Hyppää pääsisältöön

Beethovenin kaukainen rakkaus

Kreivitär Josephine Brunsvik
Kreivitär Josephine Brunsvik Josephine Brunsvik,Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä

Ludwig van Beethovenin rakkaus kreivitär Josephine Brunsvikiin syttyi, kun nuori Josephine aloitti pianonsoiton 29-vuotiaan säveltäjän oppilaana. Beethoven pysyi rakkaudessaan uskollisena, vaikka Josephine ehti vuosien varrella mennä kaksi kertaa naimisiin ja synnyttää lapsia niin avioliitoissaan kuin niiden ulkopuolellakin.

Syntymätodistuskin oli jo hankittu, kun Beethoven valmistautui viimein menemään naimisiin suuren rakkautensa Josephine Brunsvikin kanssa, jonka aviomies kreivi Deym oli kuollut äkillisesti. Josephine oli kuitenkin käänteissään uskollista ihailijaansa nopeampi ja ehti hankkiutua raskaaksi virolaiselle huijariparonille. Tästä herra Stackelbergistä tuli siis sulhanen Beethovenin sijaan pikaisesti järjestetyissä häissä.

Maisteri Lindgrenin esitelmän teemana on tällä kertaa Beethovenin täyttymystä vaille jäänyt rakkaus, jonka säveltäjä itse tuli dokumentoineeksi neljään teokseensa. Ensimmäiset pianovariaatiot, jotka säveltäjä teki Josephinelle ja tämän sisarelle, eivät vielä laula rakkauden ylistystä, mutta sitä seuraavat Andante favori pianolle, kaksi laulua runoon An die Hoffnung ja lopulta laulusarja An die Ferne Geliebte kertovat tarinaa tekijänsä alkuun toiveikkaasta, lopulta kaipauksen ja tuskan sävyttämästä elämän mittaisesta rakkaudesta.

Kuuntele sävellykset tässä kokonaisuudessaan ja Maisteri Lindgrenin musiikkiesitelmä keskiviikkona 15.6. klo 11.

“Kuusi helppoa variaatiota työläästi pianoa soittaville aatelisneidoille oli Beethovenin lahja Brunsvikin hyvin maksaville neitokaisille. Heistä varmaankin Josephine soitti diskanttia, sillä Beethoven lataa kaikki ajatuksensa tälle penkin oikealla reunalla tasapainoilevalle soittajalle.”

“Suhde kehittyi kulisseissa kauniisti, ja sen seuraava dokumentaatio on Andante favori, kaihoisa ja lempeä F-duuri-rondo pianolle, joka on salaa omistettu Josephinelle. Sävellysvuosi on suunnilleen 1803, ja tuolloin Beethoven oli rakastanut Josephinea jo noin neljä vuotta. Hellästi, uskollisesti, etupäässä kaukaa.”

“Vuonna 1805 Beethoven lähetti Josephinelle laulun. Se on kirjoitettu Christoph August Tidgen runoon Urania ja on säkeistömuotoinen, siis varsin perinteinen laulu. Se suomennetaan yleensä Toivolle, mutta rakas kuuntelija toki ymmärtää, että Toivolle ei kuulostaa läheskään siltä kuin An die Hoffnung. Tässä toivotaan jotakin hyvin, hyvin suurta ja ilmaistaan se niin kauniisti kuin vain taitava säveltäjä pystyy.”

“Vuonna 1813 Beethoven sävelsi laulun An die Hoffnung uudestaan. Nyt hän otti siihen mukaan runon ensimmäisen säkeistön, jossa epäillään, onko Jumala olemassa. Laulu ei ole enää kaunis säkeistömuotoinen rakkaudenosoitus, vaan dramaattinen, mystinen, tunnelmaa muuttava ja arvoituksellinen, kuin pieni ooppera – ja tuskaa täynnä.”

“Salatiedettä tarvitaan sen sijaan siihen, ketä Ludwig van Beethoven ajatteli säveltäessään maailmanhistorian ensimmäisen laulusarjan An die ferne Geliebte, kaukaiselle rakastetulle. Sillä näet nimittäin, tosiaan, laulusarja on Beethovenin keksintö, vaikka sen niin mieluusti aina Schubertiin ja hänen kauniiseen myllärintyttäreensä liitämme.”

  • Eero Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Hämeenniemen improvisaatioissa on luonnetta ja syvyyttä

    Säveltäjä Eero Hämeenniemen (s. 1951) itsenäisen ajattelun tulokset ovat viime vuosikymmenten aikana löytäneet muotonsa niin soivassa ja kuin kirjallisessakin muodossa. Tällä kertaa puhuu muusikko Hämeenniemi, jonka pianoimprovisaatiot heijastelevat muun muassa jazz-, gospel-, barokki- ja karnaattista musiikkia.

  • Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Laulu-Miehet tulkitsevat Melartinia tulisesti

    Säveltäjä Erkki Melartinin (1875–1937) musiikkia ei äänitteillä tai konsertiohjelmistoissa liian usein vastaan tule. Tämä on tietysti harmillista, koska Melartinin herkkävireistä äänistöä kuulisi mielellään enemmänkin. Melartin hehkui etenkin orkesterisäveltäjänä, mutta muutakin kiinnostavaa hänen tuotannostaan löytyy.

  • Seitakuoro juhlii ensitaltoinneilla

    Seitakuoro juhlistaa neljällä uudella ensitaltoinnilla

    Rovaniemellä toimiva Seitakuoro on yksi pohjoisen tärkeistä kulttuuritoimijoista ja lappilaisen identiteetin ylläpitäjistä. Kadri Joametsin johtaman kokoonpanon uusin julkaisu huipentaa kymmenen vuotta sitten alkaneen Lappi-trilogian. Edeltävillä levyillä soi pääosin vuosien varrella kuoron konserteissa tutuksi tullut ohjelmisto.

  • Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe kurottelee lupaavasti mahdollisuuksien maailmassa

    Signe (laulajat Josefiina Vannesluoma, Riikka Keränen ja Selma Savolainen, sekä kontrabasisti Kaisa Mäensivu) jatkaa oman ilmaisunsa laajentamista ja kehittämistä. Ryhmän debyytillä liikuttiin tyylillisesti etenkin jazzin maailmassa. Uusimmalla, kolmen albumin kokonaisuuden ensimmäisellä osalla yhtye kurottelee uusien teosten myötä kohti aiemmin kartoittamattomia ilmaisualueita.