Hyppää pääsisältöön

Bodominjärven surmat – kansakunta etsii murhaajaa

Helluntaiaamuna vuonna 1960 Suomessa herättiin järkyttävään uutiseen. Kolme nuorta oli surmattu raa'asti telttaan Bodominjärven rannalla Espoossa. Surmaajaa ei laajoista tutkimuksista huolimatta löydetty, ja tapaus näytti jäävän selvittämättömäksi. Vuonna 2004 poliisilla oli vihdoin epäilty ja se teki pidätyksen. Mutta toista vuotta kestänyt oikeusprosessi päättyi syytteiden hylkäämiseen ja pidätetyn vapauttamiseen.

Suomessa ei vielä oltu toivuttu kymmenen kuukautta aiemmin tehdyistä Tulilahden surmista, kun 5. päivä kesäkuuta paljastui nuoriin kohdistunut veriteko Espoossa. 15–18-vuotiaat Maila Irmeli Björklund, Anja Tuulikki Mäki, Seppo Antero Boisman ja Nils Gustafsson olivat saapuneet Bodominjärven rannalle ja pysyttäneet telttaleirin niemenkärkeen edellisenä päivänä. Viidennen päivän aamuna telttakankaan läpi lyötiin tylpällä astalolla useita iskuja, jotka surmasivat nukkuvista nuorista kolme, vain Gustafsson jäi eloon. Kuolinsyy oli kallonmurtuman seurauksena syntynyt aivojen ruhjevamma. Myös Gustafssonilla oli useita murtumia pään alueella. Sattumalta aamupäivällä paikalle osunut paikkakuntalainen löysi ruumiit ja henkihieverissä olleen Gustafssonin.

Paikalle hälytettiin poliisi, joka sai heti peräänsä uteliaiden ihmisten joukon. Yleisö seurasi tiiviisti tutkintaa, ja innokkaimpia piti hätyytellä loitommaksi poliisista ja tutkittavasta alueesta. Murha-asetta ei paikalta löydetty. Myös nuorten omaisuutta oli kadoksissa. Esineiden löytämiseksi muodostettiinkin poliisista ja vapaaehtoisista paikkakuntalaisista etsintäketju, joka haravoi metsiä sekä rantoja. Mahdollisesta murhamiehestä saatiin jo varhaisessa vaiheessa tuntomerkkejä, sillä aamuyöllä järven ympäristössä oli ollut ihmisiä. He olivat havainneet, että telttapaikan läheisyydessä oli liikkunut mies, joka näytti pakenevan metsän suojaan.

Poliisi kaipasi lisää havaintoja miehestä ja se kuulusteli useita henkilöitä. Mutta viikot kuluivat, eikä mitään ratkaisevaa löytynyt – omaisten suureksi pettymykseksi. He joutuivat hautaamaan läheisensä surmaajan vielä ollessa vapaalla jalalla.

Vuonna 1966 poliisi antoi julkisuuteen lausunnon, että se etsii miestä, joka oli helluntaiaamuna nähty murhapaikan läheisyydessä. Mies oli taluttanut polkupyöräänsä, jonka ohjaustangolla nähtiin leiripaikalta kadonneen näköinen kassi – mahdollisesti uhreilta anastettu.

Jorma Palo oli kesäkuussa 1960 Helsingin kirurgisessa sairaalassa suorittamassa lääketieteen opintojensa pakollista harjoittelua. Palo kertoi vuonna 2005 televisiohaastattelussa, että hänen osastolleen tuotiin helluntaiaamua seuravana päivänä mies, joka herätti sairaalan henkilökunnan epäilykset. Mies oli nimeltään Hans Assman. Henkilökunta oli vakuuttunut siitä, ettei hän olisi oikea potilas vaan oli paossa jotain. Assman oli näytellyt tajutonta ja lisäksi hän oli pessyt yön aikana sairaalassa käsiään bensiinillä. Miehestä ilmoitettiin poliisille, mutta pettymykseksi poliisi ei koskaan kuullut heitä. Bodominjärven surma näytti jäävän arvoitukseksi.

Verityön tutkimukset johtivat lopulta pidätykseen vuonna 2004 poliisin uusien tutkintamenetelmien ansiosta. Pidätetty oli nuorista telttailijoista ainoa eloonjäänyt Nils Gustafsson. Gustafsson kiisti syyllistyneensä surmiin. Rikospaikalta kadonneet Boismanin ja Gustafssonin kengät löytyivät sittemmin ja ne tutkittiin tarkoin. Toisen nuorukaisen kengistä oli jälkiä verestä. Nämä verijäljet lähetettiin tutkittavaksi Englantiin, missä jäljistä saatiin DNA, joka kuului toiselle tytöistä. Kengät puolestaan kuuluivat Gustafssonille.

Gustafsson kiisti syyllisyytensä. Mutta Espoossa vuonna 2005 alkaneessa oikeudenkäynnissä poliisi kuitenkin väitti, että Nils Gustafsson olisi tunnustanut surmatyön jo vuonna 2004. Syytetty ei muistanut tunnustusta vaan totesi, että "jos hän on niin sanonut, se on ollut huulenheittoa." Toisaalta syyttäjäkään ei antanut poliisin todistajalausunnolle suurta arvoa, koska Gustafssonia ei vuonna 2004 kuultu epäiltynä. Omaisten edustaja asianajaja Heikki Lampela oli eri mieltä.

Kolme viikkoa kestäneessä oikeudenkäynnissä näyttö oli laaja ja monipuolinen. Salissa kuultiin useita henkilötodistajia ja oikeuden jäsenet jalkautuivat tapahtumapaikalle. Syyttäjien mukaan näyttö muodosti selkeän kokonaisuuden ja he vaativat Gustafssonille elinkautista vankeusrangaistusta kolmesta murhasta.

Espoon käräjäoikeus vapautti Gustafssonin syytteistä lokakuussa 2005. Käräjäoikeus totesi, että pitkä aika surmahetkestä on heikentänyt luotettavan kuvan muodostamista. Käräjäoikeuden mukaan epävarmuustekijät eivät toisaalta voi koitua Gustafssonin vahingoksi. Sen mielestä silminnäkijähavainnot ja Gustafssonin vammat pikemminkin viittaavat siihen, että hän oli yksi uhreista.

Oikeusoppineet kommentoivat oikeuden päätöstä. Heidän mielestään päätös oli taitavasti perusteltu. He myös kiittelivät Gustafssonin puolustuksen osaamista. Kritiikkiä saivat poliisit, jotka antoivat julkisuudessa ymmärtää, että uudet tutkimusmenetelmät toisivat vaikuttavan läpimurron. Mitään läpimurtoa ei heidän mukaansa tapahtunut. Toisaalta oikeustieteilijät olivat sitä mieltä, että kaikki asianomistajat olivat toimineet mallikkaasti.

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Chileläisen Alvarezin perheen pakolaisvuosista jäi muistoksi Turun murre – poika Luis palasi asumaan Suomeen

    Vaiheita pakolaisuudesta paluumuuttoon Ylen ohjelmissa.

    Alvarezit pakenivat Chilen syksyn 1973 vallankumouksen jälkeistä kaaosta ja vainoja Suomeen. Viisihenkinen perhe asettui Turkuun yli kymmeneksi vuodeksi, mutta palasi Chileen 1985. Suomeen sydämen siteet luonut vanhin poika Luis muutti kuitenkin takaisin Turkuun opiskelemaan. Perheen vaiheita on tallentunut Ylen ohjelmiin, joissa heitä saatellaan paluumatkalle vanhaan kotimaahan, käydään tapaamassa poliittisesti uudelleen järjestäytyvässä Chilessä sekä kuullaan perheen tarinaa aikuisena Turussa yliopistouran luoneen Luis Alvarezin kertomana.

  • Hard Rock Hallelujah! – Lordi rokkasi Suomelle euroviisuvoiton 2006

    Lordi toi Suomelle historiallisen euroviisuvoiton 2006.

    Finland twelve points! Suomi 12 pistettä! Kolme sanaa, joita harvoin on Euroviisuissa kuultu, mutta vuonna 2006 ne lausuttiin peräti kahdeksan kertaa. Lordi pokkasi Suomen ensimmäisen euroviisuvoiton kaikkien aikojen piste-ennätyksellä ja viisuhistorian ensimmäisenä hard rock -yhtyeenä. Elävän arkiston koosteessa muistellaan Lordin matkaa karsinnoista aina Kauppatorin yleisöennätyksen keränneisiin voitonjuhliin asti.

  • Elämä chileläispakolaisena Suomessa oli sopeutumista, kaipuuta ja kipeitä muistoja

    Chilen pakolaiset Suomessa 1970-luvulla.

    Syyskuun 11. päivä vuonna 1973 Chilessä alkoi vallankaappaus, jonka seurauksena tuhansia ihmisiä lähti maasta pakoon. Osa pakolaisista tuli myös Suomeen. Chileläissyntyisen ohjaajan Angelina Vasquezin ohjaama Kaksi vuotta Suomessa (1975) ja Matti Ijäksen ohjaama Vieras poika (1974) kertovat chileläispakolaisista Suomessa ja heidän lähtönsä syistä sekä taustoista.

  • Ystävyyttä ja hämäräbisneksiä Areenassa – kuusi asiaa, jotka yhdistävät kasarin ja ysärin seikkailusarjoja

    Kuusikko ja kuoleman varjot sekä muut sarjat Areenassa.

    Kalakukkoreseptin ryöväävät rosvot, huumerahojen perässä oleva prätkäjengi ja muut hämäräbisnekset houkuttelevat lapsia ja nuoria selvittämään rikoksia. Yhdeksän kesäistä jännitysohjelmaa on julkaistu nyt Areenaan ja ne ovat katsottavissa vähintään vuoden ajan. Listasimme kuusi asiaa, jotka yhdistävät näitä seikkailuja.

  • Laulajatar Aulikki Rautawaara oli ihailtu tähti – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 2. toukokuuta.

    Aulikki Rautawaara oli häikäisevä kaunotar ja kansainvälinen sopraano, jota ihailivat kaikki, huippukapellimestareista aina marsalkka Mannerheimiin. Die Rautawaara liikkui 1930–1940-luvulla eurooppalaisissa kulttuurisalongeissa kuin kotonaan, ja hänestä kiinnostuivat niin äänilevyteollisuus kuin elokuvatuottajatkin.

  • "Yhtenäistä kansaa ei voi koskaan voittaa" – Chilen kansainvälinen solidaarisuusliike alkoi Helsingistä 1973

    Suomessa reagoitiin voimakkaasti Chilen verisiin tapahtumiin

    Presidentti Salvador Allenden hallituksen väkivaltaiseen kaatamiseen reagoitiin voimakkaasti pohjoismaissa ja etenkin Suomessa. Chilen vallankaappaus 11.9.1973 järkytti suuresti ja sai suomalaiset osoittamaan tukeaan Chilen kansalle välittömästi. Suomalaisten aktiivisuuden ansiosta kansainvälinen solidaarisuusliike järjestäytyi Helsingissä jo syyskuun lopussa 1973. Artikkeliin on koottu televisio- ja radioreportaaseja vallankaappauksen jälkeisien kuukausien ajalta.

  • Outi Nyytäjän kuunnelmat kuvaavat luonnikkaasti vallan ytimiä

    Outi Nyytäjän radiodraamoja nyt Areenassa

    Dramaturgi, käsikirjoittaja ja ohjaaja Outi Nyytäjä meni päin väkeviä aiheita. Huhtikuun 25. päivä 2017 kuolleen Nyytäjän radiotuotanto tarjoaa sarjoja, pistekuunnelmia ja kulttikirjojen dramatisointeja. Teksteissä punnitaan usein ihmisten välillä olevaa valtaa. Kuka saa tilaa – kuka ottaa tilan. Ja mitä siitä seuraa? Kieli ja valta ovat keskiössä Nyytäjän radiodraamoissa.

  • Chilen pakolaiset saivat Suomessa lämpimän vastaanoton ja voimistivat entisestään suomalaisten vahvaa halua auttaa

    Ensimmäiset pakolaiset saapuivat Chilestä 19.11.1973.

    Tiedot Chilen sotilasjuntan jatkamista väkivallanteoista järkyttivät sekä suomalaisia että virallista Suomea syys–lokakuussa 1973. Syntyi vahva halu auttaa juntan vainon kohteiksi joutuneita henkilöitä konkreettisesti. Ensimmäisen kerran historiansa aikana Suomi otti poliittisella päätöksellä vastaan ulkomaalaisia pakolaisia. Heistä ensimmäiset saapuivat Suomeen 19.11.1973.

  • Kansallisbaritoni Matti Lehtisen ura ei lopu koskaan – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Onnittelemme syntymäpäivänä 24. huhtikuuta!

    Kun Ylen äänitearkistossa tekee haun Matti Lehtinen, saa tulokseksi yli tuhat osumaa. Huhtikuun 24. päivänä syntyneen Matti Lehtisen (s. 1922) lyyrinen ääni soi Yle Radio 1:n ohjelmistossa säännöllisesti ja näin luontaiset laulajanlahjat omaava baritoni jatkaa vuosikymmenestä toiseen yhtenä yleisön ehdottomista suosikkilaulajista.

  • Oopperalaulaja Aino Ackté oli kiihkeä kuin Salome – Musiikin syntymäpäiväkalenteri

    Muistamme syntymäpäivänä 23. huhtikuuta.

    Oopperalaulaja Aino Ackté oli kansainvälisen uransa huipulla, kun hän kesällä 1906 pääsi seuraamaan Richard Straussin johtaman Salomen harjoituksia. Juuri kantaesityksensä saanut Salome oli sensaatiomainen menestys ja aiheutti kulttuuriskandaalin. Aino päätti, että Salomesta tulisi hänen roolinsa, olivat vaikeudet mitkä tahansa.