Hyppää pääsisältöön

Suomirap on nyt suositumpaa kuin koskaan – mutta minne katosi sen sanoma?

Gasellit-yhtyeen Thube Hefner sanoo, että kriittinen rap voi erittäin hyvin omassa lokerossaan. Tutkijan mukaan ihmiset kaipaavat nyt vaikeuksien kautta voittoon -musiikkia, eivät haastetta.

Thube Hefner uskoo yhteiskuntakriittisen rapin voivan oikein hyvin // Kuva: YleX / Miko Vainio

2000-luvun alussa suomalainen rap kävi taistelua uskottavuutensa puolesta. Artistit tahtoivat päästä eroon Raptorin ja muun huumorirapin aiheuttamista uskottavuusongelmista. Samalla pyrittiin ottamaan paikkaa kotimaan musiikkimarkkinoilta.

Vaikka vuosituhannen alussa Suomessa elettiin nousukautta, oli tuon ajan suomirapille tyypillistä voimakas yhteiskuntakriittisyys ja jopa suoranainen uho valtiota – ja erityisesti poliisia – kohtaan. Tällaisesta musiikista muistetaan muun muassa Steen1, joka nykyisin tunnetaan artistinimellä Kale.

Monien räppäreiden kritiikki kumpusi 1990-luvun laman aiheuttamista yhteiskunnallisista ongelmista kuten työttömyydestä, syrjäytymisestä ja rasismista.

Nyt suomirapista on tullut valtava osa suomalaista populaarikulttuuria. Rapartistit täyttävät jäähalleja, festareita ja jopa stadioneita, mutta suosion kasvun myötä vaikuttaa siltä, että genrestä on samaan aikaan kadonnut yhteiskuntakriittisyys. Siitäkin huolimatta, että Suomi on ollut lamassa kohta kymmenen vuotta.

Missä kohtaa suomirap kadotti sanomansa?

"Valtavirta on synnyttänyt harhakuvan suomirapin ylle"

Muun muassa Teinijäte-kappaleesta tunnetun Gasellit-yhtyeen Thube Hefner sanoo, ettei yhteiskuntakriittinen räppi ole kadonnut minnekään. Se itse asiassa voi erittäin hyvin omassa lokerossaan.

- Ehkä tällaiset valtavirtailmiöt ovat synnyttäneet sellaisen harhakuvan, että rap olisi kadottanut yhteiskuntakriittisyyden, mutta eihän asia näin ole, Hefner sanoo.

Valatavirtailmiöillä Hefner viittaa siihen, kuinka suuren yleisön huomio keskittyy muutamiin isoihin artisteihin, jotka valtaavat median huomion ja palstatilan. Huomion keskittyminen taas johtaa siihen mielikuvaan, että suomirap on yhtä kuin valtavirtarap.

- Mä en jaksa uskoa, että yhteiskuntakriittisyys tulisi koskaan katoamaan rapistä. Jos mietitään esimerkiksi Palefacen Helsinki - Shangri-Lata, mä en edes muista, kuinka monta kultalevyä sillä myytiin.

Albumi myi vuonna 2011 platinaa, eli sitä myytiin yli 20 000 kappaletta. Samana vuonna levy sai myös Emma-palkinnon.

Suosittu rap tarjoaa ihmisille toivoa ja vain vähän haastetta

Jotta räppäri voi tehdä yhteiskuntakriittistä musiikkia, tulisi hänen tietää, mitä yhteiskunnassa tapahtuu. Hefnerin mukaan tämä ei ole suomiräppäreille ongelma.

- Kaikki räppärit, joiden kanssa olen puhunut, ovat todella hyvin perillä yhteiskunnan tapahtumista, Hefner sanoo.

Hefnerin mukaan yhteiskuntatietoisuuden ei kuitenkaan tarvitse näkyä räppärin musiikissa millään tavalla. Loppujen lopuksi kyse on aina artistin vapaudesta tehdä sellaista musiikkia, jota hän haluaa.

"Ihmiset kaipaavat toivoa sekä sellaista vaikeuksien kautta voittoon -tyyppistä musiikkia."― Tutkija Elina Westinen

- Kyllähän monien räppäreiden musiikissa se oma arvomaailma näkyy, vaikkei sitä millään tavalla korosta. Tärkeintä on se, että on uskollinen sille omalle jutulle, Hefner sanoo.

Samaa sanoo tutkija Elina Westinen, joka on tutkinut suomalaisten räppäreiden uskottavuutta. Westinen vahvistaa Hefnerin näkemyksen siitä, ettei räppäreiden kannata räpätä asioista, joihin heillä ei ole intohimoa.

- Aitouden kannalta on tärkeää, että räppäät niistä asioista, jotka ovat sinulle tärkeitä, Westinen sanoo.

Suomen pitkään jatkunut taloudellinen alamäki saattaa myös olla Westisen mukaan syy siihen, miksi tällä hetkellä suurinta suosiota nauttii niin sanotusti iloisempi ja kevyempi rap.

- Ihmiset kaipaavat toivoa sekä sellaista vaikeuksien kautta voittoon -tyyppistä musiikkia.

Toivon lisäksi suosituimmalle räpille Westinen näkee yhdeksi ominaisuudeksi sen pop-vaikutteet ja yksinkertaisuuden.

- Popista mukaan on tuotu sellaisia koukkuja, että se on sellaista easy listening -kamaa, eli se ei aseta kuuntelijalle musiikillisesti niin paljoa haasteita.

Antaa räppäreiden twiitata

Vaikka yhteiskunnalliset epäkohdat eivät enää nouse yhtä voimakkaasti esille valtavirtarapissä kuin ennen, monet räppärit ovat silti sosiaalisessa mediassa aktiivisia. Esimerkiksi Brädi on kirjoittanut painokkaasti rasismin vastustamisesta, kun taas Elastinen ja Mikael Gabriel ovat sanoneet painavan sanan muun muassa yrittäjyyden vaikeudesta Suomessa.

Somesta onkin Hefnerin mukaan tullut monille räppäreille loistava kanava jakaa omia ajatuksiaan ilman, että se päätyisi kuitenkaan kappaleena levylle.

- Isoimmilla räppäreillähän on somessa tuhansia seuraajia. Sehän on loistava väylä vaikuttaa, jos haluaa, Hefner sanoo.

Mutta miksi samaa sanomaa ei kuulla biiseissä? Koska kuullaan Elastisen yrittäjyysrap?

Hefner uskoo, että 2000-luvun alun voimakas yhteiskuntakriittinen lataus on saattanut jopa nostaa osan räppäreistä hieman varpailleen.

- Ehkä sellaisista Avaimen Punainen tiili -tyyppisistä biiseistä on saattanut jäädä pieni stigma, Hefner sanoo.

Lue myös:

Tämä studio Lahdessa tekee jättiosan Suomen listamusiikista – vierailimme MGI:n hittitehtaalla

Kube on matkalla ug-piireistä valtavirtaan: "Multa odotetaan nyt isoa poppibiisiä, mutten halua antaa sitä"