Hyppää pääsisältöön

Linnun laulu viestii monipuolisesti

Pikkuvarpuset ruokintapaikalla
Pikkuvarpusia Pikkuvarpuset ruokintapaikalla Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen Pikkuvarpunen,linnut

Varpuset sirkuttavat porukassa, talitiaisten ti-tyy ennustaa kevättä jo maaliskuussa, mustarastaat sulostuttavat kesäiltoja lurituksillaan ja juhannuksena onkin jo hiljaista. Miksi pikkulinnut laulavat? Onko lintujen viserrys puhetta vai musiikkia?

Turun yliopiston ekologian dosentti Esa Lehikoinen kertoo, että linnut ovat evoluution saatossa ymmärtäneet milloin kannattaa laulaa ja milloin ei. Laulun voi siis ymmärtää ennen kaikkea puheena eli signaalin lähettämisenä.

– Lintujen laulusta tiedetään yhä enemmän, koska apuna voidaan käyttää teknisiä laitteita, joilla laulu voidaan paloitella pieniin osiin. Aikaisemmin laulua on yritetty kuvata kirjaimin ja nuotein.

Linnun laulu on yhdistetty tiettyihin tilanteisiin ja niin voitu tulkita sitä, kun kyse ei ole ollut soidinääntelystä. Tutkijat ovat löytäneet näin eri merkityksiä äänille, esimerkiksi varoittamisen ja yhteydenpitämisen. Näitä kielen tai informaation ensimmäisiä elementtejä on linnuilla tunnettu jo aika kauan.

– Laulua on tutkittu näistä eniten. Laulu on yleensä koiraslinnun ilmoitus toisille koiraille, että olen täällä, älkää tulko tänne, ja toisaalta viesti naaraille, että olen täällä ja kannattaa tulla tänne, Lehikoinen toteaa.

Laulua ei yleensä käytetä varoittamiseen. Yleensä varoitus- ja yhteysäänet ovat lyhyitä ja vaikeasti paikallistettavia, mutta niillä on hyvin tehokas signaalivaikutus. Näiden äänien oppiminen tapahtuu jo munassa, kun poikanen kuulee naaraan ääniä. Kun poikanen sitten syntyy, se osaa jo reagoida ääniin ja tietää muun muassa millainen vaara uhkaa, kun naaras sitä varoittaa.

– Yhteysääniä tarvitaan taas porukassa liikkumiseen peitteisessä maastossa tai yöllä lintujen muuttaessa. Varoitus- ja yhteysäänet ovat lyhyitä, teräviä äännähdyksiä, usein korkeita, mutta joskus mataliakin.

Esimerkiksi mustarastaan matala säksätys saattaa kuulostaa uhkaavaltakin. Joissakin lajeissa on säveltäjiä, jotka taitavasti tekevät erilaisia melodioita, kuten talitiainen.

Talitiainen oksalla
Talitintti Talitiainen oksalla Kuva: Yle/ Jari Flinck talitiainen,linnut

Lajien erilaiset laulutavat

Lehikoisen mukaan talitiaisen tunnettu laulu ti-ti-tyy on ilmeisesti kaupungistumisen ja laulun lyhentymisen myötä harvinaistunut ja yleensä se laulaakin nykyään tyy-ti, ti-tyy tai tii-ty. Monet talitiaiskoiraat osaavat lisäksi laulaa monia eri säkeitä, jopa liki kymmenen erilaista versiota. Siitä on myös hyötyä, koska se reviiri jolla tällainen yksilö asuu, vaikuttaa varatummalta.

– Talitiaiskoiraat hoitavat pääosin lauluhommat ja naaraat käyttävät ääniä enimmäkseen yhteydenpitoon koiraiden kanssa. Joillain lajeilla myös naaraat laulavat aktiivisemmin, mutta pääasiassa koiraat laulavat ja naaraat valitsevat laulun ja ulkonäön mukaan mielestänsä parhaan pariutumiskumppanin.

Varpuset sirkuttavat usein orapihlajapensaassa isossa porukassa ikään kuin yhteen ääneen ja toistensa päälle.

– Nämä varpusten pensasaidassa käymät pulinat liittyvät parven yhteydenpitoon. Varpuset viettävät talven yhdessä poissa pesäkoloiltaan tai -pöntöiltään ja palaavat niille vasta kevättalvella esittelemään pesäänsä mahdollisille pariutumiskumppaneille, kertoo Lehikoinen.

Lintujen laulussa näkyy eri lajien evoluutio. Kaikki tiaiset laulavat suunnilleen samalla, yksinkertaiselta kuulostavalla tavalla kun taas useille rastaille on evoluution saatossa kehittynyt monipuolinen ja matkintoja sisältävä laulumuoto. Kaavamaisempia laulajia kutsutaan Suomessa säelaulajiksi ja monipuolisia taas lavertelijoiksi.

Mustarastas puun oksalla
Mustarastas lavertelee Mustarastas puun oksalla Kuva: Yle/ Jari Flinck mustarastas,linnut,metsät

– Ehkä rastailla kilpailu on ollut niin kovaa, että koiraiden on täytynyt laulaa aina vaan paremmin ja paremmin, Lehikoinen arvelee.

Taustalla voi olla myös laulun periytymistavat. Toisilla lajeilla pääosa laulusta on perinnöllistä ja toisilla taas opittua ja sisältää paljon matkintoja.

– Tässä päästään lähelle musiikkia. Linnut ehkä haluavat varioida laulua ja monipuolistaa sitä ja näin lisätä mahdollisuuksia, että joku naaras olisi kiinnostunut erikoisesta laululisästä, jonka joku yksilö on omaksunut.

Juhannuksena hiljenee

Laulaminen ja esillä oleminen voi olla linnuille myös riski. Sen takia laulamisesta luovutaan niissä tilanteissa kun sitä ei ole pakko tehdä. Siksi useimmilla varpusilla ja pikkulinnuilla laulu vähenee huomattavasti heti kun pariutuminen on tapahtunut, muninta alkanut ja koiras varmistunut siitä, että munat ovat juuri hänen hedelmöittämiään.

Pesintäkauden jälkeen ei ole enää syytä laulaa, koska reviirit hajoavat useimmilla lajeilla kokonaan ja linnuille tulee muita tärkeämpiä tehtäviä, kuten höyhenpuvun vaihto.

– Juhannuksen tienoilla sen huomaa, että lintujen laulu loppuu ja syksy alkaa. Silloin ihminen alkaa taas masentuakin, ainakin lintuharrastaja. Mutta sitten löytyy ehkä uusia harrastuskohteita, kun laulua ei tarvitse enää kuunnella, Lehikoinen naurahtaa.

Talitintit yhdistävät sanoja lauseiksi – monimutkainen kieli ei ehkä olekaan ihmisten yksinoikeus

Lintujen ääniä - Suomen Luonto

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Älä hylkää masentunutta

    Aito vuorovaikutus tukee masentunutta, ole kärsivällinen.

    Kun läheisen maailmankuva tummuu ja usko tulevaisuuteen hiipuu, häntä on vaikea ymmärtää. Masentunut vetäytyy omiin oloihinsa ja tuntuu elävän toisessa todellisuudessa. Hänen negatiivinen asenteensa ja flegmaattinen olemuksensa saattaa vähän ärsyttääkin. Miksi hän ei yksinkertaisesti ravista masennuksen viittaa harteiltaan ja huomaa kaikkea kaunista ja hyvää ympärillään?

  • David Bowie ja sankarit Berliinin muurilla

    Murrettiinko Berliinin muuri musiikin avulla?

    "Me lähetämme terveiset kaikille ystävillemme muurin toisella puolella", David Bowie sanoi ja esitti laulun, jonka myös itäberliiniläiset nuoret tunsivat. Se oli Heroes, sankarit, ja se oli saanut alkunsa Berliinin muurilta. Elettiin kesää 1987, eikä kukaan vielä uskonut muurin murtuvan. Musiikki oli ajatuksia herättävä asia jaetussa kaupungissa, ja ennen pian musiikista tuli olennainen osa idän ja lännen välistä ideologista taistelua. Jotkut ovat jopa sitä mieltä, että Berliinin muuri murrettiin musiikin avulla. Apuna olivat maailmantähtien kuten David Bowien ja Bruce Springsteenin lisäksi sekä itä-Berliinin punkkarit että kapellimestari Leonard Bernstein. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Avaruusromua: Kahdeksan bitin voimalla!

    Se esiteltiin vuonna 1982 ja se muutti maailman.

    Vuonna 1982 kuluttajaelektroniikan suurtapahtumassa Consumer Electronics Showssa Las Vegasissa esiteltiin laite, joka tuli peruuttamattomasti muuttamaan meidän maailmaamme. Laite oli nimeltään Commodore 64. Se oli kotitietokone. Se valloitti maailman. Laitetta myytiin seuraavan kymmenen vuoden aikana jopa yli 30 miljoonaa kappaletta. Se oli suhteellisen edullinen, käyttökelpoinen ja hauska kone. Sillä pystyi tekemään monenlaisia asioita, muun muassa musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • "Onko musta ollenkaan tähän, kun nuo muut on niin sairaan hyviä?" Lahjakkaan suvun vesa Aili Ikonen epäili pitkään, onko hänestä ammattimuusikoksi

    Musiikki on muusikko Aili Ikoselle intohimo.

    Erityisesti jazzlaulajana tunnettu muusikko Aili Ikonen kasvoi musiikin ympäröimänä. Korpilahdelta kotoisin oleva Ikonen pomppi lapsena Joutsenlammen finaaliosaa veljensä Osmon kanssa olohuoneen sohvan ympärillä ja harjoitteli pieteetillä viulunsoittoa viisivuotiaasta alkaen. Silti ura muusikkona ei ollut itsestäänselvyys.

  • Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala tekee jätteestä luksusta – hänen iltapukunsa pääsi Emma Karin yllä Linnan juhliin ja lopulta museoon

    Merestä kerätyistä muovipulloista syntyi asu Linnan juhliin.

    Maailman merissä saattaa olla 30 vuoden päästä enemmän muovia kuin kalaa. Silti muovia käytetään jatkuvasti enemmän. Muotitaiteilija Anne-Mari Pahkala haluaa tehdä jätemuovista muodikasta, jotta edes kierrätys toimisi paremmin. Kansanedustaja Emma Karille suunniteltu iltapuku hankittiin Kansallismuseon kokoelmiin.

  • Sanat haltuun rap-riimein

    Sanat haltuun -hanke auttaa nuoria löytämään äänensä.

    Rap-musiikki voi olla väylä parempaan luku- ja ilmaisutaitoon. Musiikkia kuunnellessa voi päähän tarttua myös muutama yhteiskunnallinen ajatus. Vielä enemmän kuhinaa päähän syntyy, jos alkaa itse luoda riimejä. Kirjallisuus- ja taidekriitikko, toimittaja sekä opettaja Aleksis Salusjärvi pohti, miksi lukeminen koetaan jotenkin epämiehekkääksi harrastukseksi.

  • Avaruusromua: Psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO

    Mitä jos rakennettaisiin maailman suurin syntesoija?

    Malcolm Cecil ja Robert Margouleff kohtasivat 50 vuotta sitten New Yorkissa, tuolloin uudessa Media Sound -studiossa. Heillä oli idea. Mitä jos hankittaisiin useita syntesoijia ja soitettaisiin niitä yhtaikaa? Ja jos kytkettäisi in ne toisiinsa, toimimaan yhdessä, siinä meillä olisi elektroninen orkesteri. Idea hahmoteltiin kiinalaisen ravintolan pöytäliinaan ja se päätettiin toteuttaa. Alkoi syntyä psykedeelinen äänikone nimeltä TONTO. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Finnjet oli kaikkien aikojen matkustajalaiva, joka pilkottiin kylmästi palasiksi – entisen konepäällikön rakkaus ei katoa

    Finnjet oli merimatkailun ylellinen tulevaisuus.

    Finnjet oli maailman suurin ja nopein matkustaja-autolautta. Samalla se oli uuden ajan airut, joka uitti Suomen maailmankartalle. Kaikkien aikojen matkustaja-alus paloiteltiin 10 vuotta sitten Intiassa. Konepäällikkö Juhani Puontille se oli kova isku. Onneksi muistot eivät katoa. Niitä tulvii mieleen, kun katsoo vanhan virkapuvun murentuvia kenkiä.

  • Muotitaiteilija Matti Seppänen: Muoti on vihdoinkin tunnustettu kulttuurimuoto

    Elämäntyönä muodin aseman parantaminen

    Muotitaiteilija Matti Seppäsen elämäntyönä on ollut muoti. Evakkoperheen kuopuksesta kasvoi esteetikko. Taival tamperelaisesta somistajasta suomalaisen vaateteollisuuden kultakauden huippusuunnittelijaksi on vertaansa vailla. Viisikymmentävuotiseen taiteilijauraan kuuluu niin käyttömuodin suunnittelua, tulevien muotitaiteilijoiden opetusta kuin mielikuvituksellisten teatteripukujen luomista.