Hyppää pääsisältöön

Haussa hyvä pankkitapa

Finassivalvonnan kyltti.
Finanssivalvonta valvoo pankkeja, vakuutusyhtiöitä ja eläkeyhtiöitä. Finassivalvonnan kyltti. Kuva: Yle, Jyrki Ojala Finanssivalvonta (Fiva),finanssiala,Logo

Pankkien tulee noudattaa hyvää pankkitapaa. Yrittäjien mielestä hyvän pankkitavan merkitys on kuitenkin epäselvä.

Pankkien toimia ohjaa lakipykälien ohella hyvä pankkitapa.

Laki luottolaitostoiminnasta kertoo asian näin:

”Sen lisäksi, mitä muualla tässä laissa säädetään, luottolaitoksen on noudatettava hyvää pankkitapaa.”

Luottolaitoslaki ei määrittele hyvää pankkitapaa sen kummemmin. Hallitus perusteli pankkitavan määrittelemättömyyttä näin:

”Hyvää pankkitapaa ei laissa erikseen määriteltäisi, koska hyvä pankkitapa on käsitteenä laaja ja sitä saattaa olla eri aikoina tarpeen tulkita eri tavoin finanssipalveluissa ja pankkiasioinnissa tapahtuvien muutosten vuoksi.”

Hallituksen esityksessä täsmennetään kuitenkin, että ”hyvä pankkitapa käsittäisi ensinnäkin hyvän pankkitavan sellaisena kuin toimiala on sen itse etukäteen kirjallisesti määritellyt taikka toimialan oma tulkintaelin yksittäistapauksessa asiaa arvioi. Pykälä ei kuitenkaan ole tarkoitettu sovellettavaksi pelkästään toimialan itsensä määrittelemiin menettelytapoihin.”

Toimiala tarkoittaa Finanssialan keskusliittoa, joka on pankkien, vakuutusyhtiöiden, rahoitus- ja sijoitusrahastoyhtiöiden sekä arvopaperinvälittäjien edunvalvoja.

FK päivitti Hyvä pankkitapa -julkaisunsa viime vuoden lopulla. Se korvasi 2004 julkaistun version.

Alan määrittely hyvästä pankkitavasta on muuttunut kiinnostavalla tavalla.

Vuoden 2004 versio:
”Hyvän pankkitavan säännöt sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia periaatteita.”

Vuoden 2015 versio:
”Hyvän pankkitavan periaatteet sisältävät asiakkaan ja pankin välistä suhdetta sekä pankkien toimintatapoja koskevia periaatteita.”

Säännöt ovat siis muuttuneet periaatteiksi juuri, kun pankkien itsensä muotoilema hyvä pankkitapa on kirjattu hallituksen lakiesitykseen.

FK ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua.

Laivan hinta
nelinkertaistui hetkessä

”Pankkitoiminnassa saattaa syntyä eturistiriitoja pankin ja asiakkaan tai pankin asiakkaiden välillä. Pankki ei pyri hyötymään tällaisista tilanteista epäasianmukaisesti”, FK linjaa Hyvässä pankkitavassa.

MOT:n haastatteleman merikapteenin ja yrittäjän Tatu Hoikkalan mukaan pankki ei toiminut asianmukaisesti hänen yritystään kohtaan.

Hoikkalan kamppailu pankin kanssa alkoi 1994, kun pankki osti pakkohuutokaupassa Hoikkalan yrityksen laivan 600 000 markalla eli noin 100 000 eurolla. Heti kohta huutokaupan jälkeen pankki myi aluksen eteenpäin nelinkertaisella summalla.

Turun hovioikeus päätti, että ”pankin voitaisiin katsoa kanteessa sanotuin tavoin huutokaupassa menetellessään laiminlyöneen lojaliteettivelvollisuutensa”.

Hovioikeus ei määrännyt pankkia maksamaan korvauksia Hoikkalan yhtiölle, koska pankki ei ole perinyt yhtiöltä sen maksamatta olevia luottoja.

”Näin ollen on jäänyt näyttämättä, että yhtiölle olisi ainakaan tässä vaiheessa syntynyt pankin menettelystä vahinkoa”, hovioikeus linjasi.

Hoikkala ei saanut valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Hoikkalan mukaan pankki on ilmoittanut, että sillä on noin puolentoista miljoonan euron saatavat Hoikkalan yhtiöltä.

Hoikkalan pankki ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua.

Lainasopimuksen lisäehto
ei toiminut

Annu Palmu toimi Nokian matkapuhelinryhmässä lakimiehenä ja lakiasiainjohtajana 1988–2005. Sen jälkeen hän on työskennellyt yrittäjänä ja kouluttajana.

Palmun pankkipiina alkoi sen jälkeen, kun hän 2013 oli hakenut yrityksensä konkurssiin. Pankki alkoi hakea saataviaan Palmun antamista takauksista.

Pankki oli kirjannut Palmun yhtiölle myöntämäänsä 700 000 euron päälainaan Palmun pyynnöstä lisäehdon:

”Hyvän pankkitavan mukaisesti realisoidaan vakuuksien realisointitilanteessa ensin yrityksen omaisuus.”

Palmun mielestä lisäehto tarkoitti, että pankin olisi pitänyt ensin myydä Palmun yhtiön omaisuus ja vasta sitten hakea saataviaan Palmulta. Käräjäoikeus ratkaisi asian pankin hyväksi: ”. . . pankki saa määrätä, hakeeko se saatavansa mahdollisilta takaajilta tai joiltakin heistä vai muuttaako se ensin pantit tai jonkun niistä rahaksi”.

Hovioikeus piti käräjäoikeuden päätöksen voimassa.

”Hyvä pankkitapa suhteessa yrittäjiin on valtakunnallisesti tällä hetkellä täysin epäselvä ja määrittelemätön”, Palmu sanoo.

Palmun pankki ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua.

Kuka valvoo
hyvää pankkitapaa

MOT:n haastattelemat yrittäjät ihmettelevät, kuka valvoo sitä, että pankit noudattavat laissa mainittua hyvää pankkitapaa.

Luottolaitoslain noudattamista valvoo Finanssivalvonta. MOT:n otettua yhteyttä Fivaan, sieltä kerrottiin ensin, että hyvä pankkitapa ei koske yrityksiä. Finanssivalvonta ei halunnut antaa MOT:lle haastattelua senkään jälkeen, kun tämä sekaannus selvisi.

Taustakeskustelussa Finanssivalvonnan edustaja kuitenkin harmitteli hallituksen esityksen muotoilua, jonka mukaan ”yksittäistapauksessa hyvän pankkitavan noudattamisen arviointi jäisi Finanssivalvonnan ja, valitettaessa Finanssivalvonnan päätöksestä, hallintotuomioistuimen päätettäväksi”.

Edustaja painotti, että Finanssivalvonta on hallintoviranomainen, joka käytännössä ohjaa asiakasvalitukset valvottavan eli tässä yhteydessä pankin vastattavaksi. Fiva seuraa sitä, miten pankit valituksiin vastaavat.

MOT: Pankkivangit
TV1 maanantaina 13.6. klo 20
Uusinnat:
TV1 keskiviikkona 15.6. klo 16.20
TV1 torstaina 16.6. klo 6.25
Ohjelman voi katsoa myös Yle Areenassa

Kun pankista tulee vihollinen

Velkavankeuteen suistuneet yrittäjät nousemassa pankkeja vastaan

Kirjoituksen linkit

FK: Hyvä pankkitapa (2015, pdf)

Suomen Pankkiyhdistys: Hyvä pankkitapa (2004)

Laki luottolaitostoiminnasta

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi luottolaitostoiminnasta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi

Kommentit