Hyppää pääsisältöön

Heijastuksia tasaisen maan lauluista

Tõnu Kõrvits esiintyy uudella, ECM:n julkaisemalla konserttilevyllään pääasiassa hitaasti liikkuvien, soivien mutta läpikuultavien pitkien linjojen säveltäjänä. Tietyn yksituumaisuuden vastapainoksi näiden viime vuosina syntyneiden teosten meditatiivisessa, vähäeleisessä dramaturgiassa on mielikuvituksellisia käänteitä. Kõrvitsin musiikki ei ole liian ennalta arvattavaa, vaan siinä säilyy tietty löytämisen ja keksinnän tuntu, ja säveltäjä löytää sinänsä rajatusta, perinteisestäkin musiikillisesta materiaalistaan laajan ilmaisullisen skaalan.

cd-levyn kansi
cd-levyn kansi CD-levyt

Baltian maiden uuden musiikin kentällä vallitsee vahva usko konsonoivaan eli sopuiseen sointiin. Maailmanluokassa poikkeuksellisen syvä ja laadukas kuorolaulukulttuuri on varmasti antanut tähän osansa: konsonoivat, terssisuhteiset eli duuri–molli-tonaliteetista nousevat harmoniat soivat ihmisäänillä vakuuttavasti ja rikkaasti. Ja kun balttikuorojen ammattimaisuus ja taidokkuus mahdollistavat myös dissonoivien, riitaisempien harmonioiden täysipainoisen viljelyn yhtä soinnikkaasti, on Suomenlahden eteläpuolisilla säveltäjillä omanlaisensa etulyöntiasema naapureihinsa nähden.

Toinen osa on Baltian maiden historialla. Lyhyen itsenäisyydenajan jälkeen Neuvostoliiton ikeessä eläminen antoi 1900-luvun jälkipuolen säveltäjille voimakkaan kansallisen tehtävän, luoda kansakunnalleen oma ääni. Ja ehkäpä se löytyi juuri lauluperinteestä sekä kansanlaulusta, jolla oli osansa vapauden viimein koittaessa 90-luvun alussa.

Eestin ensimmäisen itsenäisyyden ajan säveltäjistä vuonna 1935 syntynyt Arvo Pärt on oma lukunsa. Oma merkittävä roolinsa on viisi vuotta aiemmin syntyneellä Veljo Tormisilla, joka sävelitti myös Neuvostoajan kriittisimpien runoilijoiden tekstejä. Veljo Tormis oli esikuva nuoremmille säveltäjäpolville, kuten vuonna 1969 syntyneelle Tõnu Kõrvitsille. Tormisin musiikkia runsaasti levyttänyt Eestin filharmoninen kamarikuoro on nyt tehnyt Tõnu Kaljusten johdolla levyllisen Kõrvitsin musiikkia, jossa kaikuu erityisesti Veljo Tormisin tunnelmallinen Tasase maa laul vastarintarunoilija Paul-Eerik Rummon tekstiin.

Esittäjät tekevät hyvää työtä, tasapainoisesti ja tunteella. Eestin filharmoninen kuoro ja Tallinnan kamariorkesteri ovat Tõnu Kaljusten johdolla tämän musiikin parissa omimmillaan, Kadri Voorand tulkitsee Kõrvitsin sovituksen Veljo Tormisin Tasase maa laulusta tunnelmallisesti ja Anja Lechnerin sello soi Seitsemän linnun seitsemässä unessa rikkaasti. Äänitys on lievästä etäisyydentunnusta huolimatta aistikas, kiitos ehkäpä myös konserttipaikan, Tallinnan metodistikirkon tasapainoisen akustiikan. Mausteena keitoksissa on parissa paikassa säveltäjän itsensä soittamia kanteleosuuksia.

”Mirror”. - Tõnu Kõrvits: Peegeldused tasasest maast; Labürindid; Seitsme linnu seitse und; Laul. Veljo Tormis—Tõnu Kõrvits: Tasase maa laul; Viimane laev. - Anja Lechner, sello, Kadri Voorand, laulu, Tõnu Kõrvits, kantele, sekä Tallinnan kamariorkesteri ja Eestin filharmoninen kamarikuoro, joht. Tõnu Kaljuste. (ECM, ECM 2327)

Kuuntele Uudet levyt 3.6.2016, toimittajana Ville Komppa.

  • KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    KPKO:n iskevä juhlajulkaisu osoittaa orkesterin vahvuudet

    Äänitysprojektien toteuttaminen pandemiaolosuhteissa ei useimmiten ole ihan suoraviivainen prosessi. Tämän sai omakohtaisesti todeta myös 50-vuotisjuhlavuottaan viettävä Keski-Pohjanmaan kamariorkesteri. Lykkäyksistä huolimatta saatiin ensimmäinen julkaisu uuden taiteellisen johtajan viulisti Malin Bromanin kanssa tehtyä.

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.