Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Tapio Wirkkala 100v pääkuva

Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.

Dokumentissa Wirkkala, mies joka muotoili Suomen kerrataan Tapio Wirkkalan uran rakettimainen nousu ja laajuus. Ystävät, työtoverit ja perheenjäsenet muistelevat lämmintä ja vahvasti elänyttä Wirkkalaa. Arkkitehti Juhani Pallasmaa, teolliset muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo, sekä Wirkkalan perheenjäsenet kertovat miten Wirkkala eli ja työskenteli. Runsas arkistomateriaali antaa aavistuksen muotoilijan vahvasta persoonasta.

Moni tietää Wirkkalan Kantarelli–maljakon, tai Ultima thule -lasit, mutta Wirkkalan tuotannosta löytyy myös suunnitelmia maisemataideteokseksi ja tulevaisuuden kaupungiksi. Hän oli luonnonmateriaaleja ymmärtävä käsityöläinen, jota uusi teknologia kiinnosti kovasti.

Italian taide ja Lapin luonto olivat Wirkkalalle tärkeät innoittajat ja opettajat. Wirkkala työskenteli aina, mutta hänellä oli myös aina aikaa perheelleen ja ystävilleen. Kokonaisvaltaisesta elämäntavasta voisi ottaa mallia tänäänkin.

Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Tina Cavén, kuvannut Henrik Leppälä ja leikannut Jorma Höri.

Ylen Tapio Wirkkala -sivustolla voit tutustua Wirkkalan laajaan ja monipuoliseen tuotantoon.

Lue lisää:

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili suomen. Kuvassa Wirkkalan suunnittelemia esineitä.

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

Kommentit
  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

  • Toimittaja, tietokirjailija ja muusikko Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen on kuollut

    Perttu Häkkinen menehtyi sunnuntaina 12.8. tapaturmaisesti. Kaipaamme rakasta kollegaamme syvästi. Hänen älykäs, valoisa ja huumorintajuinen persoonansa valaisi päiviämme niin työyhteisössä kuin ohjelmissaankin. Perttu oli poikkeuksellinen toimittaja. Hän oli tekijänä aidosti ihmisläheinen, innostava, innostuva, pelkäämätön ja tarkkanäköinen.

  • Naprapaatti, osteopaatti vai kiropraktikko? Mistä kannattaa hakea apua selkävaivoihin?

    Mikä manipulaatiohoito auttaa selkäkipuihin?

    Kun selkää särkee tai niska jumittaa niin moni miettii, mistä hakisi apua. Pitääkö mennä lääkäriin vai auttaisiko jonkinsortin käsittely? Nettiä selaamalla löytyy helposti erilaisia tuki- ja liikuntaelinten vaivoihin suunnattuja hoitoja, mutta jää epäselväksi, mikä niistä tarjoaisi juuri omaan vaivaan sopivinta apua. Entä kannattaako käydä toisen hoitomuodon osaajalla, jos yksi ei auttanut?

  • Kuinka hyvin muistat 8. kauden tapahtumat?

    Tietovisa 8. kauden tapahtumista.

    Oletko todellinen UP-tietäjä vai vaan pelkkä pikakelaaja? Testaa, kuinka hyvin muistat Uuden Päivän 8. tuotantokauden juonikuviot. Tsemppiä testiin!

Tapio Wirkkala 100v

Instagram #wirkkala100

  • Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

    Tapio Wirkkala on vaikuttanut jokaisen suomalaisen elämään

    Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

  • Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

    Yle Areena juhlistaa Tapio Wirkkalan 101-v syntymäpäivää

    Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.

  • Tapio Wirkkala Aarteenetsintä -kilpailu on ratkennut!

    Viisi eniten ilahduttanutta palkittiin

    On tullut aika julkistaa tulokset Tapio Wirkkalan juhlavuoden kunniaksi järjestetystä Aarteenetsintä -kilpailusta. Raatilaisille oli vaikea tehtävä mitata, mitkä ehdotukset ilahduttivat eniten. Sillä ilahduttivathan ne kaikki.

  • Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

    Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

    Tapio Wirkkalan juhlavuosi näkyi useissa tapahtumissa ympäri Suomea. Moni heräsi nyt viimeistään huomaamaan miten voimakkaasti muotoilija on vaikuttanut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Yle juhlisti Wirkkalan 100-vuotissyntymäpäivää keväällä aloittamalla aarteenetsinnän. Yhtenä tarkoituksena oli osoittaa Tapio Wirkkalan monipuolisuus suunnittelijana ja monen materiaalin mestarina.

  • Aarteenetsintä: Anitra

    Missä Anitra shampoopullo uiskentelee?

    Tapio Wirkkala suunnitteli 50-60-luvulla erilaisia pakkaustuotteita muovista. Vuonna 1959 hänen kynästään syntyi Anitra-shampoopullo, jonka elämä jatkui tyhjentymisen jälkeenkin ankanmuotoisena kylpyleluna.

  • Aarteenetsintä: kirves ja puukko

    Tapio Wirkkala hallitsi puukon ja kirveen käytön.

    Tapio Wirkkala nimesi itse puukon mieluisimmaksi suunnittelemakseen esineeksi. Hän myös käytti sellaista mielellään. Jutustelun lomassa hän saattoi veistää puikkarin tai linnunkuvan.

  • Aarteenetsintä: Pollo

    Tapio Wirkkala suunnitteli Pollon Rosenthalille vuonna 1970

    Keinuvaa Polloa voi bongata kolmessa koossa, mustana, valkoisena tai harmaana. Sen kaulaa koristaa helminauhamainen pistereliefikoristelu.

  • Aarteenetsintä: setelit

    Oletko säästänyt Wirkkalan suunnittelemia seteleitä?

    Tapio Wirkkala oli taitava piirtäjä. Tiesitkö, että hän piirsi yhtä hyvin vasemmalla ja oikealla kädellä.

  • Aarteenetsintä: Finnairin astiastot

    Tapio Wirkkala suunnitteli Finnairin astiastot 1960-luvulla

    Vuonna 1960 Suomi siirtyi suihkukoneaikaan. Caravelle -koneiden ensimmäisessä luokassa pöydät katettin Tapio Wirkkalan muotoilemilla valkoisilla muoviastioilla.

  • Aarteenetsintä: Kantarelli

    Erotatko Kantarellit toisistaan?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakon alkuperäistä mallia vuodelta 1946 valmistettiin vain pieni 75 kappaleen numeroitu sarja.

  • Aarteenetsintä: Lehti

    Lentokonevanerista voi valmistaa myös taide-esineitä.

    Tapio Wirkkalan puiset veistokset ja käyttöesineet syntyivät korkealaatuisesta lentokonevanerista, jota Suomessa on valmistettu jo 1890-luvulta lähtien.

  • Aarteenetsintä: sähkökatkaisija

    Onko kellarissasi Wirkkalan suunnittelema sähkökatkaisija?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli myös kodinkoneita, huonekaluja ja valaisimia.

  • Aarteenetsintä: Tapio

    Tapio -lasin valmistamiseen tarvitaan puutikku

    Tiesitkö että ihastuttava ilmakupla Tapio-lasin jalkaan syntyy kun märkä puutikku työnnetään kuumaan lasimassaan.

  • Aarteenetsintä: Bolle

    Bollet valmistetaan Venetsian Muranossa

    Tekniikka, jossa kaksi eriväristä, läpimitaltaan samansuuruista kappaletta liitetään yhteen niiden ollessa vielä kuumia, on nimeltään incalmo. Bolle -pullot ovat hurmaava esimerkki tästä tekniikasta.

  • Aarteenetsintä: Winterreise

    Winterreise syntyi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin yhteistyönä

    Tapio Wirkkalan puoliso, taiteilija Rut Bryk koristeli Wirkkalan Rosenthalille suunnitteleman Winterreise astiaston. Tämä oli harvinaista yhteistyötä, vaikka puolisot olivat toistensa työn suurimpia tukijoita ja ymmärtäjiä.

  • Aarteenetsintä: Paperipussi

    Maljakko on saanut muotonsa rutistuneesta paperipussista.

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli suositun Paperipussi -maljakon Rosethalille jo vuonna 1977.

  • Aarteenetsintä: Juhla

    Juhla -lasin muodot perustuvat geometriaan

    Tiesitkö, että luonnonaiheiden ohella Tapio Wirkkalan teosten lähtökohtana oli usein geometria.

  • Aarteenetsintä: Hopeakuu

    Hopeakuun sisäkkäiset kehät tuovat mieleen kuun valon

    Tiesitkö, että useat Tapio Wirkkalan suunnittelemista koruista syntyivät alunperin lahjoiksi taiteilijan puolisolle Rut Brykille.

  • Aarteenetsintä: olutpullo

    Tapio Wirkkalan suunnittelema olutpullo on väriltään vihreä

    Tiedätkö minkä olutpullon Tapio Wirkkala suunnitteli? On yleinen väärä luulo, että se olisi ruskea olutpullon kantamuoto, tilavuudeltaan 0,33 litraa vuodelta 1953.

  • Aarteenetsintä: sinappilasi

    Kerättiinkö sinun kotonasi sinappilaseja?

    Kierrättäminen on vanha keksintö. Tapio Wirkkala suunnitteli Pauligille lasisen uusiokäyttöön soveltuvan sinappipurkin vuonna 1959.

  • Aarteenetsintä: WIR

    Valaiseeko huonettasi Wirkkalan WIR-lamppu?

    Tapio Wirkkala suunnitteli sarjatuotantoon n. 100 erilaista valaisinta vuosina 1959-1961. Ne kaikki perustuvat hänen suunnittelemaansa opaalilasiseen hehkulamppuun.

  • Aarteenetsintä: postimerkit

    Oletko nuolaissut Wirkkalan postimerkkiä?

    Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

  • Lasimuotoilun mestarit

    Ohjelma Suomen lasiteollisuudesta ja sen historiasta 1965

    Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka, Alvar Aalto, Helena Tynell, Nanny Still ja monet muut taitajat ovat luoneet suomalaisen lasitaiteen kansainvälisen maineen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Avaruusromua: Puoli vuosisataa elektronista meditaatiota

    Mitä Salvador Dali kertoi Edgar Froeselle taiteesta?

    Berliini vuonna 1967. 23-vuotias Edgar Froese etsii sielun veljiään: kokeiluista ja musiikillisesta vapaudesta innostuneita muusikoita. Syntyy yhtye nimeltä Tangerine Dream. Edgar Froesen johtotähtenä on se, mitä Salvador Dali sanoi hänelle taiteesta: lähes kaikki on mahdollista niin kauan kuin itse uskot järkähtämättä siihen, mitä teet. Avaruusromussa selaillaan Edgar Froesen postuumisti julkaistua omaelämäkertaa Tangerine Dream: Force Majeure. Toimittajana Jukka Mikkola

  • Kohta robotit eivät kaipaa ihmistä – 10 tarinaa robottien elämästä

    Robotti on enemmän kuin kone, se on kohta perheenjäsen.

    1950-luvulla haaveiltiin ajasta, jolloin robotit astuisivat ihmiskunnan palvelukseen. Robotit ovat olleet liukuhihnahommissa jo vuosikymmeniä, ja nyt ne haluavat olla perheenjäseniämme. Robotit ovat osa elämäämme - halusimme tai emme.

  • Esa-Pekka Salonen 60 vuotta Teemalla

    Juhlakonsertti suorana, arkisto-ohjelmia nuoresta maestrosta

    Kesällä 60 vuotta täyttänyttä maestro Esa-Pekka Salosta juhlitaan suorassa konserttilähetyksessä perjantaina 17.8. Lisäksi Teemalla nähdään arkisto-ohjelmia nuoremmasta Salosesta.

  • Kaikki maailman robotit - liittykää yhteen! R.U.R. -näytelmä kertoi robottien vallankumouksesta jo sata vuotta sitten!

    Mikä tekee orjasta orjan ja isännästä isännän?

    Karel Čapekin näytelmässä R.U.R. - Rossum's Universal Robots (1920) robotteja tuotetaan tehtaassa. Ne ovat kauppatavaraa. Ne ovat halpaa työvoimaa. Ne muistuttavat ihmistä, mutta ne eivät tunne kipua eikä niillä ei ole tunteita. Niillä ei myöskään ole omaa tahtoa. Niillä ei ole sielua, sanovat niiden rakentajat. Monista Blade Runnerin ja Westworldin katsojista tämä saattaa kuulostaa hyvin tutulta...

  • Kirjailija ja filosofi Torsti Lehtinen on oppinut kiitollisuuden taidon

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä.

    Kirjailija Torsti Lehtisellä on ollut värikäs elämä. Hän on tehnyt kymmenien eri ammattien töitä aina merimiehestä ohjelmistosuunnittelijaksi ja päätoimittajaksi asti. Viimeiset 40 vuotta hän on elättänyt itsensä vapaana kirjailijana. Torsti Lehtisen elämä on myös vaikuttava muutostarina, jonka päähenkilö ponnistaa Kallion slummeista ja päihteiden ja rötösten maailmasta yliopistoon filosofian laitoksen opiskelijaksi ja vapaaksi tutkijaksi. Lehtisen mittavan tuotannon keskiössä ovat eksistenssin kysymykset, joita myös Lehtisen tutkima tanskalainen filosofi Søren Kierkegaard pohti.

  • Kirjat ovat auttaneet minua löytämään itsestäni herkkyyttä valita oikein ja vahvistaneet kykyäni muodostaa omia mielipiteitä.

    Elämää voi käydä läpi myös lukemiensa kirjojen kautta.

    Koitin aikanaan etsiä yhtymäkohtia edesmenneeseen äitiini myös hänen kirjahyllynsä kautta, mutta tulos jäi laihaksi. Mitenköhän oma tyttäreni tulee joskus tulevaisuudessa äitinsä kirjahyllyä tarkastelemaan? Tunnistaako hän siinä jotain samaa kaarta kuin mitä minä itse olen näkevinäni omassa elämässäni nyt viidenkympin kynnyksellä? Luultavasti kaikki alkoi Hanhiemon satuaarteesta.

  • Ingmar Bergmanin taiteen ja tuotteliaisuuden salaisuudet: jatkuva ripuli, elatusvelvollisuudet ja seksi

    Harva olisi selvinnyt Bergmanin vauhdissa

    Taiteilijadokumentit keskittyvät yleensä ylläpitämään romanttista neromyyttiä ja herkuttelemaan tragedioilla. Niitä tehdään ikään kuin kukaan ei jaksaisi kuulla neron teoksista mitään. Uusi Bergman-dokumentti Yksi vuosi, yksi elämä ei tee tästä poikkeusta. Saamme tietää että useamman naisen kanssa yhtä aikaa touhuavalla elokuvaohjaajalla oli ärtynyt suoli ja paha temperamentti. Mutta resepti toimii, sillä minäkin palasin kiinnostuneena hyllyssä pölyttyneen dvd-kokoelmani kimppuun ja innostuin lukemaan kolme ja puoli kirjaa Bergmanista.

  • Avaruusromua: Musiikillista Pääomaa!

    Karl Marxin syntymästä 200 vuotta!

    Karl Marx eli ja esitti ajatuksiaan 1800-luvulla. Miksi hänestä puhutaan vielä 200 vuotta hänen syntymänsä jälkeen? Miksi nyt, kun ajat ovat muuttuneet ja maailma on toisenlainen? Eihän kaikki mennyt niin kuin Marx ajatteli. Miksi hän on yhä tieteellisen keskustelun ja kirjoitusten kohteena? Eikä Marx innosta nykyään ainoastaan tieteilijöitä, vaan myös taiteilijoita. Marxin 200-vuotisjuhlan kunniaksi on koottu tupla-albumi, jolla 28 äänitaiteilijaa ja musiikintekijää esittää musiikillisen visionsa päivänsankarista. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Sähköisiä kuvia kokeilustudiolta

    Luvassa kokeellista ja elektronista musiikkia!

    Kun 1970-luvulla kuuli radiosta sanan "kokeilustudio", oli syytä vääntää volyyminappulaa kovemmalle. Luvassa nimittäin oli jotakin, jota ei muualta juuri kuullut: kokeellista ja elektronista musiikkia. Maaperä oli otollinen. Progressiivisen rockin tekijät olivat jo ehtineet tutustuttaa yleisön uusiin musiikillisiin maisemiin. 1970-luvulla Yleisradion kokeilustudiossa syntyneet albumit Ode to Marilyn ja Reidarin sähköiset kuvat toteuttivat näitä päämääriä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Space Junk 28 years: Monuments of the Concrete Era

    Features new Finnish electronic music.

    In this version, which includes images, the monuments of the age of concrete, abandoned places and objects engage in dialogue with previously unheard Finnish electronic music.

  • Avaruusromua: Musiikissa on maailmankaikkeuden harmonia

    Avaruusromua itäisillä mailla Itämaisen heinäkuun hengessä

    Ääni johdattaa meidät maailmankaikkeuden perimmäisen olemuksen äärelle. Todellisuuden syvimmän olemuksen voi saavuttaa musiikin kautta. Intialainen taidemusiikki on eräs vanhimmista edelleen kehittyvistä musiikkiperinteistä maailmassa. Vanhojen kertomusten mukaan japanilaiset ovat johtaneet musiikkinsa suoraan jumalten lauluista ja tansseista. Lintu ei laula siksi, että sillä olisi vastaus johonkin. Se laulaa siksi, että sillä on laulu. Näin sanoo kiinalainen sanalasku. Avaruusromussa ollaan Itämaisen heinäkuun merkeissä itäisillä mailla ja elektronisen musiikin maisemissa. Toimittajana Jukka Mikkola.