Hyppää pääsisältöön

Einar Englund – sinfonikko ja musiikin hanttimies

Einar Englundin (1916–1999) pitkän sävellysuran kruunu ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Läpimurtonsa sinfonisti teki jo 1940-luvulla. Sinfonioiden lisäksi hän keräsi kiitosta myös näyttämö- ja elokuvamusiikin saralla. Artikkeliin on koottu Englundin haastatteluita neljältä eri vuosikymmeneltä.

Englundin uran erikoisin vaihe ajoittuu 1960-luvulle, jolloin hän vetäytyi suurten sävellysten parista ja lopetti sinfoniamusiikin luomisen tyystin. Suurimmaksi syyksi orkesterisävellyksistä ottamaansa pesäeroon Englund näki aikakauden nykymusiikin, johon hän suhtautui nuivasti.

Sävellystauko oli siis Englundin henkilökohtainen vastalause ajan modernistien "tekotaiteellisuudelle", jonka hän koki halventavana omalle ammattitaidolleen. Artikkelin yläpuolella käynnistyvässä Säveltäjäprofiilissa (1967) seurataan säveltäjää tauon aikana ja tutustutaan hänen työympäristöönsä. Englund sävelsi edelleen näyttämömusiikkia ja toimi omien sanojensa mukaan eräänlaisena "musiikin hanttimiehenä". 1960-luvulla hän työllisti itseään myös musiikkikriitikkona sekä Sibelius-Akatemian lehtorina.

Englundia pidettiin erityisen nopeana säveltäjänä ja tyylillisesti hän oli ehdoton uusklassismin edustaja. Musiikkiinsa hän ammensi aineksia muun muassa talvi- ja jatkosodan kokemuksistaan.

Taitava pianisti puhui läpi uransa hallitun ja opiskellun improvisaation puolesta niin opetustilanteissa kuin henkilökohtaisessa sävellystyössään. Nuoruudessaan hänellä oli myös ollut tapana soittaa omien sävellyksiensä loppukadenssit jokaisella esityskerralla hieman eri lailla. Säveltäjän 60-vuotispäivän kunniaksi vuonna 1976 tehdyssä radiohaastattelussa kuullaan näyte miehen improvisaatiotaidoista. Englund sai samana vuonna professorin arvonimen.

Se on hyvin vaikeaa saada lehmä tuottamaan maitoa uudestaan, kun ei ole lypsetty pitkään aikaan― Einar Englund vuonna 1986

Englund muisteli vuonna 1986 äänitetyssä haastattelussa, että hänen suhtautumisestaan 1960-luvun musiikkiin tehtiin aikanaan turhankin suuri haloo. Kriitikkona Englund oli ankara, eikä hän pelännyt kirjoittaa asioista suoraan. Sävellystauon taustalla vaikuttivat myös hänen perheensä sisäiset asiat. Englundin ensimmäinen vaimo kuoli vuonna 1956 ja traaginen menetys teki säveltäjän hetkeksi aikaa täysin "mykäksi".

Sinfoniaton kausi venyi lopulta koko vuosikymmenen mittaiseksi. Laajojen orkesterisävellysten pariin hän palasi vuonna 1971 kolmannella sinfoniallaan.

Bach on kyllä jokaiselle muusikolle jonkinlainen jumala. Luulen, ettei sellaista muusikkoa ole olemassa, joka ei olisi samaa mieltä.― Einar Englund vuonna 1996.

Tauon jälkeinen sävellyskausi kesti aina 1990-luvun alkuun asti, mutta vielä 80-vuotiaana Englund käytti runsaasti aikaa varhaisimpien töittensä korjaamiseen. Vuonna 1996 äänitetyssä henkilökuvassa säveltäjä kertoo monien teostensa lähteneen elämään omaa elämäänsä niihin jääneiden virheellisten merkintöjen takia. Englundin kesäasunnolla Gotlannissa tallennetussa haastattelussa on mukana säveltäjän vaimo laulaja Maynie Sirén.

Einar Englundin tuotantoa

Orkesteriteoksia

1946 I sinfonia, 'Sotasinfonia'
1948 II sinfonia 'Mustarastassinfonia'
1948 III sinfonia
1976 IV sinfonia, 'Kamarisinfonia'
1977 V sinfonia, 'Fennica'
1984 VI sinfonia, 'Aphorisms'
1988 VII sinfonia, 'Tamperelainen'

1954 sellokonsertto
1955 I pianokonsertto
1974 II pianokonsertto
1981 viulukonsertto
1985 huilukonsertto

1954 Konserttisarja 'Valkoinen peura' samannimiseen elokuvaan

Kamarimusiikkia

1941 pianokvintetto
1978 Divertimento Upsaliensis puhallinkvintetille
1982 pianotrio
1980 De profundis 14 vaskipuhaltimelle
1980 konsertto 12 sellolle
1985 jousikvartetto
1989 puhallinvintetto

Kommentit
  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto

  • Toini Vuoriston mittava käsikirjoitusura alkoi iltasaduista

    Vuoristo muistetaan ennen kaikkea Noita Nokinenästä.

    Kotiäiti, satukirjailija, käsikirjoittaja ja radiotoimittaja Toini Vuoriston (1919–2013) tunnetuin luomus on pippurinen Noita Nokinenä -hahmo. Radion lisäksi myös television puolella kunnostautunut käsikirjoittaja oli luomassa 1970-luvun muistetuimpia perhesarjoja.

  • Joulupuu on varastettu, poliisit on ovella – vai miten se meni? Testaa, tunnetko joululauluklassikot!

    Osaatko jouluiset hitit ja laulut sanasta sanaan?

    Joululaulut – nuo ihanaiset korvamadot kaikuvat jälleen kodeissa ja kaupoissa. Joululauluilta tuskin kukaan on elämänsä aikana välttynyt, mutta osaatko Sinä ne sanasta sanaan? Valitse mielestäsi sopivin vaihtoehto täyttämään tyhjä kohta ja testaa, oletko joululaulujen lyriikkamestari! Testin jälkeen voit virittäytyä joulutunnelmaan alta löytyvien videoiden myötä.

  • Klip-klop, klip-klop – Histamiinin joulukalenteri on pop!

    Histamiinin joulukalenteri julkaistiin vuonna 1980.

    Histamiinin joulukalenteri (1980) kertoo Histamiini-hevosen, tallitonttu Rämäkän ja noitaneiti Anelma Unelman joulunodotuksesta. Joulukuu ei ole tälle porukalle se kaikista helpoin – hurrikaani on vienyt Anelma Unelman kodin ja hänen lentopannunsa on epäkunnossa. Entä minne valo katoaa ja miten ihmeessä Rämäkkä saisi muistinsa takaisin?

  • Testaa tietämyksesi Linnan juhlista pintaa syvemmältä

    Oletko Linnan juhlien konkari vai untuvikko?

    Itsenäisyyspäivän juhlaperinne alkoi vuonna 1919 ja tie miljoonien tv-katsojien seuraamaksi kättelyohjelmaksi on ollut monivaiheinen. Mitä ensimmäisellä itsenäisyyspäivän vastaanotolla tapahtui, milloin juhlat peruttiin laman vuoksi ja kuka oli ensimmäinen rokkari Linnassa?

  • Pentti Linkola ja puoli vuosisataa radikaalia sanomaa luonnon puolesta

    Pentti Linkola havahtui luonnon tilaan jo 1950-luvulla.

    Syväekologi Pentti Linkolaa on usein nimitetty Suomen sitkeimmäksi ellei peräti ainoaksi todelliseksi toisinajattelijaksi. Tähän artikkeliin on koottu haastatteluja ja dokumentteja hänen ajattelustaan 50 vuoden ajalta ajalta. Sen ydinsanoma ei ole muuttunut: ihminen ajaa maapalloa kohti katastrofia ja loppumme on lähellä. Ilmastonmuutos on herättänyt monet miettimään tarkemmin hänen viestiään, joka ei ole kevyt eikä mukava, mutta järkyttävällä tavalla ajattomaksi osoittautunut.

  • Lied-guru Gerald Mooresta tuli myös hyvä ystävä – pianisti Meri Louhos muistelee

    Mooren kurssi Helsingissä johti Merin juontajaksi Yleen.

    Nimetön ja näkymätön vaalea pianisti oli hankkinut laajan säestysrepertuaarin, kun lehti-ilmoituksessa haettiin osallistujia kuuluisan Gerald Mooren lied-kurssille Tukholmaan. Helsingin kurssi 1968 oli kohtalokas. Se johti Meri Louhoksen radiotyöhön ja Sävel on vapaa -ohjelman suosikkijuontajaksi. Meri kertoo Gerald Mooresta vuodesta 1963 eteenpäin.

  • Konjakkia kuolevan Aarre Merikannon kanssa – pianisti Meri Louhos muistelee

    Oppilaasta Merikannon musiikin kantaesittäjäksi.

    Innokas sivuaineiden opiskelija Meri Louhos opiskeli soinnutusta Selim Palmgrenilla ja kontrapunktia Aarre Merikannolla. Myöhemmin Meri kohtasi syöpää sairastavan Merikannon kolmannen pianokonserton kantaesityksen yhteydessä, vain kuukausia ennen säveltäjän kuolemaa 1958.

  • Veli Vänä ja Veli Peltsi satuilivat radiossa lyhyitä perinnetarinoita

    Kuulemme perinteikkäitä satuja Euroopasta ja kauempaakin.

    Ylen Ykkösellä kuultiin vuonna 1992 lyhyitä sovituksia yhdysvaltalaisen Joel Chandler Harrisin luomista eläintarinoista sekä Grimmin veljesten keräämistä kansansaduista. Mahtuipa joukkoon yksi kotimainenkin perinnetarina. Satusetinä toimivat muun muassa Nalle Puhien sekä Pekka Töpöhäntien elävöittäjinäkin kunnostautuneet Matti Pellonpää ja Kari Väänänen.

  • Tilaa tiedolle ja harrastamiselle – kirjastoissa rakennetaan demokratian kivijalkaa

    1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto vie tiedon valtatielle

    Kun tv-arkiston kokoelmista etsitään ohjelmia kirjastoista, ollaan todellisen metatiedon ja metatason äärellä. Elävän arkiston koosteen kirjastoissa asuu tieto ja sivistys sekä suomalaisten yhtäläinen mahdollisuus elinikäiseen oppimiseen. 1970–1990-luvun ohjelmissa kirjasto on väylä tiedon valtatielle ja kirjastoauto nopea laajakaista ennen internetin valtakautta. Kirjastossa rakentuu demokratian kivijalka, ja se on myös avoin tila ajattelulle ja harrastamiselle.

  • "So you think you can stone me and spit in my eye!" – Luuletko tuntevasi Queenin kappaleet? Testaa tietämyksesi

    Tunnetko suosikkiyhtyeen kappaleet?

    Satoja miljoonia myytyjä levyjä. Bändin jokaisen jäsenen säveltämiä listaykkösiä. Platinaa, kultaa ja korvamatoja. Brittiläinen Queen on kiistatta yksi historian suurimmista yhtyeistä. Mutta tunnetko Sinä suosikkiyhtyeen kappaleet? Elävä arkisto kokosi kolmetoista Queenin biisiä tunnistettavaksi visaiseen lyriikkatestiin.

  • "Päivät ovat yhtä pieniä kaikkialla ja niiden muoto on suppilon" – Leena Krohnin teokset sykähdyttävät myös radiossa

    Leena Krohnin radiodraamoissa kohtaavat tuttuus ja vieraus.

    Leena Krohn on raskaansarjan kirjailija, esseisti ja – asiaa selvittäneen yleisradioyhtiön mukaan – myös arvostettu ajattelija. Krohnin viiden vuosikymmenen mittaisen kirjailijanuran herkkupaloista on päästy ajoittain nauttimaan myös radioiden äärellä. Näistä neljä on nyt julkaistu uudelleenkuultavaksi Areenaan.