Hyppää pääsisältöön

“Kova porno oli ok, mutta graffitilehteä ei haluttu painaa”

David Popa, katutaide, Keravan purkutaide -projekti, graffiti, purkukortteli,
David Popan taideteos Keravan keskustassa David Popa, katutaide, Keravan purkutaide -projekti, graffiti, purkukortteli, Kuva: Anu Heikkinen david popa, katutaide, keravan purkutaide -projekti, graffiti

Graffitin tekijöiden ei enää tarvitse juosta virkavaltaa karkuun, vaan kaupungit tarjoavat heille paraatipaikoilta laillisia seiniä maalattavaksi. Mitä oikein on tapahtunut? Keravan Purkutaide-projektia koordinoiva Jouni “Psyke” Väänänen ja alaa seurannut arkkitehti Tuomas Siitonen purkavat asennemuutoksen syitä.

Keravan keskustassa kuhisee. Ostoskärryt kolisevat, kun lippispäiset ja maalitahrahousuiset graffitimaalarit roudaavat niissä kannuja eli spraypurkkeja maalauspaikoille. Telineet pystyyn, hengityssuoja päälle ja spray alkaa ruiskuta seiniin. Keravan keskustan purkukortteleihin levittäytyvä projekti on tällä hetkellä yksi isoimmista ja näkyvimmistä katutaidemaalauskohteista Suomessa. Mutta aina ei ole ollut graffitimaalareilla näin hyvin asiat.

Pahimmillaan minua uhkailtiin vankeustuomiolla siitä hyvästä, että toimitin lehteä.

Keravan projektin koordinoija Jouni “Psyke” Väänänen huokaa ja pohtii ääneen, onko asenteiden muutoksesta edes järkevää puhua julkisesti. Asiat ovat nyt paremmin kuin koskaan, mutta kovemmat ajat ovat silti vielä tuoreessa muistissa.

Graffitikulttuuri ajettiin Helsingin seudulla nurkkaan vuosituhannen vaihteessa muun muassa Stop töhryille -kampanjan myötä. Väänänen toimitti silloin sekä painettua graffitilehteä että aiheeseen liittyvää verkkojulkaisua. Yleinen ilmapiiri oli niin graffitivastainen, että hän joutui useaan otteeseen poliisikuulusteluihin ja jopa putkaan lehden toimittamisen takia.

- Poliisien mukaan minä yllytin rikokseen kuvaamalla graffiteja ja tekemällä julkaisuja. He olivat sitä mieltä, että minun täytyy olla tiettyjen graffitijengien johtohahmo ja vastuussa sadoista laittomista teoksista. Pahimmillaan minua uhkailtiin vankeustuomiolla siitä hyvästä, että toimitin lehteä.

Olihan se vähän huvittavaa, että samaan aikaan painotalot painoivat Alibia ja kovaa pornoa, mutta graffitilehteen ei uskallettu koskea. Siinä meni raja.

Virkavallan ohella Väänäsellä oli vaikeuksia painotalojen kanssa. Ne olivat haluttomia painamaan graffitilehteä.

- Olihan se vähän huvittavaa, että samaan aikaan painotalot painoivat Alibia ja kovaa pornoa, mutta graffitilehteen ei uskallettu koskea. Siinä meni raja.

Väänäsen mukaan graffitilehtien julkaisijoilla ei ole näinä päivinä samanlaisia ongelmia. Se ei olisi hänen mukaansa enää mahdollistakaan.

- Siitä syntyisi hirveä haloo, jos tuollainen oikeusmurha vielä tapahtuisi.

graffiti, Kerava, purkutaideprojekti, yksityiskohta, katutaide
Yksityiskohta Keravan Purkutaide -projektin työstä graffiti, Kerava, purkutaideprojekti, yksityiskohta, katutaide Kuva: Anu Heikkinen graffiti, kerava, purkutaideprojekti, yksityiskohta, katutaide
sisäkuva, graffiti, Kerava, purkutaideprojekti, heijastuksia, 2016
Kuva sisäpuolelta ikkunaan tehdystä työstä sisäkuva, graffiti, Kerava, purkutaideprojekti, heijastuksia, 2016 Kuva: Anu Heikkinen sisäkuva, graffiti, kerava, purkutaideprojekti, heijastuksia, 2016

Graffitialaa pitkään seurannut arkkitehti Tuomas Siitonen toimitti alan lehteä 80-luvun lopusta ja 90-luvun puoleen väliin saakka ja kokee, etteivät asenteet silloin olleet niin tiukat graffiteja kohtaan kuin vuosituhannen vaihteessa. Töhryt kuitenkin lisääntyivät etenkin pääkaupunkiseudulla 90-luvun loppua kohti ja sen seurauksen yleinen ilmapiiri alkoi olla valmis Stop töhryille -kampanjaan. Siinä otettiin nollatoleranssi kaikkia graffiteja, tägejä ja katutaidetta kohtaan. Kaupunkikuva siistiytyi, mutta kampanja herätti kuitenkin paljon vastustusta muun muassa vartijoiden rajujen otteiden ja kalleutensa takia.

1) Ihmisten muisti on lyhyt

Siitosen mukaan ihmiset unohtivat 90-luvun lopun töhryisen Helsingin siistimmän kaupunkikuvan myötä. Se pohjusti asenneilmapiiriä sallivampaan suuntaan.

2) Luvalliset graffitiseinät

Tuomas Siitonen ja Jouni Väänänen nostavat yhdeksi asenteiden muokkaajaksi luvalliset graffitiseinät, jotka ovat yleistyneet 2009 vuoden jälkeen. Ne ovat totuttaneet tavalliset sukankuluttajat ja kaduntallaajat graffiteihin.

- Ihmiset ovat nähneet, ettei tässä varsinaisesti ole mitään vikaa. Nyt ollaan siinä pisteessä, että graffiteista voi jo avoimesti digata, Väänänen toteaa.

3) Graffitikuvaston monipuolistuminen

Siitosen mukaan yksi tekijä asennemuutoksessa on se, että Suomeen on rantautunut maailmalta katutaideinnostus, jonka myötä graffitikuvasto on muuttunut.

- Jos ajattelee tekstipohjaisia New York -graffiteja, jotka ovat alaan vihkiytyneiden salakieli eivätkä avaudu ulkopuolisille, niin katutaide kommunikoi visuaalisin symbolein paljon laajemman yleisön kanssa.

Kerava, purkutaide, projekti, ohikulkijat, 2016, graffiti
Ohikulkijat seuraavat töiden etenemistä Kerava, purkutaide, projekti, ohikulkijat, 2016, graffiti Kuva: Anu Heikkinen kerava, purkutaide, projekti, ohikulkijat, 2016, graffiti
Graffititaiteilija työssään, Kerava, purkutaide, projekti, 2016, katutaide
Graffititaiteilija työssään Graffititaiteilija työssään, Kerava, purkutaide, projekti, 2016, katutaide Kuva: Anu Heikkinen graffititaiteilija työssään, kerava, purkutaide, projekti, 2016, katutaide

4) Graffitisukupolvi päättävissä asemissa

Yksi syy asenteiden muuttumiseen on Tuomas Siitosen mukaan ollut myös siinä, että vallankahvaan ja päättäviin elimiin on noussut 80-luvun molemmin puolin syntynyt sukupolvi, joka on tottunut graffiteihin katukuvassa.

- Se ei ole koskaan ollut heille mitenkään mustavalkoinen asia.

Kerrankin Keravalla tapahtuu jotain järkevää.

Kaiken kaikkiaan yhteiskunta on menossa Jouni Väänäsen mukaan sallivampaan suuntaan katu- ja graffititaiteen saralla.

- Enää ei varmuuden vuoksi tuomita kaikkea uutta, vaan suhtaudutaan avoimin mielin uusiin asioihin. Eräskin ohikulkija huikkasi, että kerrankin Keravalla tapahtuu jotain järkevää. Ihmiset antavat luvan itselleen innostua.

pääkallo, Kerava, purkutaide, projekti, purkutalot, 2016
Pääkallo kiinteistön seinässä pääkallo, Kerava, purkutaide, projekti, purkutalot, 2016 Kuva: Anu Heikkinen pääkallo, kerava, purkutaide, projekti, purkutalot, 2016
apinat, graffiti, Kerava, purkutaide, projekti, 2016,
Keravan Purkutaidetta apinat, graffiti, Kerava, purkutaide, projekti, 2016, Kuva: Anu Heikkinen apinat, graffiti, kerava, purkutaide, projekti, 2016,

Tuomas Siitonen on hieman epäilevämpi asian suhteen. Nyt katutaide ja graffitiala ovat kovassa nosteessa, mutta yleinen mielipideilmasto saattaa taas kääntyä graffiteja vastaan.

- En halua olla pahanilmanlintu, mutta ihmiset voivat kyllästyä graffitien vähän yksipuoliseen peruskuvastoon, johon kuuluu paljon myös kauhuhahmoja ja ikäviä kuvia.

Siitonen kuitenkin toivoo, että hän on väärässä, eikä näin käy.

- Toivottavasti asiat kehittyvät niin, että julkiseen tilaan mahtuisi erityylistä maalausta ja visuaalista ilmaisua kaupallisten viestien ohella eikä se olisi niin tiukan esteettisen kontrollin alla, mitä se on tähän asti ollut.

Graffiti & katutaide

Graffiti

  • Graffiti on katutaiteen alakäsite.
  • Se pohjautuu pitkälti kirjainmuotojen loputtomaan muunteluun.
  • Tavoitteena mahdollisimman taidokkaat ja tekniset työt.
  • Joidenkin katutaiteilijoiden mielestä graffitit ovat aakkosoppaa, jota kukaan ei tajua.
  • Katutaide

  • Katutaide-termi käsittää graffititaiteen ohella myös mm. performanssit, tarrat ja julisteet.
  • Katutaiteessa hyödynnetään yleensä isoja väripintoja sekä voimakasta viivaa.
  • Joidenkin graffititaiteilijoiden mielestä katutaide on naivistista söpöstelyä.