Hyppää pääsisältöön

Einar Englund 100 vuotta – viisi kohtaamista

Einar Englund
Säveltäjä Einar Englund Einar Englund Kuva: YLE Einar Englund

Säveltäjä Einar Englundin syntymästä tulee perjantaina 17.6.2016 kuluneeksi 100 vuotta. Yle Radio 1 juhlistaa merkittävän sinfonikon elämäntyötä torstaina 16.6. klo 13.00 lähetettävällä henkilökuvalla vuodelta 1996. Tuolloin Heikki Valsta tapasi säveltäjän synnyinsaarellaan Gotlannissa.
Perjantaina 17.6. vietetään puolestaan teemailtaa klo 19.03 – 21.40. Iltaa istuvat säveltäjät Kalevi Aho ja Christian Holmqvist sekä toimittaja Outi Paananen. Ohjelmassa pohditaan, minne Englundin musiikki on kadonnut konserttielämästä, vaikka monille muusikoille sen soittaminen on nautinto. Mihin kaikkeen Englund ehti elämänsä aikana ja millaisena hän näki asemansa suomalaisessa musiikissa.

Teemaillan aikana ääneen pääsevät Eero Heinonen, Irina Milan, Meri Englund, Harri Vuori, Caterina Stenius ja Sauli Zinovjev. Lisäksi kuullaan otteita Caterina Steniuksen, Anna-Liisa Koskimiehen, Heikki Valstan ja Harri Wessmanin toimittamista ohjelmista. Ohessa muutamia kohtaamisia Einar Englundin kanssa.

Kohtaaminen 1

"Oli kyse pianokvintetosta. Englund valitti aina sitä, että kvintettoa ei ole vieläkään painettu. Tämähän oli kohtalo useiden suurten suomalaisten teosten kohdalla. Lopulta kun sitten tuli mahdollisuus sen painamiseen, Englund soitti minulle ja totesi, että kun sinä nyt olet soittanut sen, niin voitaisiinko katsoa, oliko partituurissa joitain pikku virheitä, joita korjattaisiin painatusta varten. Minä sanoin, että itse asiassa minulla on paljon kysyttävääkin.

Kun oltiin sivulla kymmenen, olin siihen mennessä jo sanonut parikymmentä erilaista virhettä, jotka olin huomannut. Einar tuli aivan epätoivoiseksi ja sanoi, että onko tämä nyt tämmöistä...

Menin sitten Lallukkaan Einarin luokse. Siellä oli oikein mukavaa kuten aina. Juotiin kahvia ja sitten ruvettiin töihin kvinteton kanssa. Se on suunnilleen satasivuinen teos ja kun oltiin sivulla kymmenen, olin siihen mennessä jo sanonut parikymmentä erilaista virhettä, jotka olin huomannut. Einar tuli aivan epätoivoiseksi ja sanoi, että onko tämä nyt tämmöistä, että säveltäjä on kirjoittanut näin väärin ja että sinulla on noin paljon kysymistä ja epäselvää. Minä totesin, että näin se on. Kun me sitten olimme viimeisellä sivulla, olin korjannut noin 120 virhettä.

Olen tietysti ylpeä tästä, sillä nyt kun se on painettu, siellä on ainakin vähän vähemmän virheitä kuin olisi ollut ilman minua. Se oli sillä tavalla tyypillinen tapaaminen hänen kanssaan, että Einar oli hermostunut ja vähän tyytymätönkin koko tilanteeseen, mutta se oli silti hyvin mieliin painunut ja tärkeä tapaaminen."

- Eero Heinonen levytti kaikki Englundin soolopianoteokset BIS-levymerkille 1980-luvun alussa. Lisäksi Eero Heinonen on esittänyt konserteissaan säveltäjän kahta pianokonserttoa (1955 ja 1974) sekä säveltäjän diplomityötä, vuonna 1941 valmistunutta pianokvintettoa.

Einar Englund soittimensa ääressä nuorena
Einar Englund soittimensa ääressä Einar Englund soittimensa ääressä nuorena Kuva: YLE einar englund soittimensa ääressä

Kohtaaminen 2

”Isoisäni oli jo aika iäkäs, kun opiskelin Sibelius-Akatemian nuorisokoulutuksessa. Olin tuossa vaiheessa päättänyt, että minusta tulee ammattimuusikko. Akatemian oppilasmatineoissa saattoi usein olla vain yksi kuulija tai sitten korkeintaan oma äiti tai isä tuon yhden paikallaolijan lisäksi. Matineoista oli kuitenkin aina pieni puffi jossain lehdessä ja isoisäni oli bongannut nimeni näistä ilmoituksista. Häntä kiinnosti soittoni niin paljon, että hän halusi tulla oppilasmatineoihin. Hän saattoi myös tuoda minulle ruusuja. Tästä on jäänyt kiva muisto ja se, että hän tuli vuokseni, oli minulle hirveän tärkeää.”

- Einar Englundin pojantytär, viulisti Meri Englund on Tapiola sinfoniettan konserttimestari

Einar Englund Jukka-Pekka Sarasteen johtaman RSOn solistina 1982
Einar Englund Helsingin juhlaviikoilla 1982 Jukka-Pekka Sarasteen johtaman RSOn solistina Einar Englund Jukka-Pekka Sarasteen johtaman RSOn solistina 1982 Kuva: YLE einar englund jukka-pekka sarasteen johtaman rson solistina 1982

Kohtaaminen 3

- Sinähän olet kuulu siitä, että lukemattomia kertoja soittaessasi omia pianokonserttojasi, et koskaan soita kadenssia samalla tavalla.

”Se oli kyllä nuorukaisen uhkarohkea yritys silloin. Minä en sitä tekisi uudelleen tänään – ehkä sen takia, että olen tullut vanhaksi ja viisaaksi. Jotain mielenkiintoista siinä oli kyllä. Ja se pitää kyllä ihan paikkansa. Tämä ei ole mikään myytti. Silloin kun Fougstedt kysyi minulta päivällä, kun oli ensimmäisen pianokonserton ensiesitys: ”No, saammeko kuulla kadenssin, että mä tiedän koska minun pitää jatkaa orkesterin kanssa." Sanoin, että se ei ole ihan selvä vielä, mutta illalla tulee. Hän katsoi minua vähän noin pitkään. Hän ehkä käsitti tilanteen. ”No okei, ei pakoteta nyt.” Enkä minä tiennyt mitään, mitä minä soitan silloin kadenssin paikalla.

Sinulla on edessäsi suuri konserttiflyygeli, ihana soitin, joka vastaa kaikkiin sinun yrityksiisi, joka auttaa ja tulee sinua vastaan. Anna mennä!

Tilanne oli tällainen. Sinähän tiedät minkälainen juhlallinen tunnelma on suuressa konserttisalissa. Yleisö istuu siellä ihan hiiren hiljaa. Suuri tutti orkesterissa on yht’äkkiä päättynyt. Kuoleman hiljaisuus. Nyt on sinun vuorosi näyttää näille, mitä sinä voit tehdä. Sinulla on edessäsi suuri konserttiflyygeli, ihana soitin, joka vastaa kaikkiin sinun yrityksiisi, joka auttaa ja tulee sinua vastaan. Anna mennä! Ja tämä oli sitten jonkunlainen semmonen, että no nyt! Se oli suuri nautinto. Se onnistui hämmästyttävän hyvin. Onneksi oli nauha. Jos sitä ei olisi ollut, miten olisi käynyt. Nauhalta minä kopioin suht’ koht’ sen saman improvisoidun kadenssin – tietysti pieniä korjauksia tein, mutta ei paljon - ja siellä se nyt on, painettuna nuoteissa tänään.”

- Anna-Liisa Koskimiehen toimittama radio-ohjelma Einar Englund 60 vuotta. Ensilähetys vuonna 1976.

Einar englund Akatemian opetusluokassa
Säveltäjä opetustyössä Sibelius-Akatemiassa Einar englund Akatemian opetusluokassa Kuva: YLE einar englund akatemiassa opetusluokassa

Kohtaaminen 4

Ensimmäinen sinfonia ei ole mikään sotasinfonia. Se on riemuhuuto siitä, että kas, mä elän vielä!

”Mutta sitten tuo raakuus, joka on ensimmäisessä ja toisessa sinfoniassa. Se on kyllä sodan aiheuttamaa hyvin paljon. Pylkkänen sanoi, että sodan jälkeen säveltäjät ei juuri voineet kirjoittaa sinfonioita ilman, että heillä on pikkurumpu koko ajan hakkaamassa mukana. No ei se ole mikään ihme, sillä Šostakovitš oli Leningradissa ja koki sodan kauhut, niin kuin minä rintamasotilaana. Meillä oli samat kokemukset. Tämä raakuus, joka sitten välillä yhtäkkiä purkautuu teoksissamme; se on sodan aiheuttamaa hyvin paljon. Minä sanoisin niin, että sekä Šostakovitš että minä, me emme olisi kirjoittaneet tällaista musiikkia ilman sotaa. Neljä vuotta sodassa, se teki kyllä hyvin paljon asiaa, että me muutuimme ihmisinä. Minä olin raaka silloin juuri sodan jälkeen, koska ne elämykset, jotka olin kokenut sodassa, vaikuttivat minuun niin voimakkaasti. Sitten myöhemmin muutuin aika paljon pehmeämmäksi."

- Mutta musiikki muuttui kovemmaksi maailmassa.

”Niin, niin, mutta minä päinvastoin, kun minä huomasin että maailmassa on kuitenkin niin paljon kauneutta. Ja sitten se valtava riemu, että minä olin jäänyt eloon! Ensimmäinen sinfonia ei ole mikään sotasinfonia. Se on riemuhuuto siitä, että kas, minä elän vielä! Minä olen säilynyt sodassa, vaikka monta kertaa olin vähällä mennä ihan kankkulan kaivoon."

- Minna Lindgrenin ja Tapani Länsiön toimittama ohjelma Nykytykytystä 1993.

Ruotsinkielinen radio-ohjelma Café rendez-vous (Cafe rendez-vous). Karin Mandelstam ja Christoffer Schildt seinän vieressä. Soittamassa Nils-Erik Fougstedt (basso), Carl-Erik Creutz (huuliharppu) ja pianon ääressä Einar Englund. Ruotsinkielisen kouluradio
Ruotsinkielinen radio-ohjelma Café rendez-vous. Soittamassa Nils-Eric Fougstedt, basso, Carl-Erik Creutz, huuliharppu, ja pianon ääressä Einar Englund. Seinän vieressä Karin Mandelstam ja Christoffer Schildt. Ruotsinkielinen radio-ohjelma Café rendez-vous (Cafe rendez-vous). Karin Mandelstam ja Christoffer Schildt seinän vieressä. Soittamassa Nils-Erik Fougstedt (basso), Carl-Erik Creutz (huuliharppu) ja pianon ääressä Einar Englund. Ruotsinkielisen kouluradio Kuva: Yle/Ruth Träskman Einar Englund,Yle Elävä arkisto,Carl-Erik Creutz,Christoffer Schildt,Nils-Eric Fougstedt

Kohtaaminen 5

”Mutta tuo venäläisyys - monet ovat kyllä ihmetelleet, että on olemassa yksi sellainen tyyppi Suomessa nimeltään Einar Englund, joka on niin selvästi osoittanut kiinnostusta venäläiseen moderniin musiikkiin. En löydä muuta vastausta siihen kuin että kaikki alkoi Stravinskya kuunnellessani.”

Stravinsky oli ihan semmoinen joulutontun näköinen, pikkuinen, mutta hän oli niin täynnä kujeita

-Tapasitteko myöhemmin koskaan Stravinskya, kun hän kävi Suomessa?

”Kyllä. Hän oli matkalla Ruotsiin, jossa esitettiin hänen oopperansa The Rake’s Progress (Hulttion tie) Ingmar Bergmanin ohjaamana (Tukholman Kuninkaallinen ooppera 1961)."

- Tuntuiko hän vielä siltä taiteilijalta, jota nuoruudessanne ihailitte?

”Minä istuin ihan vastapäätä Suomen säveltäjien hänen kunniakseen järjestämillä juhlapäivällisillä. Istuin ja katselin Stravinskya. Hän oli ihan semmoinen joulutontun näköinen, pikkuinen, mutta hän oli niin täynnä kujeita. Hän nauroi ja katseli. Minä sanoin, että juu, juu, kyllä se nerokkuus on vielä siellä jäljellä.”

- Stravinsky oli ilmeisesti henkilönä aivan toisenlainen persoona kuin Šostakovitš.

”Aivan toisenlainen. Hän oli paljon avoimempi. Šostakovitš oli kauhean hermostunut ja ihan kuin olisi krampissa. Oikein säälitti."

- Šostakovitš kuulemma lämpeni, kun teidät pantiin vaivihkaa improvisoimaan hänen teemastaan.

"Kyllä nuo muut säveltäjät sitten työnsivät minut kaikenlaisiin juttuihin. En minä voinut kieltäytyä, kun Šostakovitš oli siellä. Minulla on vielä jäljellä se paperilappunen, mihin hän kirjoitti sen teeman. Se oli hänen toisesta pianosonaatistaan, sen finaalista, joka jo sinänsä on Tema con variazioni. Täytyi siis heti paikalla keksiä jotakin. Soitin läpi teeman yksiäänisenä. Ja sitten oli se sama tunne, kun minä improvisoin kadenssin omaan pianokonserttooni. Nyt ei ole mitään muuta, sinä itse ja suuri flyygeli, ihana instrumentti. Anna tulla!"

- Heikki Valstan vuonna 1996 toimittama ohjelma 80 vuotta täyttävästä säveltäjästä, joka viettää kesiään synnyinsaarellaan Gotlannissa.

Säveltäjä Einar Englund. (1983)
Säveltäjä Einar Englund. (1983) Kuva: Yle/Kalevi Rytkölä Einar Englund,Yle Elävä arkisto

Einar Englund 100 vuotta -ohjelmat Yle Radio 1

Torstaina 16.6. klo 13.00 Lähikuvassa Einar Englund
Heikki Valstan toimittama henkilökuva, joka on tehty vuonna 1996 säveltäjän kotisaarelle Gotlannissa.
klo 14.00 Musiikkistudiosta
Ylen Englund-äänitteitä. Toimittajana Lotta Emanuelsson.

Perjantaina 17.6. klo 13.00 Klassista kahteen

klo 19.03 – 21.40 Teemailta - Einar Englund 100 vuotta
Ohjelmassa säveltäjät Kalevi Aho ja Christian Holmqvist sekä toimittaja Outi Paananen käyvät läpi säveltäjän elämää ja musiikkia. Lisäksi kuullaan monia muistoja tästä värikkäästä ja charmantista persoonasta, joka kuuluu suuriin pohjoismaisiin sinfonikkoihin.

Elävä arkisto: Einar Englund – sinfonikko ja musiikin hanttimies

Einar Englundin (1916–1999) pitkän sävellysuran kruunu ovat hänen seitsemän sinfoniaansa. Läpimurtonsa sinfonikko teki jo 1940-luvulla. Sinfonioiden lisäksi hän keräsi kiitosta myös näyttämö- ja elokuvamusiikin saralla. Artikkeliin on koottu Englundin haastatteluita neljältä eri vuosikymmeneltä. Oheinen klippi on Elävän arkiston artikkelista: Säveltäjäprofiili - Einar Englund. Lue koko artikkeli.

Yle Arkivet: Kompositören Einar Englund skapade symfonier ur krigsmarscher och fågelsång

Einar Englund (1916-1999) var en betydande kompositör i mitten av 1900-talet. Med sin musik, till exempel den s.k. Krigssymfonin, gav Englund röst åt en generation som överlevt kriget och förlorat alla illusioner. Englund skrev också filmmusik till den tidens kända filmer. Läs hela artikeln.

Kommentit
  • Chiaroscuro-kvartetin karheat tulkinnat tekevät vaikutuksen

    Chiaroscuro-kvartetin karheat tulkinnat tekevät vaikutuksen

    Vuonna 2005 perustettu Chiaroscuro-kvartetti (Alina Ibragimova ja Pablo Hernán Benedí, viulu, Emilie Hörnlund, alttoviulu, Claire Thirion, sello) on aiemmilla äänitteillään viihtynyt pitkälti wieniläisklassisen ohjelmiston parissa.

  • Langgaardin haltioitunutta kamarimusiikkia

    Langgaardin haltioitunutta kamarimusiikkia

    Rued Langgaardin (1893–1952) massiivisessa yli 400 teosta käsittävässä tuotannosta riittää halukkaille pöyhittävää vielä pitkäksi aikaa.

  • Tuttua ja tuntemattomampaa Coplandia

    Tuttua ja tuntemattomampaa Coplandia

    BBC:n filharmonisen orkesterin sekä kapellimestari John Wilsonin yhteistyö Aaron Coplandin (1900–1990) verraten laajan orkesterituotannon parissa jatkuu. Neljännessä julkaisussa huomio keskittyy erityisesti säveltäjän lähes neljänkymmenen minuutin kestoiseen kolmanteen sinfoniaan.