Hyppää pääsisältöön

Suomi-järjestelmäkamera-suomi sanakirja

Peura kurkistaa pellosta
Peura kurkistaa pellosta Kuva: Konsta Punkka luontovuosi

Mitä ovat aukko, kenno, objektiivi ja polttoväli? 50mm/1.8, 1/800 s, f/5.6, ISO 200, mitä ihmettä? Jos mielii saada luontokuvauksesta mahdollisimman paljon irti, on järjestelmäkameran käyttö suositeltavaa.

Perusasiat kannattaa olla kunnossa, koska kameramaailma vie helposti kuvaajan mennessään. Säätöjen valikoinnissa kun nimittäin on mittaamaton määrä mahdollisuuksia mistä valita. Avaamme tässä artikkelissa kameramaailman peruskäsitteitä aloitteleville kamerasepoille.

Skip Instagram post



1. Automaatti- ja manuaaliasetukset

Järjestelmäkameran kuvaamista aloitellessa huomaa varsin nopeasti, että laitteessa on valmiiksi tarjolla erilaisia automaattisia asetuksia. Kameran merkistä riippuen valikoitavana on vaihtoehtoja esimerkiksi potretti- tai hämäräkuvaukseen. Automaattiasetuksilla pääsee kuvailun alkuun, mutta niitä käyttäen et välttämättä saa kamerastasi irti parhaita ominaisuuksia. Manuaaliasetuksiksi kutsutaan erilaisia säätöjä, joita muuttamalla kameralla voi ottaa samasta kuvauskohteesta erilaisia kuvia. Asetuksia säädetään kameran valikkonappeja painamalla. Valikko näkyy kameran takaruudulla.

2. Objektiivi

Objektiivilla tarkoitetaan kameran linssiä tai linssijärjestelmää, joka kiinnitetään osaksi kameran runkoa. Objektiiviin liittyvät kameran perusominaisuudet ovat polttoväli ja aukko, jotka esitellään seuraavaksi. Luontokuvaukseen hurahtaneet hankkivat yleensä itselleen useampiakin objektiiveja.


Skip Instagram post



3. Polttoväli

Ei huolta, polttoväli ei tarkoita sitä, että järjestelmäkameralla saataisiin aikaiseksi metsäpalo. Polttovälillä tarkoitetaan yleisesti zoomia. Se määrittää terävyysalueen, eli kuvassa näkyvät tarkat alueet tai kohteet. Suuri terävyysalue toimii hyvin maisemakuvauksessa, jossa halutaan taltioida näkymä kokonaisuudessaan. Jos taas halutaan ottaa lähikuvaa ja taltioida vaikkapa pihapuun lintuja, valitaan usein pieni terävyysalue, jolloin kohde korostuu epätarkasta taustasta.

4. Aukko

Kuvaamisen manuaalisäätöjen yhteydessä puhutaan hyvin usein aukon merkityksestä. Se määrittää käytännössä sen, kuinka paljon valoa objektiivin läpi suodattuu kameraan. Aukosta läpimenevä valo määrittää sen, mitä näkyy kuvan etualalla, mikä taka-alalla. Aukon suuruutta mitataan f-luvulla — mitä pienempi f-luku, sitä isompi on aukko.


Skip Instagram post

View this post on Instagram

~Finland's midnight sun...love it~

A post shared by Taru Rantala (@tarurantala) on




Skip Instagram post


5. Syväterävyys

Aukon koolla määritellään kuvan syväterävyysalue, eli mikä alue on sumuisena edessä tai taustalla ja mihin kuvan kohtaan katse tarkentuu.

6. Kenno

Digitaalisissa järjestelmäkameroissa valo ohjautuu objektiivin läpi kennoon. Kenno on digikamerassa se osa, joka aistii valon ja värit, ja joka määrittää kuvan. Mitä suurempi kenno on, sitä parempilaatuisia kuvia kameralla voi ottaa. Varsinkin ammattimaisessa luontokuvauksessa kennolla on merkittävä rooli, koska luonnossa yksityiskohdat ja värit eivät varsinaisesti lopu kesken.


Skip Instagram post



7. ISO-arvo

ISOlla ei ole tekemistä kuvan suuren koon kanssa, vaan se kertoo kennon valoherkkyyden. Kun valo ei tahdo riittää kuvaan, nostetaan ISO-arvoa, joka taas kasvattaa kameran kennon herkkyyttä. Tämä tarkoittaa sitä, että kuvaan päätyy todennäköisemmin kohinaa, joka vaikuttaa kuvan kirkkauteen.

8. ABCD JPEG/RAW/PNG?

Nämä haastavat aakkoskombot ovat erilaisia tiedostomuotoja. RAW on kuvan raakakuvan muoto, joka tarkoittaa sitä, että kuva tallentuu ilman pakkausta. JPEG on kenties yleisin pakattujen digitaalisten kuvien tiedostomuoto. JPEG on hyvä tallennusmuoto silloin, kuin kuvia täytyy saada mahtumaan suuri määrä pieneen tallennustilaan. Pakkaaminen saattaa aiheuttaa kuviin virheitä, joten RAW-muoto on suositeltava, jos kuvia mielii jälkikäteen palata muokkailemaan. Myös PNG on häviötön tiedostomuoto, ja se sallii myös läpinäkyvyyttä.


Skip Instagram post



9. Jälkikäsittely

Filmikameran kuvien kehittämiseen pimiön konsepti lienee monelle tuttu. Jälkikäsittelyn voidaan ajatella olevan nykypäivän pimiöympäristö. Kuvat ladataan kamerasta läppärille tai muulle laitteelle ja sen jälkeen kuvia voidaan muokata kuvankäsittelyohjelmalla. Kuvien muokkaukseen on olemassa lukematon määrä maksuttomia ja maksullisia ohjelmia, joita voi käyttää omalla koneella tai selaimella.
Skip Instagram post

View this post on Instagram

Summer taking over ☀️

A post shared by Lassi Matero (@materophoto) on




Kaikki jutun Instagram-kuvat on postattu @yleluonnon #uusiluontokuva -galleriaan.
Kommentit