Hyppää pääsisältöön

Yhteinen sävel

Viktor Klimenko vallankumoustunnelmissa
Viktor Klimenko vallankumoustunnelmissa Viktor Klimenko vallankumoustunnelmissa teeman kulttuuri,Viktor Klimenko

Yhteinen sävel on tunteikas musiikkimatka naapurusten lähimenneisyyteen, kuusiosainen dokumenttisarja, joka kertoo Suomen ja Neuvostoliiton rinnakkaiselon kepeydestä ja kipeydestä kevyen musiikin keinoin.
Maanantaista perjantaihin 6.–10.6. klo 17.00, lauantaina 11.6. klo 14.0. Uusinnat klo 23 jälkeen. Areenassa 30 päivää

Yhteinen historiamme on ollut välillä vaivalloinen, mutta sävelmien tietä olemme kuitenkin kulkeneet sopuisasti yhtä jalkaa. Yhteinen slaavilainen kaiho tai riehakkuus on vedonnut suomalaisiin herkemmin kuin tasaisen pirteä ruotsalaisuus.

Ari Matikaisen vuonna 2009 ohjaamassa dokumenttisarjassa kuljetaan musiikin ja laulujen matkassa historiaa sotaa edeltävistä vuosista aina Neuvostoliiton hajoamiseen. Matkan varrella piirtyy kuva paitsi yhteisestä musiikillisesta historiastamme myös asioista, josta emme aiemmin ole tohtineet puhua. Sävykkäässä sarjassa aikalaiset kertovat tunteikkaita tarinoita yhteisen sävelen etsimisen taipaleelta kulkiessamme kohti uutta suvaitsevaisuutta.

1. Elämää juoksuhaudoissa

Elämää juoksuhaudoissa -sävelmä oli tuttu molemmin puolin rajaa. Usko Kempin sanoituksen myötä tuosta venäläisestä klassikosta tuli yksi talvi- ja jatkosodan tunnuskappaleista. Myöhemmin kun sotien veteraanit alkoivat tavata toisiaan, ei ollut ongelmia löytää yhteisiä sävelmiä: toiset lauloivat venäjäksi, toiset suomeksi, ja tunnelma oli sanoin kuvaamaton!

Lue lisää:

Elävä arkisto: Elämää juoksuhaudoissa

Sota-aikana rintamalinjan kummallakin puolen laulettiin ja kuunneltiin samoja mollisävelmiä. Suomi taisteli Neuvostoliittoa vastaan venäläisvalssien tahdissa.

2. Mandshurian beat

Romanttinen iskelmä palasi kunniaansa sotien jälkeen 1950-luvulla. Tanssilavakulttuuri kukoisti ja tuoreet naissolistit kiersivät tanssilavoja viihdyttämässä sodasta toipuvaa kansakuntaa. Yhteiset sävelet irrotettiin politiikasta. Laila Kinnusen venäjäksi esittämää Mandshurian kummut -kappaletta suomalainen yleisö saattoi toivoa saman illan aikana useita kertoja.

Lue lisää:

Mandshurian beat Elävässä arkistossa

Venäläinen musiikki ja mustalaisromanssit ovat vaikuttaneet suomalaiseen iskelmään syvästi aina gramofonikuumeen alkuajoista asti.

3. Alla venäläisen kuun

Sota-aika oli Suomen venäläistaustaiselle väestölle vaikeaa. Siitä lähtien emigranttien jälkipolvi on hakenut paikkaansa ja opetellut olemaan korostamatta taustaansa. 1960-luvun loppu puolella tapahtui kiintoisa ilmiö: venäläisemigranttien jälkipolvi alkoi nousta musiikkielämänvaikuttajiksi. Mm. Kirka ja Viktor Klimenko olivat uuden tilanteen edessä. Sai olla se mikä on, eikä sitä tarvinnut enää hävetä.

Lue lisää:

Alla venäläisen kuun Elävässä arkistossa

1960-luvun mittaan Suomen kevyessä musiikissa nousi esiin venäläisemigranttien uusi polvi. Heihin kuuluivat mm. Viktor Klimenko ja Kirka.

4. Moskovan valot

Suomalaiset turistit vyöryivät Neuvostoliittoon 1960-luvulla. Elintasoerot houkuttivat suomalaisia öykkäröimään. Vodkaa sai helposti ja halvalla ja jähmeät suomalaiset ottivat siitä kaiken ilon irti kun kerrankin pääsivät rentoutumaan. Suomi taiteili kieli keskellä suuta, jotta ei olisi toimillaan vaan mitenkään ärsyttänyt suurta Neuvostoliittoa.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Moskovan valot

Elävän arkiston koosteessa nähdään mm. Laila Kinnunen, Fredi, Agents ja Puna-armeijan kuoro.

5. Mä mistä löytäisin sen laulun

Vauhdikkaan idänkaupan ja matkailun ohessa myös kulttuurikauppa oli vilkasta 1980-luvulla. Elettiin virallisen naapuriystävyyden aikaa. Suomalaiset solistit osallistuivat Itä-Euroopan ja Neuvostoliiton isoille musiikkifestivaaleille. Musiikintekijämme kävivät myös ahkerasti biisinhakumatkoilla. Sitkeä työ palkittiin, ja tusinakappaleiden seasta löytyi todellisia helmiä - kappaleita, jotka iskeytyivät suomalaisiin sydämiin.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Mä mistä löytäisin sen laulun

Vera Teleniuksen Miljoona ruusua ja Arja Saijonmaan Ystävän laulu kuuluvat isoimpiin neuvostoiskelmän käännöshitteihin Suomessa. Mukana myös mm. Kiti Neuvonen, Paula Koivuniemi ja Taljanka.

6. Tere perestroika

Suomalaiset rockbändit pääsivät nauttimaan Neuvostoliitossa megasuosiosta ja niitä kohdeltiin kuin The Beatlesia konsanaan. Bändien esiintyminen ja kohkaaminen lavalla oli jotain ennennäkemätöntä ja käsittämätöntä. Neuvostoliiton hajoamisen myötä suomalaisten rockbändien bilettäminen rajan takana hiipui. Oli hetkeksi hyvästien aika. Kunnes Leningrad Cowboys -yhtye tuli ja herätti musiikillisen ystävyyden uudelleen yhtä näyttävästi ja vaikuttavasti kuin Puna-armeijan kuoro messuhallissa 50 vuotta aiemmin.

Lue lisää:

Elävä arkisto: Tere perestroika

Popeda Moskovassa ja Puna-armeijan kuoro tötterötukkien kanssa Senaatintorilla. Those were the days!

Lue lisää:

Neuvostoliitto-viikko Teemalla

Suuri ja mahdoton Neuvostoliitto. Mahdoton hallita, mahdoton käsittää. Mahdoton kuitata yhdellä totuudella. Teeman kesäkuun alun Neuvostoliitto-viikko oli hulvatonta aikamatkailua 70-luvulle ja taistelua shakin kuninkuudesta, rajat ylittävää melankolista iskelmää ja huivipäisiä mummoja ydintuhon jälkeisessä maisemassa. Kuun pimeä puoli -sarja jatkuu elokuun alkuun ja muuten viikon ohjelmia voi yhä katsoa Yle Areenassa. Neuvostoliiton hajoamisesta tulee kuluneeksi 25 vuotta.
Neuvostoliitto Yle Areenassa

Lisää ohjelmasta

Kommentit

Yle Teema

Teema Twitterissä ja Facebookissa