Hyppää pääsisältöön

Jalkapallokentällä viestitään selkeästi ja terävästi

Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajan jalat ja pelipallo kentällä.
Suomen jalkapallomaajoukkueen pelaajan jalat ja pelipallo kentällä. Kuva: Yle/ Jyrki Valkama jalkapallo,Suomen jalkapallomaajoukkue,jalat

Yleisö hoilaa, soittaa ja kannustaa, valmentaja huutelee ohjeita ja tuomari puhaltaa pilliin. Suurella stadionilla näistä äänistä syntyy aikamoinen pauhu, jonne yksittäiset viestit hukkuvat helposti. Pitkän linjan jalkapalloammattilainen, Suomen Palloliiton pelaajakehityspäällikkö ja Suomen Olympiakomitean hallituksen jäsen Hannu Tihinen kertoo, miten jalkapallokentällä viestitään.

Keskuspuolustajana Suomessa, Norjassa, Belgiassa, Sveitsissä ja Englannissa pelannut Hannu Tihinen kertoo, että kun pelaajat huutavat toisilleen jotain kentällä, on tärkeintä että viesti on terävä ja selkeä.

Yleensä pelaaja tekee itse ratkaisuja pelissä, mutta jos hän ei huomaa mitä hänen selän takanaan tapahtuu, niin silloin toisen pelaajan viesti voi auttaa.

– Kun pelasin keskuspuolustajana ja halusin esimerkiksi kertoa viestin alemmalle keskikentälle, niin huusin pelaajan nimen ja ’vasen’ tai ’oikea’, jotta hän tietäisi kenestä on kyse ja mihin liikkua. Kun viesti tulee tarpeeksi selkeästi ja terävästi siihen on helpompi reagoida nopeasti.

Elekielellä ja äänimerkeillä pelaaja voi tehdä myös itsensä näkyväksi, jos on vapaana. Eli kertoa että on pelattavissa, pelaa minulle.

Pelaajissa ja pelipaikoissa on myös eroja. Toiset pelaajat keskittyvät enemmän omaan ruutuunsa ja peliinsä ja luottavat siihen että pelikaveri tekee aina oikein. Toiset pelaavat taas sellaisilla pelipaikoilla, että näkevät koko kentän ja pystyvät varsinkin pallottomina ohjaamaan edessä pelaavia.

Pelitilanne Suomi-Hollanti jalkapallo-ottelusta olympiastadionilta v. 2005
Pelitilanne Suomi-Hollanti pelissä v. 2005 Pelitilanne Suomi-Hollanti jalkapallo-ottelusta olympiastadionilta v. 2005 Kuva: Yle/ Jyrki Valkama jalkapallo,Suomen jalkapallomaajoukkue,Alankomaiden jalkapallomaajoukkue,joukkuepeli

Kapteeni viestii monen tahon kanssa

Tihinen on toiminut myös eri joukkueiden kapteenina. Kapteenin täytyy osata kommunikoida joukkueen lisäksi kentän ulkopuolella seurajohdon ja median suuntaan.

Kentällä kapteenilla täytyy olla hyvä suhde pelin tuomariin, jotta pystyy kommunikoimaan hänen kanssaan ja viemään tarvittaessa viestiä joukkueelle. Pelitilanteissa taas kapteenin pelipaikka ratkaisee sen, mitä viestejä hän voi välittää.

– Viimeisessä ammattilaisjoukkueessani Zürichissa keskuspuolustajana ja kapteenina minun piti ohjata laitapakkeja, toista keskuspuolustajaa sekä alempaa keskikenttää. Siinä tuli käytettyä monta eri kieltä ja sillä tavalla johdatin sitä joukkoa.

Tihisen mielestä yksi suurimpia etuoikeuksia ammattilaisjalkapalloilijan uralla on ollut se, että on voinut oppia ja puhua monia kieliä ja tutustua eri kulttuureihin.

– Belgian RSC Anderlechtissa oli noin kymmentä eri kansallisuutta, Zürichissä oli hieman vähemmän, mutta sielläkin pelatessani käytin englantia, ruotsia, saksaa ja ranskaa eri pelaajien ohjeisiin. Olen ottanut sen itseäni kehittävän juttuna, että pystyn reagoimaan eri kielillä mahdollisimman nopeasti.

Yleensä kansainvälisissä seurajoukkueissa puhutaan niiden kotimaiden virallista kieltä ja joissain kielenä toimii englanti, koska suurin osa pelaajista ymmärtää ja puhuu sitä. Tihisen mukaan on myös joukkueita, joissa kielivalinta menee valmentajan mukaan. Tarvittaessa käytetään tulkkeja.

Huipputasolla kilpailu on kovaa

Ylemmällä tasollakin pelatessa vastaan tulee tilanteita, joissa toisten pelaajien palaute ei ole aina rakentavaa ja kohteliasta. Kentällä kilpaillaan myös saman joukkueen pelaajien kesken.

– On se aika kova maailma. Se pelipaikka, jota pelaa, niin sitä havittelee kolme tai neljä muuta pelaajaa. Pelaajan on oltava tietyllä tavalla itsekäs. Hänen on haluttava pelata hyvin ja samaan aikaan toivoa samaa kanssapelaajalleen, jotta voitettaisiin, mutta kuitenkin niin, ettei pelikaveri pelaisi paremmin, toteaa Tihinen.

Vaikka jalkapallo mielletään herrasmieslajiksi, niin siinäkin välillä pyritään härnäämään vastustajaa ylimääräisillä kommenteilla.

– Olen itse muistaakseni kerran aikoinani onnistunut sekoittamaan vastustajan peliä sanomalla portugalilaishyökkääjä Nuno Gomesille portugaliksi, että ”sinulla on rumat hiukset”, tosin äkkiä hän toipui siitäkin.

Suomen jalkapallomaajoukkue Helsingin olympiastadionilla pelissä Hollantia vastaan v. 2005.
Suomen jalkapallomaajoukkue v. 2005, Hannu Tihinen pelasi numerolla 5 Suomen jalkapallomaajoukkue Helsingin olympiastadionilla pelissä Hollantia vastaan v. 2005. Kuva: Yle/ Jyrki Valkama Suomen jalkapallomaajoukkue,jalkapallo,Helsingin olympiastadion

Liike on kaiken ytimessä

Kommunikaatio pelissä tapahtuu visuaalisesti, katseet suuntautuvat pallon suuntaan ja kukin pelaaja asettuu kentälle pallon ja pallollisen pelaajan suhteen niin, että hän näkyy ja on pelattavissa. Liike on siinä ytimessä, pelaajien pitää liikkua oikeaan suuntaan ja oikeaan aikaan, jotta olisivat pelattavissa tai tekisivät pelitilaa jollekin muulle. Ennalta opeteltuja kuvioitakin käytetään, mutta huipputasolla Tihisen mukaan aika vähän.

– Joukkueella on tietysti yhteiset toimintaperiaatteet, joiden mukaan pelaajat pyrkivät vastustajan puolustuslinjoja puhkomaan, mutta tämä on kuitenkin sellainen peli jossa se vastustaja on aina mukana. Vaikka kuinka treenaisi jotain kuviota, niin lopulta se vastustaja päättää kuitenkin millä tavalla he puolustavat sitä tilannetta.

– Kun kentällä on sellainen olo, että pystyn kontrolloimaan tätä tilannetta, tiedän mitä teemme ja mitä tulee tapahtumaan, niin on se aina hieno fiilis, Tihinen summaa.

FIFAn jalkapallon MM 2018 kisaopas

  • Kadonneet: kukko, kirjat, painolaatat ja Daniel Medelplanin maine

    Medelplanin puuaapinen edisti lukutaitoa 1700-luvulla.

    Suomessa oli 300 vuotta sitten samanlaisia huolia kuin tänäänkin: miten sivistää kansaa ja estää lukutaitoa katoamasta? Siksi on syytä muistaa Pälkäneen puuaapista. Käsi pystyyn kuka tietää Daniel Medelplanin? (s. noin 1657 Turku – k. 18. elokuuta 1737 Pälkäne) Pelkään ettei moni, vaikka syytä olisi. Katoavaista on maine ja kunnia?

  • Avaruusromua: Maailman vaarallisin olento!

    Homo sapiens on biologian historian tappavin laji.

    Noin miljoonaa eläin- ja kasvilajia uhkaa sukupuutto. Uhan alla olevien lajien määrä on suurempi kuin milloinkaan aikaisemmin ihmiskunnan historiassa. Noin miljoona eläin- ja kasvilajia, joita ei kohta enää ehkä ole. Eikä se siihen lopu. Lajien kuoleminen sukupuuttoon kiihtyy valtavaa vauhtia. Meillä ihmisillä on kyseenalainen kunnia olla biologian historian tappavin laji. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Bertsolari yhdistää ja voimaannuttaa baskit

    Kilpalaulanta on baskien omaperäisen kulttuurin kulmakivi.

    Pohjois-Espanjassa Atlantin rannikolla sijaitseva Espanjan itsehallintoalue Baskimaa on omaperäinen sanan kaikissa merkityksissä. Alueen kieli on mahdollisesti viimeinen jäänne Länsi-Euroopassa ennen indoeurooppalaisten kielten leviämistä puhutusta kieliryhmästä. Baskin kieli, eli euskara on alueen kulttuurin säilymisen perusta.

  • Avaruusromua: Kieli, jota emme ymmärrä

    Voiko tekoäly kehittää oman koneiden välisen kielen?

    Koneet kuuntelevat meitä. Ne ymmärtävät meitä yhä paremmin. Koneet myös puhuvat meille. Ne puhuvat tosin vielä melko alkeellisin tavoin, mutta kuinka kauan? Mikä on puhutun kielen rooli yhä elektronisemmaksi ja digitaalisemmaksi muuttuvassa tulevaisuudessa? Oletko kuullut kielestä nimeltä darkvoice? Kielestä, jota me emme ymmärrä. Toimittajana Jukka Mikkola.

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri