Jenni Honkanen
Yle
Kaikkien abiturienttien kevät ei huipennu ylioppilasjuhliin. Aina löytyy joukko kokelaita, joiden jännitys valkolakin puolesta päättyi pettymykseen.
Ylioppilaskokeiden arvosanat jaetaan Gaussin käyrän eli normaalijakauman mukaan. Normaalijakauma perustuu siihen, että ääri-ilmiöt ovat harvinaisia ja havainnot painottuvat lähelle keskiarvoa. Yo-kokeiden arvioinnissa tämä tarkoittaa, että huonoja ja hyviä (I ja L) arvosanoja on tarjolla suhteessa vähemmän, kun taas keskivertoarvosanoja (esim. C) on jaossa enemmän.
Mihin tämä perustuu?
– Kun kyse on isoista massoista, osaaminen yleensä jakaantuu. Lähes aina osa syystä tai toisesta epäonnistuu, sanoo Ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteeri Kaisa Vähähyyppä.
Uudistettu arviointi takaa ansaitut arvosanat
Normaalijakauma on luotettava arvioinnin väline kun on kyse suuresta populaatiosta. Se toimi hyvin siihen saakka, kun lähes kaikki kirjoittivat samat aineet. Valinnaisuuden lisääntyessä eri aineita kirjoittavat kuitenkin hyvin erilaiset kokelasjoukot eikä normaalijakauman käyttö ainekohtaisesti ollut toimiva menetelmä.
Uudessa arvioinnissa Gaussin käyrää sovelletaan koko kokelasjoukossa. Arvioinnissa huomioidaan aina kyseisen tutkintokerran lisäksi sitä edeltänyt tutkintokerta. Tavoitteena on arvosanojen vertailtavuuden parantaminen sekä oikeudenmukaisuus syksyn ja kevään kirjoittajien välillä.
–Arvioinnin tarkoitus on myös saada kokelaat järjestykseen. Vertailukelpoisuus arvosanojen kesken on tärkeää, koska niiden perusteella valitaan opiskelijat korkeakouluun, muistuttaa Vähähyyppä.
Hylättyjen arvosanojen antaminen perustuu siihen, että suuressa joukossa osaaminen jakaantuu ja myös epäonnistujia löytyy.
Huomioiko arviointi poikkeuksellisen hyvän vuosikurssin?
– Kyllä se näkyy tuloksissa. Jos osaa, silloin kuuluukin saada hyvä arvosana. On myös hyvä muistaa, että ylioppilastutkinnossa kaikki kokelaat arvostellaan samoin kriteerein. Ei ole itsetarkoitus, että hylättyjä pitää tulla.
Hylättyjen yo-tutkintojen määrä vaihteleekin hieman vuosittain. Koska kysymys on kuitenkin todella suuresta joukosta, vaihtelu on pientä.
Voit lukea tarkemmin uudesta arvioinnista Ylioppilastutkintolautakunnan sivuilta.
Lopulta ylioppilaaksi
Onneksi vain harva jättää ylioppilastutkinnon suorittamisen kesken, kertoo Vähähyyppä. Reputtaneet kokelaat tulevat uusimaan kokeensa erittäin usein.
Hän kannustaa sekä lukion päättötodistuksen ja ylioppilastodistuksen suorittamiseen.
– Se kertoo pitkäjänteisyydestä ja siitä on hyötyä jatko-opintoihin hakiessa, sanoo Vähähyyppä.
Juttua muokattu ajankohtaisemmaksi 19.6.2019.
