Hyppää pääsisältöön

7.6. Teeman Elävä arkisto: Neuvostoliitto tutuksi

Leonid Brezhnev ja politbyroon (1973) jäsen Andrei Gromyko.
Leonid Brezhnev ja politbyroon jäsen Andrei Gromyko v.1973. Leonid Brezhnev ja politbyroon (1973) jäsen Andrei Gromyko. neuvostoliitto

Teeman Neuvostoliitto-viikon kunniaksi kerromme, millaisista aineksista rakennettiin hyvät naapurisuhteet suureen ja mahtavaan.

Perehdymme Suomi-Neuvostoliitto- seuran toimintaan, opettelemme venäjän kieltä Raz va tri – kielisarjan avulla ja lopuksi teemme historiallisen ensimmäisen turistibussiretken Vaalimaan rajanylityspaikan kautta Leningradiin.

Ensimmäinen turistibussi Leningradiin

Suomalaisessa ja samalla koko länsimaisessa matkailussa tehtiin historiaa 1.7.1958, kun ensimmäinen autoilijoille tarkoitettu rajanylityspaikka Neuvostoliittoon avattiin Vaalimaalla.

Teema näyttää lyhytfilmikatsauksen ensimmäisestä tilausbussimatkasta. Siinä Suomen Turistiauton bussi on lastattu täyteen toimittajia. Matka on pitkä, väsymys painaa ja tiukkojen sääntöjen mukaan bussi saa pysähtyä vain Terijoella ja Viipurissa. Lopulta uupunut, mutta onnellinen seurue saapuu perille Leningradiin.

Ystävyyttä, avunantoa ja rähmälläänkin oloa

Suomi-Neuvostoliitto-seura perustettiin syksyllä 1944 Neuvostoliiton kanssa solmitun aselevon jälkeen. Kommunistien ja kansandemokraattien alulle panema järjestö sai uusissa oloissa nopeasti joukoittain jäseniä ja kasvoi maan suurimmaksi ystävyysseuraksi, joka kulttuurivaihdon ohessa reagoi herkästi neuvostovastaisiksi kokemiinsa ilmiöihin.

SNS:n elimissä oli mukana näkyviä politiikan ja talouselämän vaikuttajia, joiden idänsuhteita jäsenyys ei ainakaan haitannut. Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen SNS muuttui Suomen ja Venäjän kansojen ystävyysseuraksi, josta sittemmin tuli Suomi-Venäjä-seura.

Vuonna 1953 valmistuneessa Naapurikansat tutustuvat ohjelmassa esitellään seuran toimintaa ja näytetään kuinka edistyksellisessä Neuvostoliitossa rakennetaan kanavia, harjoitetaan koneellista heinänkorjuuta, tanssitaan balettia ja tehdään silmäleikkauksia. Ohjelmassa ollaan myös Suomi-Neuvostoliitto-seuran juhlissa, joissa naapurisuhteita vahvistavat muiden muassa J. K. Paasikivi, Urho Kekkonen ja Johannes Virolainen.

30-osainen kielikurssi

1970-luvun lopulla televisiossa nähtiin 30-osainen venäjänkielen opetusohjelma Raz dva tri. Teema näyttää sarjan viimeisen jakson, jonka aiheena ovat neuvostotasavallat, jotka kaikki sijoitetaan suurelle kartalle. Viimeinen osa on muuten ainoa sarjan jaksoista, joka on esitetty väreissä. Värilähetysten harvinaisuudesta kertoo se, että esimerkiksi tv-uutiset nähtiin väreissä vasta puolitoista kuukautta myöhemmin, vappuna 1977.

Kommentit
  • 70 vuotta suljettu ovi aukesi

    Dokumenttielokuva avaa oven Jugoslavian historiaan.

    Mila Turajlić valottaa dokumentissaan Jugoslavian historiaa oman perheensä kautta.

  • Tere Perestroika! – eli voiko yksi punk-biisi horjuttaa maailman mahteja?

    Musiikki muurin murtajana

    Poliittisen kuohunnan aikoina musiikilla on väliä, se menee suoraan tunteisiin paremmin kuin pamfletit. Viron laulava vallakumous 80-luvun lopulla hyödynsi vanhoja kansallislauluja, mutta myös rockilla ja punkilla oli iso rooli. Euroopan poliittiset valtarakenteet alkoivat säröillä 1980-luvun puolivälissä.

  • Teeman elokuvafestivaalin 2019 juliste on täällä!

    Filmi, metsä ja Stalker festivaalijulisteen inspiraationa.

    Teeman elokuvafestivaalia vietetään taas 27.11.–1.12.2019. Festivaalin visuaalinen ilme sisältää kaikuja Andrei Tarkovskin Stalkerin salaperäiseltä vyöhykkeeltä: Kriittisellä vyöhykkeellä puhutaan elokuvasta. Lataa juliste itsellesi täältä ja paikanna itsesi ja mobiililaitteesi Kriittiselle vyöhykkeelle profiili- ja taustakuvilla!

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa