Hyppää pääsisältöön

"Rentturockin" raaka räiske vaati Iltatähdeltä totuttelua

Vuonna 1982 Iltatähdessä pohdittiin, oliko punk pelastanut rock and rollin. Viisi vuotta aiemmin ohjelma oli vielä päivitellyt tämän "rähjä-" tai "rentturockin" meluisuutta ja sen edustajien ulkonäköä.

Pitkäikäinen musiikkiohjelma omisti punkrockille ensimmäisen laajemman katsauksen vasta keväällä 1982. Tuolloin tyylisuunta oli jo kadonnut valtajulkisuuden valokeilasta jatkaakseen elämäänsä vahvana mutta huonosti tunnettuna alakulttuurina.

Mikko Alatalon juontamassa retrospektiossa punk on käänteentekevä kulttuuri-ilmiö, joka 1970-luvulla mullisti nuorison musiikin ja elämäntavan. Sen "repivyyttä" ymmärretään, ja sen kapina laskelmoivaa musiikkiteollisuutta ja yleisöstä vieraantuneita tähtiä vastaan nähdään ohjelmassa suopein silmin.

Tähdet oli tähtiä ja yleisö yleisöä. Punkin alkuaikana ryhdyttiin repimään tätä aitaa alas. Kuka tahansa yleisöstä voi olla bändin jäsen.― Rockvaikuttaja Miettinen Iltatähdessä 1982
Toimittaja Kimmo Miettinen Vandaalit-yhtyeen t-paidassa Iltatähdessä.
Miettisen Hilse-lehti levitti punkin ilosanomaa. Toimittaja Kimmo Miettinen Vandaalit-yhtyeen t-paidassa Iltatähdessä. Kuva: Yle kuvanauha Kimmo Miettinen,punk rock,Iltatähti,Yle Elävä arkisto,kuvakaappaus,1982

Punklehti Hilsettä päätoimittanut Miettinen (oik. Kimmo Miettinen) korostaa Iltatähdessä ilmiön musiikillista vallankumouksellisuutta: "Paitsi että se pyrki palauttamaan rockin takaisin katutasolle, alkuperäisenä ideana oli myös täydellinen vapaus soittaa mitä haluaa, kuka vain haluaa." Hän julistaakin punkin koko luutuneen rockmusiikin pelastajaksi.

Musiikista tässä punk-spesiaalissa vastaavat Sex Pistols, The Stranglers, The Damned, Boomtown Rats sekä näiden suomalaiskollegat Lama ja Problems. Säilynyt arkistotallenne on heikkolaatuinen mutta julkaistaan tässä historiallisen kiinnostavuutensa takia.

Iltatähdessä 13.4.1982 esitetyt kappaleet Sex Pistols: Anarchy in the UK, Lama: Väliaikainen, Problems: Ekstaasi, Stranglers: Straighten Out, Lama: Tänään kotona, Problems: Rotta, Damned: Blackout, Boomtown Rats: Never in a Million Years.

Rehjumusiikista uusrähjäisyyteen

Punkiin oli viitattu Iltatähdessä ensimmäisiä kertoja jo vuoden 1976 lopussa, kun ohjelmassa esiteltiin "kotimaisen rehjumusiikin" edustajat Veltto Virtanen, Kontravirtanen, Sleepy Sleepers ja Juice-yhtye. Maaliskuussa 1977 punk-termille oli jo keksitty uusi suomennos, kun "englantilaisen rähjärockin kärkiryhmä" Sex Pistols nähtiin videolta. Kumpikaan mainituista lähetyksistä ei ole tallella.

Totuttelu uuteen ilmiöön otti aikansa. Suhtautuminen vaihteli alkuvaiheessa epäröivästä alentuvaan. Toukokuussa 1977 The Damnedin video innoitti juontaja Alatalon apinoimaan metelöiviä "punkkipoikia" parodisin elein ja ilmein. Suomenkielinen käsite oli nyt muuttunut "rentturockiksi", mutta punkin hahmotus oli yhä varsin karikatyyrimäistä: "Kovaa mennään ja kapinoidaan, lujaa soitetaan ja kamalilta näytetään."

Vaikka yhä on selvittämättä, sisältääkö punk muuta kuin hurjannäköisiä tyyppejä ja raakaa räiskettä, täytyy tähän ilmiöön kuitenkin suhtautua vakavasti.― Juontaja Sinikka Hein Iltatähdessä 1977

Alatalon tilalle syksyllä 1977 pestattu Sinikka Hein kertoi vuoden viimeisessä lähetyksessä Sex Pistolsin kotimaassaan kokemasta vastustuksesta ja sensuurista. Ohjelman punk-näkemys oli edelleen hyvin Britannia-keskeinen. Koko punk saattoi vielä jäädä ohimeneväksi muodiksi, mutta aiheesta luvattiin tulevaisuudessa joka tapauksessa vakavampaakin informaatiota.

Jatkossakaan Iltatähdessä ei nähty kovin paljon edes kotimaista punkia tai uutta aaltoa. Kokonaan kadoksissa ovat jyväskyläläisen Se-yhtyeen esiintyminen maaliskuulta 1978 ja Elmu-klubilta helmikuussa 1979 kuvattu ohjelma, jossa mukana olivat mm. helsinkiläiset punkpioneerit Problems ja Sehr Schnell.

Punk-villitykseen en ole päässyt sisälle ollenkaan. Se on minusta pelkästään eläimellistä ja vailla päämäärää.― Iltatähden juontaja Matti Kyllönen Katso-lehdessä 21/1978

Tallella on kuitenkin syyskuussa 1978 Tampereen Särkänniemessä nauhoitettu konsertti, jossa esiintyivät Eppu Normaali ja tuolloin vielä uuteen aaltoon yhdistetty Popeda. Ohjelman arvoa ajankuvana nostavat Tapani Ripatin ilmeikkäät spiikit.

Iltatähden tuore juontaja moittii "Eppua ja hänen normaaleja poikiaan" Sex Pistolsin jäljittelystä, vaikka kehaiseekin heitä suomenkielisestä "ääntelystä". Ripatti on kuitenkin harmistunut siitä, ettei "Eppu" kerro selvästi, ketä vastaan hän kapinoi ja kenen ehdoilla.

"Popedan puksuttelua" taas häiritsi desibelien jumalointi ja kielellinen vastuuttomuus: "Laulaja ei aina jaksa muistaa yleisönsä ikärakennetta." Alatyyliä viljeltiin Ripatin mielestä muutenkin aivan liikaa "tässä uusrähjäisessä musiikissa".

Popedan kappaleet Iltatähdessä 20.9.1978: Mauno soittaa stereoo, Pikkustadin supermarket, Mönkiäislaulu.

Lue lisää:

Punk kotoutui Suomeen peloista ja pahastuksesta huolimatta

Energisyyden ja musiikillisen suoraviivaisuuden nimiin vannova punk rock kohtasi otollisen maaperän 1970-luvun lopun lama-Suomessa.

Kommentit
  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Elävä arkisto helmikuussa: Talvilomalla katsotaan Viimeistä keikkaa ja Nitroliigaa

    Mitä kaikkea löytyykään Elävän arkiston tarjonnasta.

    Helmikuu on perinteisesti vuoden kylmin kuukausi. Helmikuuta luonnehtivat myös yllättävät suojasäät ja niitä seuraavat pakkaspäivät, jolloin oksille sulanut lumi jäätyy ikäänkuin helmiksi. Tästä juontuu Kustaa Vilkunan Vuotuisen ajantiedon mukaan myös kuukauden nimi.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Nuoriso heräsi vaatimaan muutoksia maailmanmenoon

    Lasse Lehtinen kirjoittaa 1960-luvusta.

    Suomessa 1960-luvun nuoriso eli murrosaikaa. Nuoria oli aiempaa enemmän ja he olivat yhteiskunnallisesti tiedostavia ja koulutetumpia kuin ennen. Nuorisokulttuuri oli saapunut Suomeen. Kirjailija Lasse Lehtinen kirjoittaa kolumnissaan muun muassa sukupolvesta, joka halusi muuttaa maata ja maailmaa sekä vaikuttaa asenteisiin.

  • Kunnes kuolema heidät erottaa – Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa

    Kotikadun kausi 13 on nyt Areenassa.

    Kotikadun kausi 13 alkaa surullisissa tunnelmissa. Mäkimaiden perheessä läsnä on kuolema, hiipuva rakkaus ja rahaongelmat. Luotoloilla noustaan jaloilleen, iloitaan elämän ihmeistä ja rakennetaan tulevaisuutta. Kauden 13 lisäksi Areenassa on katsottavissa myös kaudet 1, 2 ja 12.

  • Tehtaan varjossa – työläisnuorukaisen pyrkimys henkiseen kasvuun

    Toivo Pekkasen läpimurtoteos neliosaisena sarjana.

    Tehtaan varjossa on työläiskirjailijana tunnetun Toivo Pekkasen osin omaelämäkerrallisia aineksia sisältävään läpimurtoteokseen perustuva neliosainen tv-elokuva. Sisällissodan jälkeiseen aikaan sijoittuva romaani ilmestyi 1932.

  • Kapea vyötärö ja muhkea kellohelma – ompele itsellesi 1950-luvun mekko!

    Anna-Liisa Tiluksen mekon kaavat tässä artikkelissa.

    Maaseudulta maailmalle -ohjelman ensimmäisessä osassa Anna-Liisa Tiluksen yllä on pehmeästä villakankaasta tehty mekko. Tästä artikkelista löydät kaavat ja ohjeet 1950-luvun mukaisen mekon tekemiseen! Maaseudulta maailmalle -sarja Areenassa Anna-Liisa Tiluksen yllä nähtävä mekko on aito 1950-luvun vaate, joka löytyi Ylen puvustosta. Sen materiaalina on käytetty pehmeää villakangasta.

  • Lasse Lehtisen kolumni: Varttituntini kommunistina

    Lasse Lehtinen kirjoittaa Kekkosen ajan alkuvuosista.

    Kirjailija Lasse Lehtisen lapsuus- ja nuoruusvuosien suuria merkkipaaluja ovat olleet yleislakko ja Urho Kekkosen valinta tasavallan presidentiksi vuonna 1956. Lehtisen ensimmäinen poliittinen herääminen tapahtui juuri yleislakon aikaan, mutta myös Urho Kekkosen valinta presidentiksi osaltaan ravisteli nuorukaisen yhteiskunnallisia vaistoja esiin.

  • Elävä arkisto tammikuussa

    Tammikuisia aiheita Elävän arkiston tarjonnassa.

    Juhlat on juhlittu ja lahjakirjat luettu, härkäviikot edessä. Päivä sentään alkaa pidetä. Kun kinkkua on sulateltu raikkaassa talvisäässä, on hyvästi aikaa syventyä Elävän arkiston runsaaseen tarjontaan, josta tammikuussakin löytyy paljon tietoa ja viihdykettä. Draamaa Tammikuu tarjoaa tuhdin paketin toivottua klassikkodraamaa, kun 14.1.