Hyppää pääsisältöön

Tietoa, sivistystä, oivalluksia, elämyksiä

Buu-klubbenin Mietipä sitä -sarja
BUU-klubbenin Mietipä sitä -sarjassa askarrellaan ja pohditaan asioita lasten elämässä, kuten yksinäisyyttä, oikeudenmukaisuutta ja pahaa tai hyvää mieltä. Buu-klubbenin Mietipä sitä -sarja Kuva: Yle Kuvapalvelu BUU-klubben,mietipä sitä

Vahvistamme suomalaista yhteiskuntaa ja kulttuuria tarjoamalla kaikille tietoa, sivistystä, oivalluksia ja elämyksiä

Yle on poliittisesti ja kaupallisesti riippumaton yhtiö. Tehtävämme on vaalia sananvapautta ja lujittaa demokratiaa.

Yle toteuttaa laajaa yhteiskuntavastuuta julkisen palvelun tehtävänsä kautta. Monipuolisilla sisällöillä ja palveluilla Yle tuottaa arvoa yhteiskunnalle ja tukee eri väestöryhmien, alueiden, kielten ja kulttuurien elinvoimaa sekä kansalaisten osallisuutta ja yhdenvertaisuutta.

Olemme läsnä kaikkialla Suomessa ja toimimme kahdella kotimaisella kielellä. Vastaamme myös saamelaisten ja muiden vähemmistöjen palvelusta.

Huolehdimme siitä, että yhteiskunnan muutos ja moninaisuus näkyvät ja kuuluvat sisällöissä ja palveluissamme.

Pienillekin ryhmille, monella kielellä

Tuomme kulttuuria esiin monipuolisesti, ja huomioimme myös pienet ryhmät sekä sisältöjen tekijöinä että kohderyhmänä. Tarjoamme palveluja kaikille, mukaan lukien erityisryhmille, joille mediatarjontaa on vain vähän eikä sen tuottaminen muutoin ole kaupallisesti kannattavaa.

Erityisryhmille ja muille vähemmistöille tuotettavat sisällöt ja palvelut edistävät myös osallisuutta ja muun väestön ymmärrystä vähemmistöjen asemasta sekä luovat edellytyksiä keskinäiseen vuoropuheluun. Lisäksi kieli ja kulttuuri ovat tärkeä osa identiteetin rakentumista jo lapsesta lähtien.

Ylellä on uutisia suomen, ruotsin ja virallisen vähemmistökielen saamen lisäksi romanin, venäjän ja englannin kielellä, latinaksi, selkosuomeksi ja viittomakielellä.

Lue lisää palveluistamme erityisryhmille: Hallintoneuvoston kertomus eduskunnalle 2017, luku 3.4 (e-kirja)

Monimuotoisuus

Monimuotoisuus Ylen tarjonnassa tarkoittaa sitä, että erilaiset ihmiset tulevat tasavertaisina huomioiduksi Ylen sisällöissä ja palveluissa – myös erilaisista taustoista tulevat kieli- ja kulttuurivähemmistöt, ikäryhmät, paikalliset yhteisöt, elämäntapojen kirjo ja aistivamman tai muun toimintarajoitteen takia heikommassa asemassa olevat.

Eri kieli-, kulttuuri- ja etnisiin ryhmiin kuuluvien ihmisten kokemuksia palvelutarjonnasta ja sen kehittämistarpeista kuullaan vuosittain. Ylen tavoitteena on, että vähemmistö- ja erityisryhmien edustajat ovat esillä Ylen sisällöissä nykyistä enemmän osallistujina, asiantuntijoina ja tekijöinä.

Lastenohjelmissa moninaisuus on määritelty erityiseksi ohjelmanteossa huomioitavaksi näkökulmaksi. Ohjelmistossa on sisältöjä, joissa pohditaan erilaisuutta ja toisten hyväksymistä lasten näkökulmasta. Lasten ja nuorten sisältöjä kehitetään paljon myös yhteistyössä lasten ja nuorten parissa toimivien järjestöjen ja kasvatusalan ammattilaisten kanssa.

Työnantajana Yle pyrkii lisäämään henkilöstön monimuotoisuutta esimerkiksi rekrytoimalla eri taustoista tulevia ihmisiä ja suuntaamalla harjoittelupaikkoja maahanmuuttajataustaisille tai toimintarajoitteisille.

Yle on tehnyt lupauksen edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa Yle Urheilun ja Yle Sportenin sisällöissä. Yle osallistui Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlan 100 tasa-arvotekoa -hankkeeseen selvittämällä, miten tasa-arvo toteutuu Urheiluruudussa ja urheilun julkaisemissa verkkosisällöissä. Selvitysten pohjalta Yle sitoutuu entistä monipuolisempien ja tasa-arvoisempien urheilusisältöjen rakentamiseen.

Vuonna 2017 Yle laati toimenpidesuunnitelman, jonka tavoitteena on lisätä naisurheilun näkyvyyttä mediassa.

Yle Urheilu ja Yle Sporten saivat kunniamainininan sekä opetusministeriön Sinisen piikkarit -palkinnon tasa-arvon hyväksi tehdystä työstä vuonna 2017.

Yhteiskunnalliset sisältöhankkeet

Yle on myös toteuttanut isoja yhteiskunnallisia sisältöhankkeita, joissa yhteistyössä eri tahojen kanssa etsitään ratkaisuja ajankohtaisiin, polttaviin kysymyksiin suomalaisia osallistamalla.

Vuonna 2018 tällaisena merkittävänä hankkeena käynnistyy mielenterveysongelmiin pureutuvan Sekasin-konseptin toinen tuotantokausi, jonka kohderyhmänä ovat syrjäytymisvaarassa olevat nuoret miehet.

Keväällä käynnistyy monimediainen ja osallistava Mennään metsään -polkujuoksukierros, joka kannustaa kaikkia liikkumaan ja etsimään elämyksiä luonnosta.

Syksyllä puolestaan lähtee liikkeelle laaja kansalaisten, erityisesti seniorien media- ja digitaitoja vahvistava kampanja, johon haastetaan mukaan myös nuoret.

Kolme lasta katsoo tabletista Triplet-palvelua.
Kolme lasta katsoo tabletista Triplet-palvelua. Kuva: Yle yle uutisluokka

Yle Uutisluokka – mediataitoja koululaisille

Yle Uutisluokka – Yle Nyhetsskolan opastaa nuorille mediataitoja ja tukee opettajia mediakasvatustyössä. Osallistavassa mediakasvatushankkeessa on mukana jo 10 000 koululaista ja yli 400 koulua eri puolilta Suomea.

Uutisluokalla peruskoulun 6.–9.-luokkalaiset ja Nyhetsskolanissa lukiolaiset tekevät uutisia julkaistavaksi koulujen ja Ylen verkkosivuilla. Tukenaan heillä on joukko Ylen uutistoiminnan journalisteja vapaaehtoisina uutiskummeina.

Hankkeen tavoitteena on tukea kouluja mediakasvatuksessa ja opettaa nuorille luotettavan uutistoiminnan pelisääntöjä sekä samalla lisätä heidän kiinnostustaan yhteiskunnallisiin asioihin. Yle tarjoaa kouluille myös opetusmateriaalia mediataitojen harjoitteluun omilla verkkosivuillaan ja Triplet-mobiilisovelluksen kautta.

Vuonna 2017 Uutisluokka teki uutena avauksena "Satakieliset uutiset" kehitysvammaisten nuorten kanssa ja mukana oli ensimmäistä kertaa myös selkokielisten uutisten maahanmuuttajien kummiluokka. Uutisluokkaan osallistuu lisäksi viittomakielisiä ja saamenkielisiä nuoria.

Kevään 2017 kunnallisvaaleissa Uutisluokka toteutti Nuorten kuntavaalitentin, joka sai innostuneen vastaanoton.

Camilla Kivivuori pitää kiinni tablettilaitteesta ja katsoo siihen kuulokkeet korvilla
Tongåvan on lähettänyt toivemusiikkia ja terveisiä jo yli 50 vuoden ajan ja kerännyt varoja hyväntekeväisyyteen. Kuvassa toimittaja ja juontaja Camilla Kivivuori. Camilla Kivivuori pitää kiinni tablettilaitteesta ja katsoo siihen kuulokkeet korvilla Kuva: Ilmari Fabritius/Yle radio-ohjelmat,radiotoimittajat,tongåvan

Yhdessä hyvän asian puolesta

Yle on yhteistyökumppanina monissa kampanjoissa yhteisen hyvän puolesta. Yle tekee yhteistyötä yleishyödyllisten järjestöjen kanssa alueellisesti ja valtakunnallisesti heikoimmassa asemassa olevien auttamiseksi. Yle ei käytä varojaan suoriin lahjoituksiin, mutta voi tarjota ilmaista lähetysaikaa yhteiskunnallisesti arvokkaille kampanjoille tai nostaa tärkeitä teemoja esille ohjelmissaan.

Esimerkkejä Yle tukemista keräyksistä:

  • Nenäpäivä
  • Hyvä Joulumieli
  • Yhteisvastuukeräys
  • Earth Hour-kampanja
  • Entisten Nuorten sävellahjan ja Tongåvanin keräyskohteet

Nenäpäivä-keräys on Suomen suurin hyväntekeväisyyskampanja, jonka järjestävät Nenäpäivä-säätiö (ent. Ylen Hyvä -säätiö) yhteistyössä yhdeksän tunnetun avustusjärjestön kanssa. Yle tukee kampanjaa ohjelmatoiminnallaan.

Keräyksen tuotto oli vuonna 2017 noin 2,3 miljoonaa euroa (11/2017) ja se käytetään kehitysmaiden lasten hyväksi. Nenäpäivä-lahjoituksilla autetaan lapsia ja heidän yhteisöjään Etelä-Amerikassa, Afrikassa ja Aasiassa. Vuonna 2017 Nenäpäivä-varoilla autettiin yli 150 000 lasta.

Hyvä Joulumieli -keräys tukee vähävaraisia ja muuten vaikeassa olevia lapsiperheitä kotimaassa. Yle on ollut yhteistyössä mukana 21 vuoden ajan Suomen Punaisen Ristin ja Mannerheimin Lastensuojeluliiton kumppanina. Keräyksen 2,1 miljoonan euron tuotolla järjestöt hankkivat 30 000 ruokalahjakorttia vähävaraisille perheille.