Valtiovarainministeriö: vakuutuskuorien veroeduille ei ole perusteluja

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare pitää ongelmallisena ns. vakuutuskuorien verokohtelua. ”Jos sen voiton verotuksen voi lykätä miltei loputtomiin, niin eihän se ole perusteltua verrattuna muiden sijoituskohteiden verotukseen, jossa tuottoa verotetaan silloin kun se syntyy.” Valtiovarainministeriö ryhtyy ensi vuonna selvittämään vakuutuskuorien verotusta.

Vakuutuskuoriin on Suomessa sijoitettu jo 26,2 miljardia euroa. Sijoitusmuoto on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Vertailukohtana voi pitää sijoitusrahastoja, joihin on sijoitettu 96,6 miljardia euroa.

Vakuutuskuoriin luetaan säästöhenkivakuutukset (15,3 miljardia), kapitalisaatiosopimukset (6,8 miljardia) ja eläkevakuutukset (4,1 miljardia). Keskeinen syy tuotteiden suosiolle on asiantuntijoiden mukaan veroetu.

Valtiovarainministeriön vero-osaston ylijohtaja Terhi Järvikare sanoo MOT-ohjelmassa Nordean Panama-pyykki: ”Näillä vakuutuskuorilla, joihin säästöhenkivakuutukset ja kapitalisaatiosopimukset katsotaan kuuluviksi, on kaksi veroetua.

Toinen on lykkääntymisetu. Kun näistä nostetaan säästöjä, katsotaan aina aluksi nostetun pääomaa, mikä ei realisoi verotusta ja vasta viimeksi katsotaan nostettavan tuottoa, joka realisoi verotuksen. Siinä tulee lykkääntymisetu tälle sijoitustuotteelle.

Toinen etu on, että tämän sijoituskuoren sisällä sijoittaja voi muuttaa sijoitussalkkunsa koostumusta ilman, että verotus realisoituu. Lykkääntymisetu on sellainen, että sitä ei voi pitää perusteltuna verojärjestelmän näkökulmasta.”

Vakuutuskuorien lykkääntymisetu tarkoittaa, että vakuutuskuoren tuoton voi nostaa jopa vuosikymmenien päästä. Se tarkoittaa, että veron voi välttää kokonaan muuttamalla eläkepäivinä verotuksellisesti edulliseen valtioon.

Osakesäästäjien Keskusliiton puheenjohtaja, Vaasan Yliopiston professori, Timo Rothovius on samoilla linjoilla: ”Tämä pitäisi poistaa tämmöinen systeemi. Meillä on suuri osa osakkeenomistajista, jotka maksavat hirveän korkeata veroa ja sitten toinen porukka isoja omistajia, jotka eivät maksa lainkaan veroa. Tämä on mielestäni todella väärin. Se on epäkohta, josta täytyisi luopua. Joko kaikkien verotus on nolla tai kaikki maksaa jonkun pienen veron.”

”Periaatteessa on keinot, millä verosta pääsee kokonaan eroon. Jos et halua koskaan maksaa veroa, niin siihen löytyy kyllä ratkaisu, että ei ikinä tarvitse maksaa veroa.”, Timo Rothovius toteaa.

Vakuutuskuorten merkitys on kasvanut muun muassa siksi, että perinteiset off shore-ratkaisut ovat yhä epäsuositumpia.

Suomen keskeisin vakuutuskuorien tarjoaja on Nordea. Historian suurimmassa tietovuodossa ns. Panama-papereissa olevan asianajoyhtiön Mossack Fonsecan asiakirjojen mukaan Nordea kertoi vuonna 2013 lopettavansa asiakkaidensa Panama-yhtiöt niiden maineriskin takia.

Asiakirjojen mukaan Nordea kertoi siirtyvänsä veroparatiisiratkaisuista vakuutuskuoriin.
Nordea Private Banking Luxemburgin viestintäjohtaja Jonas Torp kuvailee MOT:ssä veroparatiisiyhtiön ja vakuutuskuoren yhtäläisyyksiä näin: ”Kyseessä on sama tapa paketoida varallisuus. Se on sama asia.”

Professori Rothovius toteaa: ”Ei myydäkään enää näitä veroparatiisiratkaisuja vaan siirrytään tänne toiselle puolelle, joka on periaatteessa ehkä hyväksytympää kuin nämä veroparatiisit. Aika moni on sitä mieltä, että tämä on moraalisesti väärin. Nyt pidetään sitä, että ne rahat kumminkin on edelleen Suomen sisällä, moraalisesti parempana, vaikkei niistä täälläkään makseta lainkaan veroa. Tämä on tavallaan veroparatiisi Suomen sisällä.”

Muokattu 19.8.2016. liitetty artikkeli Panama-paperit kokonaisuuden alle. MK