Hyppää pääsisältöön

Virkkaa oma Erlenmeyer amigurumi

Elina Hiltunen
futuristi Elina Hiltunen Elina Hiltunen Kuva: Yle/Jukka Lintinen prisma studio blogikesä

Tiesitkö, että amigurumit ovat lähtöisin Japanista ja ne tarkoittavat jotakuinkin neulottua täytettyä pehmoeläintä? Ne ovat virkattuja tai neulottuja, yleensä suhteellisen pieniä ja japanilaiseen tapaan hirmuisen söpöjä (kawaii). Ne tunnistaa usein mustista silmänapeista ja vaaleanpunaisista poskista. Mutta nämä tuntomerkit eivät ole välttämättömyys, kirjoittaa Elina Hiltunen blogissaan.

virkatut erlenmeyer-laboratoriopullot jaksollisen järjestelmän päällä
virkatut erlenmeyer-laboratoriopullot jaksollisen järjestelmän päällä Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

Amigurumeita löytyy laidasta laitaan: on pieniä eläimiä, kasveja, supersankareita, esineitä ja kaikkea, mitä esimerkiksi viihdekulttuuri tuo mukanaan. Ja tietenkin on olemassa tieteeseen liittyviä amigurumeja. Tällä kertaa virkataankin yksi sellainen: erlenmeyerpullo. Aivan: tämä tylsältäkin tuntuva esine voi saada ilmeikkyyttä ja luonnetta amigurumina. Mikä tahansa on amigurumeille mahdollista.

Mutta satutko tietämään, että kuka kehitti erlenmeyerpullon (ja miksi sillä sattuu olemaan niin vaikea nimi)?

Pullon kehitti saksalainen kemisti Emil Erlenmeyer (1825-1909), joka keskittyi työssään erityisesti orgaaniseen kemiaan. Hän löysi ja syntetisoi lukuisia orgaanisia yhdisteitä, kuten esimerkiksi isovoihapon (isobutyric acid) C4H8O2. Nimeä kantavan pullon hän kehitti vuonna 1861. Vuonna 1880 hän kehitti nk. Erlenmeyerin säännön, jonka mukaan kaikki alkoholit, joiden hydroksi-ryhmä on kiinnittynyt kaksoissidoksella kiinnittyneeseen hiiliatomiin, muuttuvat aldehydeiksi ja ketoneiksi.

Mutta nyt siihen virkkaamiseen.

kymmenen virkattua kiinteää silmukkaa
kymmenen virkattua kiinteää silmukkaa Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

ERLENMEYER AMIGURUMI

Ohjeissa käytetyt lyhenteet ovat seuraavat:

krs= kerros
ks= kiinteä silmukka (katso ohje esimerkiksi täältä)

Ohjeissa kiinteä silmukka, jota tässä amigurumissa käytetään, esiintyy seuraavissa muodoissa.

I= kiinteä silmukka (virkkaa edellisen kerroksen silmukkaan yksi kiinteä silmukka)
V = virkkaa edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa (eli levennys)
∧ = virkkaa edellisen kerroksen kaksi silmukkaa yhteen kiinteällä silmukalla (eli kavennus).

Ohjeen muutamassa kohdassa on avattu termejä.

TARVIKKEET
• Kahta eriväristä lankaa, joista toinen on valkoinen lanka. Varmista, että ovat samaa paksuutta (huom: kuvan kaksi erlenmeyerpulloa on virkattu samoilla ohjeilla,mutta toinen on tehty ohuemmalla langalla)
• virkkuukoukku
• kuitua täytteeksi
• amigurumisilmät
• huopaa
• parsinneula
• liimaa

virkattu erlenmeyer-laboratoriopullon pohja
virkattu erlenmeyer-laboratoriopullon pohja Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

VIRKKAUSOHJE
Virkkaa värikkäällä langalla seuraavasti:
Tee lankalenkkialoitus (katso vinkki esimerkiksi tästä videosta.
1.krs: I x 10 = 10 ks [virkkaa 10 kiinteää silmukkaa]
2. krs: V x 10 = 20 ks [virkkaa jokaiseen edellisen kerroksen silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa]
3. krs: I x 20 = 20 ks
4. krs: (IV) x 10 = 30 ks [virkkaa yksi kiinteä silmukka ja seuraavaan silmukkaan kaksi kiinteää silmukkaa (levennys). Toista tämä kymmenen kertaa]
5. krs: I x 30 = 30 ks
6. krs: (IV) x 15 = 45 ks
7. krs: I x 45 = 45 ks
8. krs: (IIV) x 15 = 60 ks
9 krs: (∧II) x 15= 45 ks [virkkaa kaksi edellisen kerroksen kiinteää silmukkaa yhteen (kavennus) ja seuraaviin kahteen silmukkaan kuhunkin yksi kiinteä silmukka. Toista tämä 15 kertaa]
10 krs: I x 45 = 45 ks
11 krs: (∧I) x 15 = 30 ks
12-14 krs: I x 30 = 30 ks
15 krs: (∧I) x 10 = 20 ks (vaihda väri esimerkiksi tällä rivillä valkoiseksi)
16-17 krs: I x 20 = 20 ks
18. krs: (III ∧) x 4 = 16 ks
19. krs: I x 16 = 16 ks
20. krs: (∧II) x 4= 12 ks
21.-27. krs: I x 12 = 12 ks
28 krs: V x 12 = 24 ks

virkattu erlenmeyer-laboratoriopullo melkein valmiina
virkattu erlenmeyer-laboratoriopullo melkein valmiina Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä

Viimeistely
Päättele erlenmeyerpullo. Täytä teos kuitutäytteellä- jätä osa täytteesä ulos, jotta pullo ”höyryää”. Ompele hymysuu mustalla langalla ja kiinnitä amigurumisilmät. Leikkaa vaaleanpunaisesta huovasta pienet posket ja liimaa ne kiinni.

ps. Minkä tiedevirkkauksen Sinä haluaisit nähdä ja saada ohjeet? Vinkkaa Prisman FB-sivuilla asiasta.

Kirjoittaja: Elina Hiltunen, kemian DI, KTT
Kolmen amigurumivirkkauskirjan kirjoittaja.

Prisma Studion oma futuristi, tulevaisuudentutkija Elina Hiltunen on erikoistunut tulevaisuuden ennakointiin ja heikkoihin signaaleihin. Erityisenä kiinnostuksena Hiltusella on tulevaisuuden teknologia. Elina rakastaa erilaisia hilavitkuttimia ja mitä kummallisimpien hahmojen virkkausta.

Prisma Studion asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

virkatut erlenmeyer-laboratoriopullot hiekalla
virkatut erlenmeyer-laboratoriopullot hiekalla Kuva: Elina Hiltunen prisma studio blogikesä
  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • "Sinä et kuole tänään”, hoitajan sanat levinnyttä rintasyöpää sairastavalle Anitalle

    Luuston etäpesäkkeet muuttivat Anitan elämän.

    Viisikymppinen Anita sai tietää rintasyöpähoitojen alkuvaiheessa, että luustosta löytyi pari etäpesäkettä. Syöpä oli siis levinnyt. Tällöin rintasyövän ennuste on ankarampi kuin sairauden, jossa syöpäkasvaimia löytyy rinnasta ja/tai kainalosta. Levinneessä taudissa keskimääräinen elossaoloaika on kolme vuotta.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tiede

  • Kesäpäivänseisaus - päivä jolloin maapallon ympärysmitta selvisi

    240 eaa tehtiin havainto: maapallo on pyöreä ja valtava!

    Tänään on kesäpäivänseisaus eli pohjoisen pallonpuoliskon vuoden pisin päivä. Paitsi yötöntä yötä, tänään voi juhlistaa tieteellistä havaintoa, joka tehtiin Egyptissä yli 2000 vuotta sitten: maapallo on pyöreä ja valtava! Aurinko paistaa tänään kohtisuoraan taivaalta Kravun kääntöpiirillä.

  • Katse taivaalle kesäpilviin

    Katse taivaalle kesäpilviin

    Kesä on erinomaista aikaa tutustua pilviin. Tuttujen poutaisten Cumulus-kumpupilvien lisäksi taivaalla vaeltaa valkoisia kalanruotoja, höyheniä ja joskus ufomaisia pilviviritelmiä. Ne erottuvat hyvin sinistä taivasta vasten. Kesätaivaalle kuuluvat myös näyttävät ukkos- ja myrskypilvet.

  • Olenko tarpeeksi hullu ollakseni nero?

    Tutkijoita pitäisi arvioida heidän hulluutensa perusteella.

    Tieteentekijöitä ei pitäisi arvioida julkaistujen artikkelien määrällä tai yliopiston kassaan kilahtaneilla euroilla, vaan hörhöydellä. Onhan hyvin tiedossa, että mitä suurempi tutkija, sitä enemmän pihalla, kirjoittaa teollisuusmatemaatikko Samuli Siltanen. Tieteellisen työni määrää ja laatua mitataan erilaisilla numeroilla. Kuinka monta artikkelia julkaisin viime vuonna?

  • Elämää avaruudessa - painottomuus haastaa astronautit

    Sukat vaihdetaan kerran viikossa ja lautasetkin syödään.

    Kansainvälinen avaruusasema ISS kiertää maapalloa noin 400 kilometrin korkeudessa huimaa 28 000 kilometrin tuntivauhtia. Tällä hetkellä kyydissä on viisi astronauttia ja kaiken kaikkiaan siellä on elänyt 200 ihmistä. Mutta millaista on elää painottomuudessa? Miten siellä hoidetaan arkiset askareet?

  • Näkökulma: Pelastetaan ilmasto ydinvoimalla!

    Ydinvoima ei tuota hiilipäästöjä. Sitä pitäisi hyödyntää.

    Kuinka monta hiiliatomia täytyy polttaa, jotta saadaan yhtä paljon lämpöä kuin yhden uraaniytimen halkaiseminen tuottaa? Vastaus on 50 000 000. Siis 50 miljoonaa! Havainnollistan: jos hiiliatomi vastaa yhtä riisinjyvää, uraaniatomi on kuin tuhat kiloa riisiä.