Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -ehdokas Anja Erämaja yhdistää runoutta ja stand up -komediaa

Runoilija Anja Erämajan kasvot
Anja Erämaja Café Mascotin edustalla toukokuussa. Runoilija Anja Erämajan kasvot Kuva: Raili Tuikka / Yle Anja Erämaja (Kirjailija),runoilijat,kirjailijat,Tanssiva karhu

Helsinkiläinen Anja Erämaja kirjoittaa monilajisesti eikä välitä, vaikka joku ei pitäisi hänen teostaan runoutena. Erämajan neljäs runoteos Ehkä liioittelen vähän on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Anja Erämaja katsoo runoutensa liikkuvan paitsi proosan, musiikin ja kuvan myös draaman ja stand upin suuntaan.

– Voi olla, että jonkun mielestä runoni eivät ole runoja, mutta se ei ole oleellista. En kirjoita lajimäärittelyistä käsin, Erämaja sanoo.

Vaikka Erämajan runot ovat muodoiltaan kokeilevia – kuten toki suuri osa muustakin tämän ajan runoudesta – teemat ovat ikuisia. Rakkaus, rakkaudesta puhuminen ja ihmisen epävarmuus läpäisevät ehdolla olevan teoksen.

– Miten rakkautta voi ilmaista, miten siitä voi puhua? Millaisia koomisiakin tilanteita syntyy, kun rakkauttaan tunnustaa tai rakkaustekstiä yrittää muotoilla? Erämaja kysyy.

Rakkausteema palautuu luonnollisesti Erämajan henkilökohtaisiin kokemuksiin, jotka lienevät monen lukijan jaettavissa. Uskaltaisiko sitä tunnustaa rakkauttaan ja mitä sanoja sitä käyttäisi? Miten puhua uskottavasti ja vielä välttää toisteisimmat rakkauspuheen kliseet?

Teoksessaan Erämaja haastaa ja sekoittaa taitavasti perinteistä rakkauskuvastoa niin arkipuheeseen kuin muuhun runouteen, esimerkiksi Mirkka Rekolaan, viitaten. Erämajalle tyypillistä onkin puheenomainen erilaisia kielen rekistereitä hyödyntävä runous.

Suullisuuden vahva leima palautuu Erämajan bänditaustaan ja laulujen tekoon. Hän on ollut mukana vuonna 1990 perustetussa Mehumaija-yhtyeessä sekä siitä irrotetussa Laulavat kahvinkeittäjät -triossa.

Erämaja on myös opiskellut Taideteollisen korkeakoulun valokuvataiteen laitoksella.


Raadin perustelut

Erämaja kirjoittaa ihmistä liikuttavista tunteista absurdin rakastettavasti. Lopulta meillä on vain tunteemme, ja teemme kaikki kohtalokkaat valintamme puhtaasti niiden johdattelemina. Järki on elämän tärkeimmissä päätöksissä visusti taka-alalla. Erämajan runoudessa on viisasta lämpöä niitä hysteerisiä impulsseja kohtaan, joiden toivommekin ajoittain valtaavan mielemme. Kukapa ei haluaisi rakastua! Tekstistä huokuu harvinaisen vapautunut kirjoittava minä, johon lukiessa tuntee vastustamattomasti samastuvansa.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri