Hyppää pääsisältöön

Esikoisteoksella Tanssiva karhu -ehdokkaaksi – Virpi Vairisen kehyksenä aika

Runoilija Virpi Vairinen seinän edessä.
Runoilija Virpi Vairinen on ehdolla Tanssivan karhun saajaksi. Runoilija Virpi Vairinen seinän edessä. Kuva: Kim Krappala virpi vairinen,runoilijat,Suomalaiset runoilijat

Saman tien esikoisteoksella Tanssiva karhu -kisaan – näinkin voi runoilijan ura alkaa, ja juuri näin on käynyt Virpi Vairiselle. Hänen esikoisensa Kuten avata äkisti on kytkeytynyt ajallisuuteen, ja jatkoa on luvassa tilallisuudesta.

Turkulainen Virpi Vairinen on ollut kiinnostunut siitä, millaisia mielikuvia ja assosiaatioita vuorokaudenaikoihin liittyy. Tästä kiinnostuksesta syntyi Kuten avata äkisti, joka jakautuu vuorokaudenaikojen mukaan nimettyihin osastoihin.

Aikaan viittaa myös jo kokoelman nimi sanallaan "äkisti.” Alussa teoksen työnimenä tosin toimi Vairisen mukaan Ontologinen hätäsektio.

– Siitä sain muutamia kommentteja, että tämä ei ole ollenkaan hyvä nimi, Vairinen kertoo.

Teoksen kustannustoimittajana toimi Kollektiivi Koleran Susinukke Kosola, joka on myös itse runoilija. Hänenkin teoksensa Avaruuskissojen leikkikalu on ehdolla Tanssivan karhun saajaksi. Asetelma on luonnollisesti huvittanut Vairista ja Kosolaa.

– Meidän välisissä keskusteluissamme aika suvereenisti poukkoillaan noiden eri asemien tai roolien välillä, Vairinen sanoo.

– Yhtenä hetkenä voi olla niin, että kaksi runoilijaa keskustelevat keskenään, ja sitten yhtäkkiä runoilija ja kustannustoimittaja keskustelevat.

Vairisellakin on muita rooleja ja suhteita kirjallisuuteen. Hän työstää kirjallisuustieteen väitöskirjaa yhdysvaltalaisen Don DeLillon tuotannosta Turun yliopistossa. Fokuksessa ovat taideteosten kuvaus ja taiteen funktiot DeLillon kirjoissa. Lisäksi Vairisen väitöskirjaan kuuluu luovan kirjoittamisen alaan kuuluva esseekokoelma, joka käsittelee taideteosten kuvausten rakentamista.


Raadin perustelut

Vairisen runous on vapautuneesti vaeltavaa iloa, ja se etsii keinonsa tekstikohtaisesti. Sanat ja sivut pakenevat syntaksia ja riemuitsevat jokaisesta aukeamasta omalakisella tavallaan. Kirjaa on mahdotonta lukea ilahtumatta ja innostumatta. Näkyviin piirtyy nuoren ihmisen elämä karnevalistisessa arkisuudessaan. Vairisen runous tuntuu ehdottavan banaaleimmiltakin vaikuttavan yksityiskohdan merkitystä ja samalla näkökulman synnyttämisen tärkeyttä. Jos teoksen nimen ottaa lukuohjeeksi, huomaa teoksen summittain aukaiseva kaikkein arkisimpienkin asioiden tuottavan runoutta ja ehtymätöntä elämänsisältöä. Mielikuvitus on ihmisen suurin kyky.

Kaikkien teosvalintojen perustelut täällä: Ylen Tanssiva karhu -palkinnon ehdokkaat 2016 on valittu!

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri