Hyppää pääsisältöön

Ovatko Ikean kuvat aidompia kuin Pohjois-Korean?

psykologi Jukka Häkkinen
Psykologi Jukka Häkkinen psykologi Jukka Häkkinen Kuva: Yle/Jukka Lintinen prisma studio blogikesä

Kesän kynnyksellä puolisoni on innostunut sisustamaan: keittiö ja makuuhuone saivat jo uudet tapetit ja nyt katsellaan uusia sänkyjä. Minäkin tartuin reippaasti Ikean kuvastoon, jota selaillessani muistin lukemani uutisen, jonka mukaan 60-75 prosenttia kuvaston kuvista ei ole valokuvia vaan ne on tehty tietokoneella. Kuvat näyttävät hämmästyttävän aidolta, kirjoittaa Jukka Häkkinen blogissaan.

katettu pöytä Ikean huonekalukuvastosta
Tietokoneella luotu kuva Ikean kuvastosta näyttää hämmästyttävän aidolta. katettu pöytä Ikean huonekalukuvastosta Kuva: Ikea prisma studio blogikesä
sisustuskuva keittiöstä Ikean kuvastosta
Tietokoneella luotu kuva keittiöstä Ikean kuvastosta näyttää hämmästyttävän aidolta. sisustuskuva keittiöstä Ikean kuvastosta Kuva: Ikea prisma studio blogikesä

Havaitsemisen kannalta kiinnostava kysymys on se, miksi kuvat näyttävät niin aidoilta. Jos yritän arvioida kuvien todellisuudenkaltaisuutta, alan etsimään virheitä eli epärealistisen näköisiä paikkoja. Tällöin minulla on diagnostisia kriteereitä virheille, tarkkailen esimerkiksi kukan tai tyynyn pinnan realistisuutta.

Huolellinenkaan silmäily ei kuitenkaan paljasta virheitä, koska kuvat on tehty hyvin taitavasti. Tämä on saavutettu mallintamalla eli renderöimällä näkymä: esineistä rakennetaan ensin kolmiulotteinen malli, ja sen jälkeen mallinnetaan pintojen ominaisuudet, kuten väri ja kiiltävyys. Lopputuloksena on upean näköisiä kuvia, joita on helppo luulla valokuviksi.

Ikean kuvista saattaa jäädä se virhekäsitys, että aidon näköisen kuvan tekeminen olisi helppoa. Asia ei kuitenkaan ole näin, sillä kiinnitämme kyllä huomiota luonnottomiin kuviin. Esimerkiksi monet Pohjois-Korean levittämät kuvat ovat kuuluisia huonosta kuvankäsittelystään. Viime aikojen laajalle levinnyt nettimeemi on kuva, jossa Kim Jong-un seurueineen vierailee lastensairaalassa. Kuva näyttää välittömästi kummalliselta ja herää epäilys, että ihmiset on kopioitu kuvankäsittelyohjelmalla taustaansa.

Outouden syy ei paljastu yhtä nopeasti, mutta kun kuvaa katsoo tarkemmin, jotkut yksityiskohdat kiinnittävät huomion. Ensinnäkin, kuvan varjot ovat kummallisia. Taustan nurmikolle lankeavat varjot vihjaavat siihen, että aurinko on matalalla, mutta etualan henkilöt leijuvat varjottomina oudon sileän hiekkamaan yläpuolella. Toiseksi, henkilöiden valaistus näyttää luonnottomalta: valo jakautuu tasaisesti kuin studiokuvassa ja valon määrä tuntuu erilaiselta taustassa ja henkilöissä. Nämä ominaisuudet tuottavat kokemuksen outoudesta ja epäaitoudesta.

Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un seurueineen vierailee lastensairaalassa
Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un seurueineen "vierailee" lastensairaalassa. Pohjois-Korean johtaja Kim Jong-un seurueineen vierailee lastensairaalassa Kuva: AFP/KCNA prisma studio blogikesä

Olemme herkkiä valojen ja varjojen aitoudelle, koska niiden avulla näkö voi selvittää pintojen todellisia ominaisuuksia. Havainnollistan tätä alla olevalla kuvalla, jossa valkoiselle seinälle lankeaa varjoja. Ei ole itsestään selvää, että kuvan seinä on kokonaan valkoinen: saattaisihan olla mahdollista, että joku on käynyt maalaamassa seinään tummia alueita. Tämä on se haaste, joka näön pitää selvittää: mitkä pinnoilla näkyvät valaistuksen vaihtelut ovat peräisin pinnasta itsestään ja mitkä johtuvat pinnan ulkopuolisista tekijöistä, kuten varjoista.

auringonvaloa ja varjoja valkoisella seinällä
auringonvaloa ja varjoja valkoisella seinällä Kuva: Jukka Häkkinen prisma studio blogikesä

Kuuluisa esimerkki tästä on amerikkalaispsykologi Edward Adelsonin kehittämä illuusio, jossa lieriö heittää varjon ruudukon päälle. Kuva näyttää tavalliselta, mutta siinä on eräs kiinnostava piirre: kirjaimilla A ja B merkittyjen ruutujen harmaasävy kuvassa on sama. Tätä voi olla vaikea uskoa, mutta asian voi todistaa piirtämällä kuvaan ylimääräisen palkin yhdistämään ruudut A ja B. Palkki osoittaa, että ruudut ovat oikeasti yhtä harmaita.

Edward Adelsonin kehittämä illuusio, jossa lieriö heittää varjon ruudukon päälle
Ovatko ruudut A ja B samanvärisiä? Edward Adelsonin kehittämä illuusio, jossa lieriö heittää varjon ruudukon päälle Kuva: Wikimedia Commons / Gustavb prisma studio blogikesä
Ratkaisu Edward Adelsonin kehittämään illuusioon, jossa lieriö heittää varjon ruudukon päälle.
Palkki osoittaa, että ruudut A ja B ovat samanvärisiä. Ratkaisu Edward Adelsonin kehittämään illuusioon, jossa lieriö heittää varjon ruudukon päälle. Kuva: Wikimedia Commons / Gustavb prisma studio blogikesä

Jos näköjärjestelmä vain välittäisi meille tiedon kuvassa olevan valon määrästä, näkisimme ruudut A ja B samanvärisinä. Koska näkö kuitenkin pyrkii selvittämään pinnan oikean värin, se laskee varjon vaikutuksen pois värin havainnosta. Tätä kognitiivista prosessia kutsutaan värin pysyvyydeksi tai valaistuksen mitätöimiseksi ja sen avulla näemme pintojen värin suunnilleen samanlaisena riippumatta valoista ja varjoista.

Näyttämäni esimerkit kertovat, että todellisuudenkaltaisuuden raja menee jossain Ikean ja Pohjois-Korean kuvien välillä ja että pinnat ovat tärkeitä asian selvittämisessä. Pintojen tärkeys liittyy yleisemmin toimintaamme, sillä ne kertovat meille selviytymisen kannalta olennaisia asioita, kuten mikä hedelmä on kypsä ja mikä paikka kalliossa on vaarallisen liukas. Adelsonin varjoilluusio kertoo myös jotain visuaalisista illuusioista: ne eivät useinkaan ole esimerkkejä näköaistin huonoudesta vaan kertovat pikemminkin siitä, kuinka fiksusti näkö toimii.

Kirjoittaja: psykologi Jukka Häkkinen.

Havaintopsykologi Jukka Häkkinen tietää, mikä on katseidemme ja silmänliikkeidemme salaisuus. Häkkinen tutkii kuvien havaitsemista sekä ihmisen ja teknologian vuorovaikutusta Helsingin yliopistossa. Jukka on toiminut myös skepsiksen puheenjohtajana, joten yliluonnolliset ilmiöt ja niiden psykologiset taustat ovat tuttuja juttuja. Häkkinen on perehtynyt myös ufosieppauksiin, enneuniin ja valemuistoihin.

Yle Tieteen asiantuntijat bloggaavat itselleen tärkeistä tiedeaiheista.

Kommentit

Uusimmat sisällöt - Tiede