Hyppää pääsisältöön

Esikoisteoksella Tanssiva karhu -ehdokkaaksi – Virpi Vairisen kehyksenä aika

Runoilija Virpi Vairinen seinän edessä.
Runoilija Virpi Vairinen on ehdolla Tanssivan karhun saajaksi. Runoilija Virpi Vairinen seinän edessä. Kuva: Kim Krappala virpi vairinen,runoilijat,Suomalaiset runoilijat

Saman tien esikoisteoksella Tanssiva karhu -kisaan – näinkin voi runoilijan ura alkaa, ja juuri näin on käynyt Virpi Vairiselle. Hänen esikoisensa Kuten avata äkisti on kytkeytynyt ajallisuuteen, ja jatkoa on luvassa tilallisuudesta.

Turkulainen Virpi Vairinen on ollut kiinnostunut siitä, millaisia mielikuvia ja assosiaatioita vuorokaudenaikoihin liittyy. Tästä kiinnostuksesta syntyi Kuten avata äkisti, joka jakautuu vuorokaudenaikojen mukaan nimettyihin osastoihin.

Aikaan viittaa myös jo kokoelman nimi sanallaan "äkisti.” Alussa teoksen työnimenä tosin toimi Vairisen mukaan Ontologinen hätäsektio.

– Siitä sain muutamia kommentteja, että tämä ei ole ollenkaan hyvä nimi, Vairinen kertoo.

Teoksen kustannustoimittajana toimi Kollektiivi Koleran Susinukke Kosola, joka on myös itse runoilija. Hänenkin teoksensa Avaruuskissojen leikkikalu on ehdolla Tanssivan karhun saajaksi. Asetelma on luonnollisesti huvittanut Vairista ja Kosolaa.

– Meidän välisissä keskusteluissamme aika suvereenisti poukkoillaan noiden eri asemien tai roolien välillä, Vairinen sanoo.

– Yhtenä hetkenä voi olla niin, että kaksi runoilijaa keskustelevat keskenään, ja sitten yhtäkkiä runoilija ja kustannustoimittaja keskustelevat.

Vairisellakin on muita rooleja ja suhteita kirjallisuuteen. Hän työstää kirjallisuustieteen väitöskirjaa yhdysvaltalaisen Don DeLillon tuotannosta Turun yliopistossa. Fokuksessa ovat taideteosten kuvaus ja taiteen funktiot DeLillon kirjoissa. Lisäksi Vairisen väitöskirjaan kuuluu luovan kirjoittamisen alaan kuuluva esseekokoelma, joka käsittelee taideteosten kuvausten rakentamista.


Raadin perustelut

Vairisen runous on vapautuneesti vaeltavaa iloa, ja se etsii keinonsa tekstikohtaisesti. Sanat ja sivut pakenevat syntaksia ja riemuitsevat jokaisesta aukeamasta omalakisella tavallaan. Kirjaa on mahdotonta lukea ilahtumatta ja innostumatta. Näkyviin piirtyy nuoren ihmisen elämä karnevalistisessa arkisuudessaan. Vairisen runous tuntuu ehdottavan banaaleimmiltakin vaikuttavan yksityiskohdan merkitystä ja samalla näkökulman synnyttämisen tärkeyttä. Jos teoksen nimen ottaa lukuohjeeksi, huomaa teoksen summittain aukaiseva kaikkein arkisimpienkin asioiden tuottavan runoutta ja ehtymätöntä elämänsisältöä. Mielikuvitus on ihmisen suurin kyky.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Kommentit
  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Tanssiva karhu

instagram #tanssivakarhu

Runoutta Twitterissä

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri

  • Aivoverenvuoto ei lopettanut sarjakuvataiteilijan luomistyötä

    Realistista sarjakuvaa rohkeasti omasta elämästä

    Tamperelainen sarjakuvapiirtäjä Tiitu Takalo on kehittänyt jännittävän reseptin tekemiselleen. Sarjakuva loikkaa omasta rakastumisesta ja kodin remontoimisesta Tampereen historiaan ja kuluttamisen ideologiaan. Takalo ei myöskään kaihda kertoa omasta vakavasta sairastumisestaan ja masennuksestaan.

  • Koreografi Hanna Brotherus: Rakkaus tanssiin on pitänyt minut hengissä

    Tanssi avaa kehoon koteloituneet muistot

    Viisikymmentä vuotta täyttävä koreografi Hanna Brotherus on aina rakastunut tanssia. Kun hän oli nuoruudessaan katsomassa balettiesityksiä, hän itki lähes aina. Kaipaus tanssin pariin oli niin kova. Vaikka tie ammattilaisuuteen oli mutkainen, elämäntyö tanssin parissa toteutui lopulta.

  • Helsinki Lit 2018 suorana Ylen kanavilla

    Suorat lähetykset Teemalla & Areenassa pe 25. ja la 26.5.

    Neljättä kertaa järjestettävä Helsinki Lit -kirjallisuusfestivaali näkyy suorina lähetyksinä Teemalla sekä Areenassa perjantaina ja lauantaina 25. ja 26.5.2018. Tv-lähetykset ovat myös pysyvästi katsottavina Areenassa jälkikäteen.

  • Miksi miehet eivät lue kirjoja?

    Jos ei lue fiktiota, ei opi erottamaan faktaa ja fiktiota.

    Jotkut miehet jopa ylpeilevät sillä, etteivät ole lukeneet yhtäkään kirjaa. Mistä on syntynyt kumma ajatus, että kaunokirjallisuuden lukeminen on feminiinistä? Lukaisin muina naisina Ville Elorannan ja Jaakko Leinon mainion suomen kieltä käsittelevän kirjan Sanaiset kansiot.

  • Avaruusromua: Miltä järvi kuulostaa?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla?

    Miltä kuulostaa puolentoista metrin syvyydessä jään alla? Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola. Vuodenajasta välittämättä Avaruusromussa lähdetään jäälle, kairataan jäähän reikä ja lasketaan mikrofoni veteen. Jäänalainen äänimaailma on outo ja kiinnostava, ehkä myös hieman pelottava. Esa Kotilainen hankki muutama vuosi sitten hydrofonit eli vedenalaiset mikrofonit, ja niin alkoivat veden äänet muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Peloista pahin

    Lapsen menettäminen on äidin ja isän peruspelko.

    Pelko lapsen menettämisestä on jokaisessa vanhemmassa. Tämä teksti on tutkimusmatka tuohon pelkoon.

  • Teeman kesän elokuvat 2018

    Musikaaleja, Kieślowskia, Tati ja De Niro...

    Teeman kesän elokuvissa mm. musikaaleja, Kieślowskia, Tatia... Elokuvia neljänä iltana viikossa ja Areenassa koko ajan!

  • Avaruusromua 28 vuotta: Betonisen aikakauden muistomerkit

    Avaruusromua 28 vuotta: uutta suomalaista musiikkia!

    Sammaleen peittämä autonromu, ruosteinen laiva, autio talo ja hylätty huoltoasema ovat kauniita ja pelottavia. Ne muistuttavat ihmisen katoavaisuudesta. Ne hajoavat hitaasti osaksi luontoa. Miksi hylättyihin paikkoihin ja esineisiin liittyy niin paljon kiinnostavaa? Mitä ne kertovat meille? Avaruusromun 28-vuotisjuhlan syntymäpäivälähetyksessä kuunnellaan ennenkuulumatonta suomalaista musiikkia. Areenassa on tarjolla myös VJ Indigon toteuttama ainutkertainen visuaalinen versio tästä lähetyksestä. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Scifi-eepos Läskimooses - tulevaisuuden klassikko?

    Läskimooses on jo noteerattu Art Review -lehdessä

    Sen piti olla alunperin kevyt Mars-höpöhöpöseikkailu, mutta siitä tulikin yli tuhatsivuinen -scifieepos. Matti Hagelbergin jatkosarjakuva Läskimooses kertoo ihmiskunnan ja universumin kehityksestä ja avaruudessa vaikuttavista sivilisaatioista. Läskimooses on saavuttanut sarjakuvapiireissä jo kulttimaineen, ja arvostettu Art Review -lehti seuraa hanketta.