Hyppää pääsisältöön

Linnun laulu viestii monipuolisesti

Pikkuvarpuset ruokintapaikalla
Pikkuvarpusia Pikkuvarpuset ruokintapaikalla Kuva: Yle/ Seppo Sarkkinen Pikkuvarpunen,linnut

Varpuset sirkuttavat porukassa, talitiaisten ti-tyy ennustaa kevättä jo maaliskuussa, mustarastaat sulostuttavat kesäiltoja lurituksillaan ja juhannuksena onkin jo hiljaista. Miksi pikkulinnut laulavat? Onko lintujen viserrys puhetta vai musiikkia?

Turun yliopiston ekologian dosentti Esa Lehikoinen kertoo, että linnut ovat evoluution saatossa ymmärtäneet milloin kannattaa laulaa ja milloin ei. Laulun voi siis ymmärtää ennen kaikkea puheena eli signaalin lähettämisenä.

– Lintujen laulusta tiedetään yhä enemmän, koska apuna voidaan käyttää teknisiä laitteita, joilla laulu voidaan paloitella pieniin osiin. Aikaisemmin laulua on yritetty kuvata kirjaimin ja nuotein.

Linnun laulu on yhdistetty tiettyihin tilanteisiin ja niin voitu tulkita sitä, kun kyse ei ole ollut soidinääntelystä. Tutkijat ovat löytäneet näin eri merkityksiä äänille, esimerkiksi varoittamisen ja yhteydenpitämisen. Näitä kielen tai informaation ensimmäisiä elementtejä on linnuilla tunnettu jo aika kauan.

– Laulua on tutkittu näistä eniten. Laulu on yleensä koiraslinnun ilmoitus toisille koiraille, että olen täällä, älkää tulko tänne, ja toisaalta viesti naaraille, että olen täällä ja kannattaa tulla tänne, Lehikoinen toteaa.

Laulua ei yleensä käytetä varoittamiseen. Yleensä varoitus- ja yhteysäänet ovat lyhyitä ja vaikeasti paikallistettavia, mutta niillä on hyvin tehokas signaalivaikutus. Näiden äänien oppiminen tapahtuu jo munassa, kun poikanen kuulee naaraan ääniä. Kun poikanen sitten syntyy, se osaa jo reagoida ääniin ja tietää muun muassa millainen vaara uhkaa, kun naaras sitä varoittaa.

– Yhteysääniä tarvitaan taas porukassa liikkumiseen peitteisessä maastossa tai yöllä lintujen muuttaessa. Varoitus- ja yhteysäänet ovat lyhyitä, teräviä äännähdyksiä, usein korkeita, mutta joskus mataliakin.

Esimerkiksi mustarastaan matala säksätys saattaa kuulostaa uhkaavaltakin. Joissakin lajeissa on säveltäjiä, jotka taitavasti tekevät erilaisia melodioita, kuten talitiainen.

Talitiainen oksalla
Talitintti Talitiainen oksalla Kuva: Yle/ Jari Flinck talitiainen,linnut

Lajien erilaiset laulutavat

Lehikoisen mukaan talitiaisen tunnettu laulu ti-ti-tyy on ilmeisesti kaupungistumisen ja laulun lyhentymisen myötä harvinaistunut ja yleensä se laulaakin nykyään tyy-ti, ti-tyy tai tii-ty. Monet talitiaiskoiraat osaavat lisäksi laulaa monia eri säkeitä, jopa liki kymmenen erilaista versiota. Siitä on myös hyötyä, koska se reviiri jolla tällainen yksilö asuu, vaikuttaa varatummalta.

– Talitiaiskoiraat hoitavat pääosin lauluhommat ja naaraat käyttävät ääniä enimmäkseen yhteydenpitoon koiraiden kanssa. Joillain lajeilla myös naaraat laulavat aktiivisemmin, mutta pääasiassa koiraat laulavat ja naaraat valitsevat laulun ja ulkonäön mukaan mielestänsä parhaan pariutumiskumppanin.

Varpuset sirkuttavat usein orapihlajapensaassa isossa porukassa ikään kuin yhteen ääneen ja toistensa päälle.

– Nämä varpusten pensasaidassa käymät pulinat liittyvät parven yhteydenpitoon. Varpuset viettävät talven yhdessä poissa pesäkoloiltaan tai -pöntöiltään ja palaavat niille vasta kevättalvella esittelemään pesäänsä mahdollisille pariutumiskumppaneille, kertoo Lehikoinen.

Lintujen laulussa näkyy eri lajien evoluutio. Kaikki tiaiset laulavat suunnilleen samalla, yksinkertaiselta kuulostavalla tavalla kun taas useille rastaille on evoluution saatossa kehittynyt monipuolinen ja matkintoja sisältävä laulumuoto. Kaavamaisempia laulajia kutsutaan Suomessa säelaulajiksi ja monipuolisia taas lavertelijoiksi.

Mustarastas puun oksalla
Mustarastas lavertelee Mustarastas puun oksalla Kuva: Yle/ Jari Flinck mustarastas,linnut,metsät

– Ehkä rastailla kilpailu on ollut niin kovaa, että koiraiden on täytynyt laulaa aina vaan paremmin ja paremmin, Lehikoinen arvelee.

Taustalla voi olla myös laulun periytymistavat. Toisilla lajeilla pääosa laulusta on perinnöllistä ja toisilla taas opittua ja sisältää paljon matkintoja.

– Tässä päästään lähelle musiikkia. Linnut ehkä haluavat varioida laulua ja monipuolistaa sitä ja näin lisätä mahdollisuuksia, että joku naaras olisi kiinnostunut erikoisesta laululisästä, jonka joku yksilö on omaksunut.

Juhannuksena hiljenee

Laulaminen ja esillä oleminen voi olla linnuille myös riski. Sen takia laulamisesta luovutaan niissä tilanteissa kun sitä ei ole pakko tehdä. Siksi useimmilla varpusilla ja pikkulinnuilla laulu vähenee huomattavasti heti kun pariutuminen on tapahtunut, muninta alkanut ja koiras varmistunut siitä, että munat ovat juuri hänen hedelmöittämiään.

Pesintäkauden jälkeen ei ole enää syytä laulaa, koska reviirit hajoavat useimmilla lajeilla kokonaan ja linnuille tulee muita tärkeämpiä tehtäviä, kuten höyhenpuvun vaihto.

– Juhannuksen tienoilla sen huomaa, että lintujen laulu loppuu ja syksy alkaa. Silloin ihminen alkaa taas masentuakin, ainakin lintuharrastaja. Mutta sitten löytyy ehkä uusia harrastuskohteita, kun laulua ei tarvitse enää kuunnella, Lehikoinen naurahtaa.

Talitintit yhdistävät sanoja lauseiksi – monimutkainen kieli ei ehkä olekaan ihmisten yksinoikeus

Lintujen ääniä - Suomen Luonto

  • Katkeroidu elämälle ja riitele perinnöstä Vartion mestariteoksen hengessä – osallistu Lukupiiriin!

    Osallistu keskusteluun tai soita studioon la 28.3. klo 19!

    Hänen olivat linnut on kertomus pappilan palon seurauksista, sukuriidoista, perhehelvetistä ja pikkukylän sosiaalisesta todellisuudesta. Marja-Liisa Vartion romaania on pidetty yhtenä suomalaisen modernin kirjallisuuden merkkiteoksena. Kirjan kahden onnettoman, rakkautta vaille jääneen naisen tarinan, voi hyvin lukea feministisenä kannanottona.

  • Koronasta bamlataan eri tavalla Stadissa kuin landella

    Slangista ja koronasta on erilaisia fiiliksiä.

    Jengillä on snadisti erilaiset vibat slangin oikeaoppisuudesta, kuten tällä hetkellä myös koronaepidemiasta. Aristoteleen kantapään toimittaja funtsi, että koska tilanne maailmassa ei ole just nyt yhtään kliffa, täytyy koronasta skrivaa myös omalla slangilla.

  • Avaruusromua: Siis teitä kiinnostaa tämä musiikki?

    Erikoista, että Lontoossa oltiin kiinnostuneita.

    En ole koskaan kuullut hänestä, eikä minulla sitä paitsi ole aikaa kuunnella mitään BBC:tä! Näin vastasi Edgar Froese, kun eräs saksalainen musiikkijournalisti soitti hänelle keväällä 1973 ja kysyi tunsiko hän Lontoossa asuvaa John Peel -nimistä tiskijukkaa. Soittaja kertoi John Peelin soittaneen Tangerine Dreamin musiikkia ohjelmissaan BBC:llä jo useasti. Pian yhtye sai telexin brittiläiseltä Virgin -levy-yhtiöltä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Tarvitaanko nyt onnellisia loppuja?

    Hikmet: "Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin."

    “Lähettäkää minulle kirjoja, jotka päättyvät hyvin.” Olen hyräillyt viime päivinä turkkilaisen runoilijan Nâzim Hikmetin 1940-luvulla kirjoittamaa runoa. Runosta on nimittäin sävelletty laulu, jota itsekin sain laulaa keikoilla 1990-luvun puolivälissä.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri