vaan kuuntelemaan. Tarina vei heti mukanaan.

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Suomen kansallisklassikko Tuntematon sotilas kasvaa näyttäväksi tv-sarjaksi Ylen kanavilla

    Viisiosainen sarja sisältää uutta materiaalia.

    Yle julkaisee ensimmäisenä TV1:ssä ja Yle Areenassa viisiosaisen Tuntematon sotilas -sarjan. Väinö Linnan kansallisklassikoksi muodostuneesta teoksesta kuvattu sarja alkaa TV1:n Kotikatsomossa sunnuntaina 30.12. kello 21.05. Loput neljä jaksoa nähdään tammikuussa sunnuntai-iltaisin kello 21.05. Kaikki viisi osaa julkaistaan kerralla katalogina Yle Areenassa 30.12. Tv-sarja laajentaa lokakuussa 2017 ensi-iltansa saaneen Tuntematon sotilas -elokuvan tarinaa.

  • Lista asioista, joita vihaan nykyajassa

    Asioita, joita vihaan nykyajassa

    Joulun alla ihmiset ovat pahalla päällä. Tähän syynä on koko vuoden patoutunut vitutus. Jos haluat helpottaa oloasi ennen jouluaattoa, laadi lista, johon keräät vihaamiasi asioita. Sen tarkoitus ei ole olla ratkaisukeskeinen. Listan ainoa tehtävä on saada olla vihainen. KulttuuriCocktailin Tuomas Karemo laati malliksi oman listansa.

  • Näkymättömästä säestäjästä tuli arvostettu pianopedagogi ja rakastettu musiikkijulkkis

    Meri Louhos kertoo elämästään laajassa artikkelisarjassa.

    Nuoruudessaan Meri Louhos, 91, oli näkymätön pianisti, säestäjä ja improvisoija, jonka nimeä ei aina edes mainittu. Meristä tuli sekä pianotaiteilija, arvostettu pianopedagogi että rakastettu radioääni ja tv-juontaja. Laajassa artikkelisarjassa Meri muistelee pitkää elämäänsä, josta ei seikkailuja puutu.