Hyppää pääsisältöön
Aihesivun Tapio Wirkkala 100v pääkuva

Tapio Wirkkala - monen materiaalin mestari

Tapio Wirkkalan juhlavuosi huipentuu Wirkkalan 101. syntymäpäivänä 2.6.2016. Yle Kulttuuri on julkaissut Yle Areenassa henkilökuvan merkittävästä muotoilijasta.

Dokumentissa Wirkkala, mies joka muotoili Suomen kerrataan Tapio Wirkkalan uran rakettimainen nousu ja laajuus. Ystävät, työtoverit ja perheenjäsenet muistelevat lämmintä ja vahvasti elänyttä Wirkkalaa. Arkkitehti Juhani Pallasmaa, teolliset muotoilijat Barbro Kulvik ja Antti Siltavuori, elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo, sekä Wirkkalan perheenjäsenet kertovat miten Wirkkala eli ja työskenteli. Runsas arkistomateriaali antaa aavistuksen muotoilijan vahvasta persoonasta.

Moni tietää Wirkkalan Kantarelli–maljakon, tai Ultima thule -lasit, mutta Wirkkalan tuotannosta löytyy myös suunnitelmia maisemataideteokseksi ja tulevaisuuden kaupungiksi. Hän oli luonnonmateriaaleja ymmärtävä käsityöläinen, jota uusi teknologia kiinnosti kovasti.

Italian taide ja Lapin luonto olivat Wirkkalalle tärkeät innoittajat ja opettajat. Wirkkala työskenteli aina, mutta hänellä oli myös aina aikaa perheelleen ja ystävilleen. Kokonaisvaltaisesta elämäntavasta voisi ottaa mallia tänäänkin.

Dokumentin on käsikirjoittanut ja ohjannut Tina Cavén, kuvannut Henrik Leppälä ja leikannut Jorma Höri.

Ylen Tapio Wirkkala -sivustolla voit tutustua Wirkkalan laajaan ja monipuoliseen tuotantoon.

Lue lisää:

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili suomen. Kuvassa Wirkkalan suunnittelemia esineitä.

Tapio Wirkkala - mies joka muotoili Suomen

Suomi on sankarimuotoilijoiden maa, mutta yksi on ylitse muiden. Laatu, määrä ja kansainvälinen tunnettavuus tekevät Tapio Wirkkalasta muotoilijoiden kruunaamattoman kuninkaan. Uppoudu Tapio Wirkkalan maailmaan laajassa verkkoartikkelissa.

Kommentit
  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • Avaruusromua: Musiikin ihmeellinen voima

    Musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse.

    Viimeaikaiset tutkimustulokset kertovat musiikin tekevän meille monia asioita. Ne kertovat musiikin ihmeellisestä voimasta. Jo 1990-luvulla puhuttiin Mozart-efektistä. Huomattiin, että Mozartin musiikkia kuunnelleet menestyivät tietynlaisissa psykologisissa testeissä muita paremmin. Vaikka Mozart-efekti on sittemmin todistettu lähes olemattomaksi, on silti totta, että musiikki vaikuttaa meihin monin tavoin. Tutkijat ovat sitä mieltä, että musiikista hyötyvät eniten ne, jotka tekevät sitä itse. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Takomon Alien on ilotteleva ja pelotteleva esitys ihmisen peloista

    Hurmaava halpis-avaruusseikkailu & yllättävä teatterileikki.

    Matka pelon ytimeen alkaa avaruusaluksen ohjaamosta, jossa miehistö herätetään horroksesta tutkimaan outoa signaalia. Esitys on hurmaava halpis-camp-avaruusseikkailu yhdistettynä yllätykselliseen teatterileikkiin.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tapio Wirkkala 100v

Instagram #wirkkala100

  • Tapio Wirkkala Aarteenetsintä -kilpailu on ratkennut!

    Viisi eniten ilahduttanutta palkittiin

    On tullut aika julkistaa tulokset Tapio Wirkkalan juhlavuoden kunniaksi järjestetystä Aarteenetsintä -kilpailusta. Raatilaisille oli vaikea tehtävä mitata, mitkä ehdotukset ilahduttivat eniten. Sillä ilahduttivathan ne kaikki.

  • Oho, meillä on kellarissa aitoa Tapio Wirkkalaa!

    Aarteenetsintä herätti näkemään ja tunnistamaan Wirkkalaa

    Tapio Wirkkalan juhlavuosi näkyi useissa tapahtumissa ympäri Suomea. Moni heräsi nyt viimeistään huomaamaan miten voimakkaasti muotoilija on vaikuttanut suomalaiseen arkeen ja juhlaan. Yle juhlisti Wirkkalan 100-vuotissyntymäpäivää keväällä aloittamalla aarteenetsinnän. Yhtenä tarkoituksena oli osoittaa Tapio Wirkkalan monipuolisuus suunnittelijana ja monen materiaalin mestarina.

  • Aarteenetsintä: Anitra

    Missä Anitra shampoopullo uiskentelee?

    Tapio Wirkkala suunnitteli 50-60-luvulla erilaisia pakkaustuotteita muovista. Vuonna 1959 hänen kynästään syntyi Anitra-shampoopullo, jonka elämä jatkui tyhjentymisen jälkeenkin ankanmuotoisena kylpyleluna.

  • Aarteenetsintä: kirves ja puukko

    Tapio Wirkkala hallitsi puukon ja kirveen käytön.

    Tapio Wirkkala nimesi itse puukon mieluisimmaksi suunnittelemakseen esineeksi. Hän myös käytti sellaista mielellään. Jutustelun lomassa hän saattoi veistää puikkarin tai linnunkuvan.

  • Aarteenetsintä: Pollo

    Tapio Wirkkala suunnitteli Pollon Rosenthalille vuonna 1970

    Keinuvaa Polloa voi bongata kolmessa koossa, mustana, valkoisena tai harmaana. Sen kaulaa koristaa helminauhamainen pistereliefikoristelu.

  • Aarteenetsintä: setelit

    Oletko säästänyt Wirkkalan suunnittelemia seteleitä?

    Tapio Wirkkala oli taitava piirtäjä. Tiesitkö, että hän piirsi yhtä hyvin vasemmalla ja oikealla kädellä.

  • Aarteenetsintä: Finnairin astiastot

    Tapio Wirkkala suunnitteli Finnairin astiastot 1960-luvulla

    Vuonna 1960 Suomi siirtyi suihkukoneaikaan. Caravelle -koneiden ensimmäisessä luokassa pöydät katettin Tapio Wirkkalan muotoilemilla valkoisilla muoviastioilla.

  • Aarteenetsintä: Kantarelli

    Erotatko Kantarellit toisistaan?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakon alkuperäistä mallia vuodelta 1946 valmistettiin vain pieni 75 kappaleen numeroitu sarja.

  • Aarteenetsintä: Lehti

    Lentokonevanerista voi valmistaa myös taide-esineitä.

    Tapio Wirkkalan puiset veistokset ja käyttöesineet syntyivät korkealaatuisesta lentokonevanerista, jota Suomessa on valmistettu jo 1890-luvulta lähtien.

  • Aarteenetsintä: sähkökatkaisija

    Onko kellarissasi Wirkkalan suunnittelema sähkökatkaisija?

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli myös kodinkoneita, huonekaluja ja valaisimia.

  • Aarteenetsintä: Tapio

    Tapio -lasin valmistamiseen tarvitaan puutikku

    Tiesitkö että ihastuttava ilmakupla Tapio-lasin jalkaan syntyy kun märkä puutikku työnnetään kuumaan lasimassaan.

  • Aarteenetsintä: Bolle

    Bollet valmistetaan Venetsian Muranossa

    Tekniikka, jossa kaksi eriväristä, läpimitaltaan samansuuruista kappaletta liitetään yhteen niiden ollessa vielä kuumia, on nimeltään incalmo. Bolle -pullot ovat hurmaava esimerkki tästä tekniikasta.

  • Aarteenetsintä: Winterreise

    Winterreise syntyi Tapio Wirkkalan ja Rut Brykin yhteistyönä

    Tapio Wirkkalan puoliso, taiteilija Rut Bryk koristeli Wirkkalan Rosenthalille suunnitteleman Winterreise astiaston. Tämä oli harvinaista yhteistyötä, vaikka puolisot olivat toistensa työn suurimpia tukijoita ja ymmärtäjiä.

  • Aarteenetsintä: Paperipussi

    Maljakko on saanut muotonsa rutistuneesta paperipussista.

    Tiesitkö, että Tapio Wirkkala suunnitteli suositun Paperipussi -maljakon Rosethalille jo vuonna 1977.

  • Aarteenetsintä: Juhla

    Juhla -lasin muodot perustuvat geometriaan

    Tiesitkö, että luonnonaiheiden ohella Tapio Wirkkalan teosten lähtökohtana oli usein geometria.

  • Aarteenetsintä: Hopeakuu

    Hopeakuun sisäkkäiset kehät tuovat mieleen kuun valon

    Tiesitkö, että useat Tapio Wirkkalan suunnittelemista koruista syntyivät alunperin lahjoiksi taiteilijan puolisolle Rut Brykille.

  • Aarteenetsintä: olutpullo

    Tapio Wirkkalan suunnittelema olutpullo on väriltään vihreä

    Tiedätkö minkä olutpullon Tapio Wirkkala suunnitteli? On yleinen väärä luulo, että se olisi ruskea olutpullon kantamuoto, tilavuudeltaan 0,33 litraa vuodelta 1953.

  • Aarteenetsintä: sinappilasi

    Kerättiinkö sinun kotonasi sinappilaseja?

    Kierrättäminen on vanha keksintö. Tapio Wirkkala suunnitteli Pauligille lasisen uusiokäyttöön soveltuvan sinappipurkin vuonna 1959.

  • Aarteenetsintä: WIR

    Valaiseeko huonettasi Wirkkalan WIR-lamppu?

    Tapio Wirkkala suunnitteli sarjatuotantoon n. 100 erilaista valaisinta vuosina 1959-1961. Ne kaikki perustuvat hänen suunnittelemaansa opaalilasiseen hehkulamppuun.

  • Aarteenetsintä: postimerkit

    Oletko nuolaissut Wirkkalan postimerkkiä?

    Tapio Wirkkala voitti vuonna 1939 Olympiavuoden postimerkkikilpailun. Olympialaisia ei sitten tullutkaan, tuli sota. Mutta Wirkkala uusi voittonsa vuonna 1952, ja tällä kertaa merkit pääsivät myös käyttöön.

  • Lasimuotoilun mestarit

    Ohjelma Suomen lasiteollisuudesta ja sen historiasta 1965

    Tapio Wirkkala, Timo Sarpaneva, Kaj Franck, Oiva Toikka, Alvar Aalto, Helena Tynell, Nanny Still ja monet muut taitajat ovat luoneet suomalaisen lasitaiteen kansainvälisen maineen.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Teema ja Areena Helsingin kirjamessuilla 2018

    Suora messulähetys perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.

    Yle Teema ja Areena ovat läsnä Helsingin kirjamessuilla perjantaina ja lauantaina 26. ja 27.10.2018. Molempina päivinä suoraa lähetystä voi seurata sekä televisiossa että Areenassa. Toimittajina Anna Tulusto, Aleksis Salusjärvi ja J. P. Pulkkinen. Kaikki keskustelut jäävät myös jälkikäteen katsottaviksi Areenaan.

  • Kymmenen timanttista keikkaa, kymmenen artistia

    Kotimaiset huiput ainutlaatuisilla keikoilla G Livelabissa.

    Timanttinen keikka -musiikkiohjelmassa nähdään kotimaisia artisteja ainutlaatuisella klubikeikalla. Teema tiistaisin 23.10. alkaen klo 22, Areenassa pysyvästi Timanttinen keikka -sarja on kunnianosoitus suomalaiselle musiikkimaailmalle ja tarjoaa elämyksiä, joita ei muuten voi kokea. Artistit esiintyvät akustisesti tai puoliakustisesti ja yllättävilläkin kokoonpanoilla.

  • Ihmisyyden pimeä puoli

    Miksi rikos kiinnostaa ja koukuttaa?

    Rikoksissa ei ole oikeasti mitään viihdyttävää, ainakaan jos ne osuvat liian lähelle. Naapurin asuntoon murtauduttiin kesällä. Huomaamattomasti toiminut pitkäkyntinen vei mukaansa hopeat, korut ja rahat. Uhrit kertoivat, miten pahalta tuntui, kun omalle reviirille oli tunkeuduttu, se oli melkein pahempaa kuin aineelliset menetykset. Turvattomuuden tunne valtasi talon asukkaat.

  • Suomalainen tutkimusmatkailija pääsi Japanin keisarinnan suosioon

    G. J. Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa.

    Tutkimusmatkailija ja diplomaatti, joka tunnetaan Mongoliassa paremmin kuin kotimaassaan Suomessa – Gustaf John Ramstedt teki kaksi suurmiehen mittaista uraa, kirjoittaa Janne Saarikivi. G. J. Ramstedtin maailma on Teeman kuukauden dokumentti sunnuntaina 21.10. klo 12.00. Areenassa 6 kuukautta. Suomalainen tutkimusmatkailija ja kielitieteilijä G.J.

  • Nukkumatti oli lasten sankari, sosialismin lähettiläs ja DDR:n kauniit kasvot

    Lasten sankari esitteli DDR:n arkea ja menestystä.

    Itäsaksalainen Nukkumatti tunnetaan kymmenissä maissa. Kylmän sodan aikana se oli Itä-Saksan ja sosialismin lähettiläs, joka kohotti itäblokin arjen hohdokkaaksi, esitteli teknologista edistystä ja matkusti aina avaruuteen asti. Asuin vuoden Berliinissä, olin Nukkumatin jäljillä ja tein aiheesta kolmeosaisen radiosarjan Nukkumatin kylmä sota.

  • Jos joku asia suomalaisia yhdistää, niin se on ehdottomasti kahvihetki

    Rakkaalla kahvihetkellä on monta erilaista nimeä.

    Ihmiset juovat tätä nykyä Suomessakin monia erilaisia, usein vieraskielisiä nimillä kutsuttavia kahveja, mutta itse kahvihetki on ainakin monille Aristoteleen kantapään facebook- ryhmän jäsenistä perisuomalainen. Päiväkahviseuraa kukaan enää lehti-ilmoituksella tuskin itselleen etsii, mutta päiväkahvit on kyllä selvästi monelle yhtä kuin päivän ykköshetki .

  • “Pieni askel ihmiselle, suuri harppaus ihmiskunnalle” – Kuu-elokuvien vyöry ei lopu koskaan

    Kävikö Neuvostoliitto Kuussa vuonna 1938?

    Apollo 11:n kuumatkasta on kohta kulunut 50 vuotta. Tuore Ensimmäisenä kuussa -elokuva kertoo astronautti Neil Armstrongin näkökulmasta ihmiskunnan ison askelen tarinan. Avaruuden kilpajuoksu Neuvostoliiton ja Yhdysvaltojen välillä on synnyttänyt paljon jännittäviä ja jopa kahjoja elokuvia ja dokumentteja. Syöksy kuumatkalle, lähtölaskenta on alkanut!

  • Ihmisten ihmettely on kulttuuriantropologi Taina Kinnusen työtä

    Kinnunen tutkii ihmisiä, mutta rakastaa eläimiä enemmän.

    Tutkipa Taina Kinnunen kauneuskirurgiaa tai kehonrakentajia, laittaa hän aina itsensä likoon. Kulttuuriantropologi ihmettelee ihmisiä työkseen, mutta haluaa välillä karata muita pakoon toiselle puolelle maailmaa.

  • You're So Vain – Rockin klassikkolevyt: Carly Simon

    Laulaja-lauluntekijä kertoo levynteosta ja elämästään.

    No Secrets -albumin tarina, pääkertojana avomielinen Carly Simon itse. Albumi ja siltä lohkaistu single You're So Vain tekivät laulaja-lauluntekijä Carly Simonista maailmanlaajuisen tähden.

  • Matti Rönkä paljastaa: Tulossa uusi Viktor Kärppä -dekkari

    Matti Röngältä tulossa Kärppä-dekkari

    Matti Röngän esikoisdekkari Tappajan näköinen mies ilmestyi vuonna 2002. Röngän dekkareiden päähenkilö inkeriläinen paluumuuttaja Viktor Kärppä lunasti paikkansa suomalaisten sydämissä. Viimeisin ja viimeiseksi tarkoitettu Kärppä-dekkari ilmestyi vuonna 2013. Arkistovieraana -haastattelussa Matti Rönkä kuitenkin paljastaa, että Viktor Kärppä tekee vielä paluun.