Hyppää pääsisältöön

Velkavankeuteen suistuneet yrittäjät nousemassa pankkeja vastaan

Entinen yrittäjä ja merikapteeni Tatu Hoikkala.
Entinen merikapteeni ja yrittäjä kertoo eläneensä velkavankeudessa 24 vuotta. Entinen yrittäjä ja merikapteeni Tatu Hoikkala. Kuva: Yle, Jyrki Ojala hoikkala

”Sen jokainen tietää, että ei näillä eläketuloilla sitä koskaan makseta. Eikä maksa lapset eikä lapsenlapsetkaan”, Tatu Hoikkala kertoo kaatuneen yrityksensä jälkeen jääneestä pankkivelasta.

Entinen merikapteeni ja yrittäjä kertoo eläneensä velkavankeudessa 24 vuotta. Hoikkalan yritysvelka on puolisentoista miljoonaa euroa.

MOT: Pankkivangit -ohjelmassa haastateltu Hoikkala kuuluu kasvavaan joukkoon yrittäjiä, jotka ovat suivaantuneet pankkien toimintatapoihin. Yrittäjät ovat julkisesti nousemassa pankkeja vastaan ja kertovat, että he kaavailevat jopa kannetta pankkeja vastaan.

Osa parikymmentä vuotta sitten vaikeuksiin joutuneista yrittäjistä on edelleen velkavankeina.

Facebookissa toimiva Velallisten tuki -ryhmä on asettanut tavoitteeksi 1990-luvun pankkivelkojen epäkohtien oikaisun ja velkojen perinnän lopettamisen. Ryhmä harkitsee myös joukkokannetta viranomaisia vastaan.

1990-luvun alun lama johti suurtyöttömyyteen ja konkurssiaaltoon. Viisi prosenttia yrityksistä haettiin vuosittain konkurssiin 1991–1993.

Lähes kaikki suomalaispankit ajautuivat suuriin vaikeuksiin. Valtio tuli pankkien avuksi, mutta veronmaksajien rahaa ei riittänyt kaikille.

”Pankkikriisi tuomitsi monet varallisuutensa menettäneet velalliset ja takaajat elinikäiseen velkavankeuteen”, Jaakko Kiander kirjoitti Laman opetukset -raportissa.

”Jokainen voi miettiä: 35 vuotta elämästä, melkein 40 vuotta elämästä ulkopuolella yhteiskunnan, konkurssin tehneenä yrittäjänä tai ulosotossa olevana yrittäjänä. Tämä ongelma on niin valtava, että tähän on poliitikkojen pakko puuttua”, ryhmää edustava Hilkka Laikko sanoo.

Hyvä pankkitapa
määrittelemättä

MOT kertoo Tatu Hoikkalan tarinan lisäksi kertomuksen Annu Palmun taistelusta pankkinsa.

”Meillä ei ole tahoa, joka olisi määrittänyt selkeästi, mikä on hyvä pankkitapa yrittäjien suhteen”, Palmu sanoo.

”Tämä on semmoinen asia, joka täytyy saada välittömästi määriteltyä reilusti ja luottamusta vahvistavasti, jos me haluamme yhteiskunnan pois tästä kuopasta, missä me nyt ollaan – ja rohkeita yrittäjiä toteuttamaan omia unelmiaan ja tuottamaan hyvää tähän maahan”, hän vaatii.

Vuodesta 2006 alkaen yrittäjänä toiminut Palmu työskenteli aiemmin Nokian matkapuhelinryhmän lakiasiainjohtajana.

Pankkisääntely
tiukentanut lainansaantia

Yritysten rahoituksen ehdot ovat viime vuosina tiukentuneet ja lainakorot nousseet koko Euroopan unionin alueella. Suomen yrittäjien ja Finanssialan keskusliiton mukaan suurin syy tähän on pankkien tiukentunut sääntely.

Suurin osa yritysrahoituksesta tulee pankeilta, ja varsinkin pk-yritykset ovat riippuvaisia pankkilainoista.

Velallisten tuki -ryhmä kummeksuu pankkien toiminnan lisäksi perintää. Ryhmän tiedossa on paljon yrittäjiä, joilta peritään edelleen 1990-luvulta peräisin olevia laskuja.

Suomen yrittäjät puolestaan kertoi viime kuussa, että järjestön neuvontapalveluun on tullut viime vuosina paljon yhteydenottoja ”kohtuuttoman suuriksi koetuista yrityssaatavien perintäkuluista”.

Järjestön mukaan yritysten maksettaviksi tulevat perintäkulut saattavat nousta yli puoleen saatavan arvosta. Yrittäjät vaatii, että perintäkulut perustuisivat tehtyihin toimenpiteisiin ja olisivat kohtuullisia suhteessa saatavan suuruuteen.

”Maksuhäiriömerkinnän pelossa ja AVI:n vähäisten puuttumismahdollisuuksien vuoksi yrittäjät eivät useinkaan uskalla riitauttaa kohtuuttoman suuria perintäkuluja. Tällöin ainoaksi vaihtoehdoksi jää ylisuurten kulujen maksaminen”, Suomen yrittäjien va. lainsäädäntöasioiden päällikkö Atte Rytkönen sanoi.

Sadat tuhannet
ulosotossa

Vuosikausia kestänyt taantuma on kurittanut niin kansalaisia kuin yrityksiäkin.

Ulosottotoimien kohteena oli viime vuonna yhteensä noin 540 000 eri velallista. Luonnollisten henkilöiden määrä oli 485 000 ja oikeushenkilöiden (mm. osakeyhtiöitä) noin 55 000.

Suomen talouden tilanne on silti hieman parantumassa, konkurssien määrä on ollut laskusuunnassa. Kuluvan vuoden neljän ensimmäisen kuukauden aikana pantiin vireille 896 konkurssia eli 2,2 prosenttia vähemmän kuin viime vuoden tammi–huhtikuussa.

Konkurssiin haetuissa yrityksissä työskenteli 4 591 henkeä. Tämä luku on kymmenen prosenttia viimevuotista suurempi.

MOT: Pankkivangit
TV1 maanantaina 13.6. klo 20
Uusinnat:
TV1 keskiviikkona 15.6. klo 16.20
TV1 torstaina 16.6. klo 6.25
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa
Kun pankista tulee vihollinen
Haussa hyvä pankkitapa

Linkkejä

Valtakunnanvoudinvirasto: Ulosottolaitoksen toimintakertomus vuodelta 2015 (pdf)

Valtakunnanvoudinvirasto: Ulosotto Suomessa – Ulosottolaitoksen tilastoja vuodelta 2015 (pdf)

Jaakko Kiander: Laman opetukset – Suomen 1990-luvun kriisin syyt ja seuraukset (2001; pdf)

Velallisten tuki -ryhmä Facebookissa

Suomen yrittäjät ja Finanssialan keskusliitto: Rahoituksen kasvuteesit strategiseen hallitusohjelmaan (24.3.2015)

Suomen yrittäjät: Konkurssien määrä väheni – Kaupan alalla ei mennyt niin hyvin (18.5.2016)

Suomen yrittäjät: Saatavien perintäkuluille vaaditaan kattoa – Kulut voivat olla yli puolet saatavan arvosta (19.5.2016)

Kommentit