Hyppää pääsisältöön

Arkistolöydös valaisee Suomen itsenäistymistä

Suomen kenraalikuvernööri, todellinen salaneuvos Nikolai Nikolajevitsh Gerard
Suomen kenraalikuvernööri, todellinen salaneuvos Nikolai Nikolajevitsh Gerard Suomen kenraalikuvernööri, todellinen salaneuvos Nikolai Nikolajevitsh Gerard Kuva: Museovirasto/ kuvakokoelmat.fi Museovirasto,nikolai nikolajevitsa gerard,Suomen kenraalikuvernööri

Suomen kenraalikuvernöörin alkuperäisaineistot löytyivät yllättäen Saksasta

Kansallisarkisto digitoi parhaillaan mielenkiintoista aineistoa 1900-luvun alkupuolelta. Suomen kenraalikuvernööri Nikolai Gerardin (1838–1929) harvinaiset alkuperäisaineistot on löydetty Saksasta. Kokonaisuus on nyt saatu lainaksi Suomeen ja Kansallisarkistoon digitoitavaksi. Aikaisemmin tuntematon aineisto avaa uuden näkökulman Suomen eduskuntauudistukseen, Viaporin kapinaan ja sortokausien väliseen ”suojasäähän” 1905–1908.

Koko digitoitu aineisto avautuu kaikkien nähtäville ja käytettäväksi arkistolaitoksen sähköisiin tietokantoihin

Saksassa Gerardin suvun yksityisomistuksessa olleet ja yllättäen vuonna 2015 löytyneet aineistot saapuivat Kansallisarkistoon digitoitavaksi 08.06.2016. Aineistot digitoidaan kesän aikana ja ne palautetaan sen jälkeen Saksaan. Aineistoista julkaistaan kirja Turun kirjamessuilla Suomen juhlavuonna 2017, minkä jälkeen myös koko digitoitu aineisto avautuu kaikkien nähtäville ja käytettäväksi arkistolaitoksen sähköisiin tietokantoihin.

Aineistoja on kolme kansiollista ja niihin sisältyy esimerkiksi Gerardin laaja, käsinkirjoitettu omaelämäkerta, jossa hän kertoo ajastaan Suomessa sekä hänen kirjeenvaihtoaan ja neuvostopassinsa. Merkittävässä kokonaisuudessa on mukana myös Venäjän keisari Nikolai II:n allekirjoittama Gerardin nimitysasiakirja Suomen kenraalikuvernööriksi.

Nikolai Nikolajevitsh Gerardin asiakirjoja
Nikolai Nikolajevitsh Gerardin asiakirjoja nikolai nikolajevitsh gerard,Nikolai Gerard,Suuriruhtinas

Miltä näytti Helsinki yli sata vuotta sitten?

Millainen oli Esplanadi? Millainen Kauppatori? Miltä näytti Korkeasaaren karhulinna 1900-luvun alussa?

  • Nelli Ruotsalainen puhuu runoissaan suunsa puhtaaksi patriarkaatista

    Nelli Ruotsalaisen teos kisaa Tanssivasta karhusta.

    Nelli Ruotsalaisen esikoisteos on suorapuheinen kuvaus sukupuolirooleista ja niistä vapautumisesta. Omaelämäkerrallisissa runoissa henkilökohtaisesta kasvaa poliittista. Täällä en pyydä enää anteeksi on ehdolla tämänvuotisen Tanssiva karhu -runouspalkinnon saajaksi.

  • Kertovatko suomalaiset rivot paikannimet enemmän nimien keksijöistä kuin itse paikoista?

    Suomen paikat on nimetty käyttäjien kokemuksien perusteella.

    Suomessa on 2944 paska-sanan sisältävää paikannimeä. Rivot paikannimet hihityttävät tai närkästyttävät kartanlukijoita. Miksi sukupuolielimet ja eritteet ovat olleet niin yleisesti nimeäjien käytössä? Paikkojen nimeäminen on perustunut yleensä joko kuvailemaan mitä ko. paikka muistuttaa muodoltaan, sen käyttökelpoisuuteen tai johonkin vahvaan kokemukseen paikassa.

  • Avaruusromua: Kuunnellaan jääleinikkiä!

    Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit?

    Onko kasveilla sielu? Muun muassa tätä pohti antiikin filosofi Aristoteles, ja oli sitä mieltä, että ei. Ei ole. Kasvit ovat kyllä eläviä, mutta eivät samalla tavoin kuin eläimet tai me ihmiset. Kasvit elävät erilaista elämää, selitti Aristoteles, ja puhui kasvisielusta ja sen luonteesta. Suomalainen Band of Weeds tekee musiikkia kasvien äänistä. Miltä kuulostavat pohjoisen uhanalaiset kasvit nuokkuesikko ja jääleinikki? Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri