Hyppää pääsisältöön

Tanssiva karhu -ehdokas Susinukke Kosola: Halusin vain huutaa

Runoilija Susinukke Kosola
Susinukke Kosola. Runoilija Susinukke Kosola Kuva: Raili Tuikka / Yle ehdokas,Tanssiva karhu,runoilijat

Turkulaisesta Susinukke Kosolasta tuli runoilija, koska hän halusi sylkeä maailman kasvoille. Nyt hänen toinen runoteoksensa Avaruuskissojen leikkikalu – tutkielma ihmisyyden valtavirrasta on ehdolla Ylen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

Kun Susinukke Kosola julkaisi ensimmäisen runoteoksensa vuonna 2014, hän ei uskonut saavansa kustantajaa runoilleen vaan julkaisi ne itse omakustanteena. Niin ikään hän ei odottanut runoilleen minkäänlaista vastaanottoa.

Vaan toisin kävi. Kosolan esikoiskokoelma .tik. sai lähes yksinomaan kiittäviä arvioita. Se on paljon teokselta, jonka ei edes pitänyt tulla huomioiduksi. Kosola oli vain halunnut huutaa ja kostaa maailmalle, joka ei ole oikeudenmukainen.

Nyt Tanssiva karhu -runouspalkinnon ehdokkaana oleva teos poikkeaa esikoisesta. Kiroilu ja rönsyävä tajunnanvirta ovat väistyneet, ja poliittinen juonne ei ole Avaruuskissojen leikkikalussa yhtä selkeä ja erottuva kuin esikoisessa. Silti Kosola pitää tätäkin teosta poliittisena, kuten oikeastaan kaikkea kirjallisuutta.

– On mahdotonta kirjoittaa kirjaa, jossa ei olisi minkäänlaista poliittista ulottuvuutta, Kosola sanoo.

– Ongelma tuossa politiikassa on se, että se on sanana omittu tarkoittamaan puoluepolitiikkaa tai suoria kannanottoja. Mutta yhteiskunnallista keskustelua pitäisi käydä ja käydäänkin myös muilla tasoilla.

Poliittisen leimansa tähden Kosolaa on usein luonnehdittu anarkisti- ja punk-runoilijaksi

Kosolasta politiikka on myös ympärillä olevan maailman määrittelyä, esteettistäkin määrittelyä. Se, miten asiat näemme, ja minkälaiseen ihmiskuvaan tukeudumme, on poliittista. Kosola herätteleekin teoksessaan miettimään esimerkiksi Disneyn vaikutusta maailmankuvaamme.

Poliittisen leimansa tähden Kosolaa on usein luonnehdittu anarkisti- ja punk-runoilijaksi. Kosola ei kuitenkaan koe itse olevansa punk-runoilija – ainakaan enää. Anarkisti hän on yhä, mutta onko hän anarkistirunoilija ja jos on, onko hän anarkisti ja runoilija vai runoilijana anarkisti?

– Luonnollisesti anarkismini heijastuu teksteihini. Lisäksi esikoiseni julkaisutapaa leimasivat omaehtoinen tekeminen ja vakiintuneiden kirjallisuusinstituutioiden kiertäminen, niiden kulttuurisen vallan ja kirjallisuusmaun kyseenalaistaminen, Kosola vastaa.

Kosola todella julkaisi esikoisensa omakustanteena ja löi samalla kirjan kanteen nimen Kollektiivi Kolera. Kyse oli vitsistä, sillä yksi runoilija voi vain vaivoin muodostaa kollektiivin. Sittemmin Kolerasta on kuitenkin tullut vaikuttava kirjallinen yhteisö, ja myös sen kustantama Virpi Vairisen Kuten avata äkisti on ehdolla Tanssivan karhun saajaksi.

Kosola on siirtänyt omat julkaisunsa kustannusosakeyhtiö Sammakon piiriin ja keskittyy Kolerassa toimittamaan muiden tekstejä. Onkohan Kosola siis sittenkin ottanut askeleita julkaisutoiminnan anarkismista kohti järjestäytynyttä kirjallista elämää?


Skip Instagram post


Raadin perustelut

Kokoelman kosketuspintana on normaalius, jonkinlainen elämän keskiarvo, josta Kosola kirjoittaa vangitsevan energisesti ja vivahteikkaasti. Rosoisen ja vitaalin runomaailman maisema on tuore, läpikirjoittamaton. Näkyviin tulee elinpiiri, joka nimestään huolimatta paradoksaalisesti erottuu kirjallisuuden massasta, valtavirrasta. Teos on teemaltaan hyvin samastuttavia, kaikki tunnistavat valtavirran. Samalla se avaa Barnum-efektillään hyvin syviä inhimillisen elämän pohjavirtoja. Runoissa isketään tarkasti länsimaisen elämäntavan itsepetoksen eri muotoihin niin, etät viilto tuntuu lukijassa.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!


  • Rakkaus on ruma sana, mutta kaunis asia

    Rakas äiti on suomen kaunein sanapari.

    Kun kysytään, mikä on suomen kielen kaunein sana, pitäisi ensin tarkentaa, tarkoitetaanko sillä ihanimman asian nimeä vai soinniltaan miellyttävintä sanaa. Moni pitää kauniina pehmeitä soljuvia äänteitä. Alavilla mailla hallanvaara on klassikko, vaikka sen merkitys uhkaa sadon paleltuvan.

  • Avaruusromua: Sumutorvia, tuhkaa, aaltoja ja aavekaupungin ääniä

    Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia.

    "Yhtäkkiä tajusin, että tein kaiken aivan väärin", toteaa amerikkalainen säveltäjä Steve Moore. "Pyrin aina luomaan jotakin, jolla ei ole alkua eikä loppua", sanoo amerikkalainen elektronimuusikko Taylor Deupree. "Tahdon kertoa äänillä samalla tavoin kuin elokuvaohjaajat kertovat kuvilla", selittää australialainen musiikintekijä Martin Kay. "Me emme tiedä luonnosta vielä juuri mitään", väittää japanilainen äänitaiteilija Yoshio Machida. Huhtikuun Avaruusromut tarjoavat outoja äänimaisemia, kummallisia ajatuksia ja omalaatuista musiikkia. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Oletko tosikko vai uppoaako ironia?

    Ironia on taitolaji.

    Törmääkö sarkasmiin, ironiaan ja ivaan nykyään yhä useammin, vai tuntuuko vain siltä? Poliitikot selittelevät sanomisiaan väärinymmärrettynä ironiana: “se oli vain läppä!”. Nuoriso muodostaa sarkastisen salakielen salaseuroja. Käänteistä kieltä ymmärtämätön joutuu naurunalaiseksi. Ironia on monesti hauskaa ja nokkelaa.

  • Arto Paasilinnan Ulvova mylläri Lukupiirissä - tule mukaan keskustelemaan!

    Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800

    Tule mukaan radion Lukupiiriin 30.3. klo 19! Ulvova mylläri kysyy, missä menevät normaalin ja hyväksytyn rajat? Kuka lopulta on Ulvovassa myllärissä hullu? Paasilinnan romaani ilmestyi vuonna 1981 ja sen tapahtumat sijoittuvat 1950-luvun Suomeen. Onko kirjan sanoma edelleen ajankohtainen? Entä millaista on Ulvovan myllärin huumori? Osallistu verkkokeskusteluun tai soita studioon 09 144800.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

Info: Tässä oli aikaisemmin ulkoinen upotus. Se on valitettavasti nyt poistettu.

  • Tanssiva karhu haastaa lukemaan runoutta!

    Osallistu #tanssivakarhu25 lukuhaasteeseen!

    Ylen runopalkinto Tanssiva karhu täyttää 25 vuotta. Haastamme sinut tutustumaan nykyrunouteen. Lue Tanssiva karhu-palkittu teos ja kirjoita lukukokemuksesi alla olevaan lomakkeeseen tai jaa se tunnisteella #tanssivakarhu25. Voit myös toivoa kokoelmasta löytyvää runoa esitettäväksi heinäkuun alussa Tämän runon haluaisin kuulla –ohjelmassa.

  • Tanssiva karhu etsii vuoden 2019 runoteosta!

    Lähetä runoteoksesi raadin luettavaksi.

    Tanssiva karhu on Ylen oma runouspalkinto. Se jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1994. Ensimmäinen palkittu teos oli Sirkka Turkan Sielun veli. Runous todella ansaitsee huomiota. Siksi Yle hoitaa kulttuuritehtäväänsä ja nostaa joka vuosi esiin joukon erityisen korkeatasoisia kotimaisia runoteoksia.

  • Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja ylisti runovuoden satoa

    Jukka Viikilän puhe Kajaanin Runoviikolla

    Tanssiva karhu -raadin puheenjohtaja Jukka Viikilän puhe palkintojenjakotilaisuudessa Kajaanin Runoviikolla 2018. Mikä ylellisyys saada eteisen lattialle vuoden runous, kokoelma kerrallaan. Juuri minulle ojennettu pyrkimys kielellistää jotakin maailmasta, tai ehdotus kauneudeksi juuri tänään.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri