Hyppää pääsisältöön

Valheenpaljastaja: Kolme kertaa, kun media nielaisi jekuttajien syötin

Kaloja katsiomassa syöttiä, joka hehkulamppu.
Kaloja katsiomassa syöttiä, joka hehkulamppu. Kuva: Shutterstock/AMV_80 Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja

Viime viikolla krapulaiset britit nousivat väärään veneeseen ja seilasivat vahingossa Syyriaan – tai sitten eivät. Valheenpaljastaja listaa kolme paljon huomiota saanutta tapausta, joissa uutisvälineet astuivat ovelasti viritettyyn ansaan.

1. Krapulainen hukkareissu Syyriaan

Kolmen nuoren brittimiehen porukka oli bilettämässä Kyproksella. He tupsahtivat ulos yökerhosta aamulla kello 7.30. Tarkoitus on lähteä delfiiniristeilylle yhdeksältä, mutta krapulaiset miehet kapusivat väärään veneeseen. Tuntien laivamatkan jälkeen he löysivät itsensä Syyriasta ja joutuivat venäläisjoukkojen kuulusteluihin.

Juttu on tietenkin liian hyvä ollakseen totta, mutta niin vain sen uutisoivat totena lukuisat lehdet niin Britanniassa kuin muualla maailmassa. Syyria-tarina levisi nopeasti ympäri maailman viime viikon keskiviikkona.

The Ladbiblen uutinen ja kaksi twiittiä syyria-huijauksesta.
The Ladbiblen uutinen ja kaksi twiittiä syyria-huijauksesta. Kuva: Kuvakaappauksia/The LadBible ja Twitter Kuningaskuluttaja (Tv),valheenpaljastaja

Porukka on myöntänyt koko jutun olleen pilaa. Yhdellä jäsenistä on jopa oma Youtube-kanava, joka on omistettu lapsellisille tempuille.

Uutisten alle ei ole tehty oikeaoppisia oikaisuja.

Useimmat asiasta uutisoineet lehdet ovat päivittäneet juttujaan, ja nyt niiden otsikoissa kerrotaan, että kyseessä oli vale tai vitsi. Uutisten alle ei kuitenkaan ole tehty oikeaoppisia oikaisuja, joissa kerrottaisiin, että alun perin lehti uutisoi sepitteen totena. Brittilehti The Express on jopa poistanut uutisensa kokonaan.

2. Murhaaja ja My Little Pony

Yhdysvaltain Charlestonissa tapahtui kesäkuussa 2015 kammottava rasistinen joukkomurha. Äärioikeistolaisia aatteita kannattanut Dylann Roof ampui yhdeksän tummaihoista ihmistä kirkossa kesken jumalanpalveluksen. Toimittajat alkoivat kilvan hankkia tietoa ampujasta, ja ryntäsivät tutkimaan hänen jälkiään sosiaalisessa mediassa. Roofin Facebook-kaverilistan kautta New York Timesin toimittaja sai yhteyden 16-vuotiaaseen brittiläiseen bloggariin, joka onnistui ujuttamaan Timesin juttuun väärän tiedon Charlestonin ampujasta. Poika väitti, että Roof oli niin sanottu “brony”, eli mies, joka fanittaa My Little Pony -animaatiosarjaa.

Saisiko valheen läpi maailman tärkeimmässä sanomalehdessä?

Todellisuudessa brittiläisellä teinillä ei ollut minkäänlaista yhteyttä Dylann Roofiin, eikä mitään tietoa hänen touhuistaan internetissä. Hän vain halusi testata, saisiko valheen läpi maailman tärkeimmässä sanomalehdessä.
New York Timesin toimittaja on kovan luokan ammattilainen, joka on ollut kaksi kertaa mukana Pulitzer-palkinnon voittaneessa työryhmässä. Hän teki pitkän päivän Charlestonin joukkomurhan uutisoinnin parissa ja kirjoitti uutisesta lukuisia erinomaisia versioita. Hän ja hänen esimiehensä eivät silti pystyneet vastustamaan herkullista yksityiskohtaa, joka toi murhaajan henkilökuvaan yllättävää väriä.

Uutisen alla on nyt oikaisu, jossa kerrotaan brittiläisen bloggarin huijauksesta, mutta ei mainita My Little Ponya sanallakaan.

3. Valelottovoittaja lööpissä

Vuonna 2010 kalajokinen porukka lähetti molempiin kotimaisiin iltapäivälehtiin juttuvinkin lottovoittajasta. Idea oli lähtöisin bändistä nimeltä Jeavestone. Iltalehti tarttui syöttiin ja teki yhdestä yhtyeen jäsenestä haastattelun. Valelottovoittajan tarina komeili seuraavan päivän lööpissä.

Lottohuijaus paljastettiin "mediaterrorijekkuiskuksi".

Myöhemmin Youtubeen ilmestyi video, jossa lottohuijaus paljastettiin “mediaterrorijekkuiskuksi”. Videon lopussa soi Jeavestonen uuden levyn mainos.
Jekuttajat perustelivat tempaustaan mediakritiikillä. Keskipohjanmaa-lehden haastattelussa miehet kertoivat, että tarkoituksena oli “testata miten hyvin katteettoman vinkin antaminen ja tällainen huijaus onnistuu Suomessa”.

Faktat ovat toimittajan vastuulla

Kalajoen lottohuijareille ei herunut ymmärrystä Julkisen sanan neuvoston silloiselta puheenjohtajalta Risto Uimoselta.

“Tämä heidän tekonsa oli hyvin vakava”, Uimonen sanoi Kalajokilaakso-lehdelle lokakuussa 2010. “Se oli mielestäni sellainen, että siitä voi ajatella jopa oikeusjuttua. Toivon, että Iltalehdessä harkitaan johtaako tämä oikeudellisiin toimenpiteisiin. Se on kuitenkin lehden oma asia.”

Iltalehti ei ryhtynyt oikeustoimiin.

Valheenpaljastaja on tässä asiassa JSN:n entisen puheenjohtajan kanssa eri mieltä. Faktojen tarkistamisen velvollisuus ja vastuu niiden paikkansapitävyydestä on aina toimittajalla, ei haastateltavalla. Haastateltavan puhetta ei kuitenkaan usein osata epäillä. Etenkin poliitikkojen kohdalla väitteen laittaminen sitaatteihin tuntuu monesti vapauttavan toimittajan faktantarkistuksen vastuusta. Näin ei pitäisi olla, ja eri puolilla maailmaa perustetut politiikan faktantarkistusta tekevät sivustot pyrkivät parantamaan tilannetta.

Haastateltavalla saattaa olla motiivina vaikkapa oman tuotteen mainostaminen.

Yhdysvaltalaisissa laatulehdissä, esimerkiksi New Yorkerissa, on faktantarkistajien ammattikunta, joka tarkistaa myös haastateltavien sitaattien sisällön. Käytäntö on Euroopassa erittäin harvinainen.

Haastateltavalla saattaa olla motiivina jekuttamisen lisäksi vaikkapa oman tuotteen mainostaminen. Journalistin työhön ei pitäisi kuulua kritiikitön väitteiden toistaminen, oli kyseessä sitten kaskuhenkinen rokkibändi, markkinointityöläinen tai poliitikko.

Valheenpaljastaja käsittelee faktaa ja fiktiota uutisissa ja sosiaalisessa mediassa joka toinen viikko. Ota yhteyttä: valheenpaljastaja@gmail.com
Palsta jää kesätauolle.

Muokattu 11.1.2017: Lisätty asiasana ja siirretty Yle Oppiminen alle.
Muokattu 11.3.2019: Kommentointi on päättynyt.

Valheenpaljastaja

Kommentit