Hyppää pääsisältöön

"Kuka tahansa voi opettaa ketä tahansa" – suomalaista sairaanhoitajakoulutusta kritisoidaan kovin sanoin, mutta kuinka aiheellista kritiikki on?

Yleissairaanhoitaja voi työskennellä esimerkiksi muistisairaiden hoitajana, vaikka hänellä ei olisi alan erityisosaamista.
Koulutuksen kritisoiminen julkisesti on kuitenkin niin tulenarkaa, että osa keskustelijoista tahtoo pysyä nimettömänä.

Sairaanhoitokoulutuksen tasalaatuisuus ei ole haastateltavien mukaan taattua. // Kuva: Yle Uutisgrafiikka

Yleinen käsitys on, että suomalainen sairaanhoitokoulutus on huippuluokkaa. Etenkin 1990-luvun lopulla ja 2000-luvun alussa suomalaista sairaanhoitokoulutusta ylistettiin maailmalla.

Viime aikoina suomalaisen sairaanhoidon tason ylle on kuitenkin noussut synkkä pilvi. Hoitovirheet, kuten Huslabin neulakohu ja Valviran selvittämä vanhustenhuollossa tapahtuva kaltoinkohtelu, herättävät hälyttävän usein keskustelua – tosin on huomioitava, että kaikki vanhustenhoitajat eivät ole sairaanhoitajia.

Toukokuun alussa aihe nostettiin kunnolla tapetille.

Sosiaalidemokraattien kansanedustaja ja Muistiliiton puheenjohtaja Merja Mäkisalo-Ropponen kirjoitti yhdessä kokoomuksen europarlamentaarikko Sirpa Pietikäisen kanssa Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksen, jossa tuotiin esille epäkohtia suomalaisen sairaanhoitokoulutuksen tasosta.

Kirjoituksessa mainittiin, että joissakin ammattikorkeakouluissa sairaanhoitajaopiskelijoita opettavat sellaiset henkilöt, joilla ei ole sosiaali- tai terveysalan koulutusta. Mäkisalo-Ropposen ja Pietikäisen mukaan sairaanhoitajien ammattiaineita ovat opettaneet jonkin muun alan opettajat, joilla ei ole käsitystä sairaanhoitajan ammatista.

- Sairaanhoitajan työtä voi opettaa vaikka kemisti, Mäkisalo-Ropponen tarkentaa YleX:lle.

"Sairaanhoitajan työtä voi opettaa vaikka kemisti."― Merja Mäkisalo-Ropponen

Kova väite, jolla on YleX:n tekemien haastattelujen mukaan totuuspohjaa. Aiheen kaivelu ei kuitenkaan osoittautunut yksinkertaiseksi.

Mistä ongelmassa on kyse? Aloitetaan siitä, mistä Mäkisalo-Ropposen huolet sairaanhoitajakoulutusta kohtaan alkoivat.

Mäkisalo-Ropponen on itsekin koulutukseltaan sairaanhoitaja ja toiminut yliopettajana korkeakoulussa. 

Pari vuotta sitten Mäkisalo-Ropponen luennoi Muistiliiton puheenjohtajana muistisairaiden hyvään hoitoon liittyvistä asioista. Seminaarien jälkeen vastavalmistuneet sairaanhoitajat kyselivät Mäkisalo-Ropposelta, ovatko hänen mainitsemansa asiat uutta tietoa – niitä kun ei koulun opetuksessa oltu käsitelty.

Mäkisalo-Ropposen mukaan Muistiliittoon on tullut huomattavasti palautetta siitä, että hoitajilla ei ole valmiuksia työhönsä. Hänen mukaansa se johtuu osittain siitä, että opetus on puutteellista, eivätkä sitä anna tarpeeksi pätevät henkilöt.

Kuulostaa vaaralliselta, sillä väestömme vanhenee ja pätevien hoitajien tarve kasvaa.

Jos hoitajat eivät ole ajan ja tilanteen tasalla, esimerkiksi vanhustyössä voi esiintyä kaltoinkohtelua – jota on jo Valviran selvityksen mukaan jo tapahtunut.

Opettajien pätevyyskriteereitä ei välttämättä noudateta

Ammattikorkeakoulun tuntiopettajalta, jonka opetustehtäviin kuuluu pääosin ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan vähintään kolmen vuoden työkokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä. Tutkintoa vastaavilla tehtävillä tarkoitetaan työkokemusta opiskelijoiden koulutusalaa vastaavissa tehtävissä, joihin opiskelijoita koulutetaan.

Esimerkiksi viestinnän tai musiikin alalla työkokemus ei aina ole välttämätön, mutta sairaanhoitoalalla on: sairaanhoitajien tuntiopettajilla on oltava riittävä työkokemus sairaanhoitajan työstä.

Mäkisalo-Ropponen kuitenkin toi Vieraskynä-kirjoituksessaan esille, etteivät opettajien pätevyyskriteerit eivät aina täyty. Samaa sanoo YleX:n tavoittama aiemmin ammattikorkeakoulun yliopettajana työskennellyt henkilö, joka ei asian arkuuden vuoksi halua esiintyä jutussa omalla nimellään.

"Omat esimiehemme totesivat aikanaan meille, että kuka tahansa voi opettaa ketä tahansa."― Ammattikorkeakoulun entinen yliopettaja

Haastateltava kertoo esimerkkejä tilanteista, joissa irtisanottujen sairaanhoitajaopiskelijoiden opettajien tilalle on palkattu opettajiksi nuoria kätilöitä, joilla ei ole opettajan taustaa. Hän vahvistaa saman, mitä Mäkisalo-Ropponen sanoo: esimerkiksi laboratorionhoitajat tai kemistit toimivat ammattikorkeakouluissa tulevien sairaanhoitajien ja terveydenhoitajien opettajina.

- Näin on ollut jo vuosia. Heillä ei ole sairaanhoitajan työkokemusta tai koulutusta. He eivät voi tietää, miten sairaanhoitajan työssä hoidetaan esimerkiksi haavoja tai mitkä ovat hoitotyön periaatteet, haastateltava sanoo.

Mäkisalo-Ropposen ja haastateltavan esittämä ongelma on kuitenkin tätäkin monisyisempi.

Ammattitaidon ja laadukkaan opetuksen takaamiseksi ei aina välttämättä riitä se, että opettajalla on sairaanhoidon koulutus ja riittävä työkokemus alalta.

Tästä esimerkin antaa toinen nimettömänä esiintyvä, ammattikorkeakoulussa opettajana työskentelevä haastateltava. Hänkertoo, että kyseisessä koulussa lastenhoitotyötä ovat opettaneet sellaiset henkilöt, jotka eivät ole työskennelleet lastenhoidon parissa.

Nämä opettajat ovat työskennelleet kätilönä tai terveydenhoitajana, mutta heillä ei ole kokemusta sairaalassa tapahtuvasta hoitotyöstä. Lisäksi haastateltavan mukaan kliinistä hoitotyötä on joutunut – kyllä, joutunut – opettamaan mielenterveyshoitotyöhön erikoistunut opettaja, jolla ei ole kokemusta kliinisestä hoitotyöstä.

- Tiukentunut talous ja rekrytointikielto vaikuttaa niin, että opettajia laitetaan opettamaan aineita, joihin heillä ei ole osaamista, opettajana työskentelevä haastateltava sanoo.

- Omat esimiehemme totesivat aikanaan meille, että kuka tahansa voi opettaa ketä tahansa, aiemmin yliopettajana työskennellyt haastateltava sanoo.

Yliopettajana työskennelleen haastateltavan mukaan tilanne voi johtaa potilasturvallisuuden vaarantumiseen sekä hoitovirheisiin.

Ammattikorkeakoulujen mukaan pätevyysongelmaa ei ole

YleX oli yhteydessä kuuteen ammattikorkeakouluun: Karelia-ammattikorkeakouluun, Mikkelin ammattikorkeakouluun, Metropoliaan, Turun ammattikorkeakouluun, Tampereen ammattikorkeakouluun ja Laurea-ammattikorkeakouluun.

Ammattikorkeakoulujen johtoportaan edustajien mukaan opettajien pätevyydessä ei ole ongelmia. Karelia-ammattikorkeakoulussa sairaanhoitajia opettaa esimerkiksi verinäytteiden ottamisessa, EKG- eli sydänsähkökäyrän tulkinnassa tai opinnäytetyön menetelmissä sellaiset henkilöt, jotka ovat taustaltaan bioanalyytikoita. Karelian koulutuspäällikkö Henna Myllerin mukaan se ei ole ongelma, koska kyseessä on opettajien oman alan osaaminen.

Osa ammattikorkeakoulujen edustajista nosti esille ammattikorkeakoulujen yhdessä laatimat valtakunnalliset opintosuositukset, joiden tulisi taata se, että koulutuksen taso on riittävä ja opettajat päteviä.

Muistisairaita voi hoitaa erikoistumatta

Se, onko sairaanhoitajalla käytännön kokemusta esimerkiksi vanhustenhoidosta, ei ole aina koulusta tai opettajista kiinni.

Ammattikorkeakoulujen sairaanhoitajan koulutus valmistaa opiskelijan yleissairaanhoidosta vastaavaksi sairaanhoitajaksi. Kursseja ja harjoittelupaikkaa valitessaan opiskelija päättää, mille puolelle hän suuntautuu: tuleeko hänestä esimerkiksi yleissairaanhoitaja, vanhustenhoitoon suuntautunut sairaanhoitaja vai vaikka lastensairaanhoitaja.

"Opiskelijat vaiennetaan opiskeluaikana uhkailemalla ja pelottelemalla."― Ammattikorkeakoulun entinen yliopettaja

Laurea-ammattikorkeakoulun kehittämispäällikkö Sanna Partamiehen mukaan monella hoitotyön osa-alueella tarvitaan perustutkinnon lisäksi sellaista osaamista, jota hankitaan työn tekemisen kautta, itseopiskeluna, työnantajan velvoittamana tai täydennys- tai erikoistumiskoulutuksien avulla. Lisäosaaminen on olennaista etenkin, jos työala on kapea tai vaatii erityisosaamista – kuten muistisairaiden hoitaminen.

Eli koska koulutus on kuitenkin yleispätevä, se ei suoraan erikoista henkilöä esimerkiksi muistisairaanhoitajaksi.

- Toki opiskelija voi (opintojen aikana) valita suuntautumistaan. Hän voi viimeisen puoli vuotta suunnata opintonsa jollekin tietylle osa-alueelle, kuten ikääntyneiden ja muistisairaiden hoitoon, Partamies sanoo.

Opiskelijoiden mukaan ongelmaa ei ole – tai siitä vaietaan

Entä opiskelijat? Miksi he eivät nosta mekkalaa siitä, että heitä opetetaan "väärin"?

Yliopettajana työskennelleen haastateltavan mukaan opiskelijat vaiennetaan opiskeluaikaja uhkailemalla ja pelottelemalla. Hänen mukaansa opiskelijoille voidaan sanoa esimerkiksi, että jos aiheen nostaa esille, ei tule valmistumaan koulusta.

- Jos joku puhuu asiasta, on hankala ihminen ja vika on hänessä – ei järjestelmässä, haastateltava sanoo.

YleX ei pystynyt vahvistamaan väitettä opiskelijoiden viralliselta taholta. Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto Samokin puheenjohtaja Jemi Heinilä oli YleX:n pyynnöstä aiheen tiimoilta yhteydessä opiskelijajärjestöihin, mutta ei kuullut järjestöjen edustajien kritisoivan opetuksen tasoa tai laatua.

Lue myös:

Yhdysvaltojen vanhin töissä käyvä sairaanhoitaja täytti vuosia – mittarissa jo 90

Opiskelijoiden asumistuki muuttuu rajusti – osa hyötyy 150 euroa kuukaudessa, toiset häviävät jopa tuplasti

Tuleva opiskelija: jos haluat olla mahdollisimman varma opiskelupaikastasi, hae näihin kouluihin ja näille aloille