Hyppää pääsisältöön

"K-pop yhdistää ihmisiä" – korealainen poppi yleistyy ja on matkalla kohti valtavirtaa

Suomalaiset K-pop-fanit ovat joukko, jota markkinat eivät kunnolla huomioi, vaikka syytä olisi. YleX vieraili korealaisen populäärimusiikin K-Con-fanitapahtumassa Turussa.

19-vuotias Ninni Laaksonen osallistuu K-Conin cosplay-kilpailuun, jonka hän voitti viime vuonna. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

Käsittämätöntä Twitter-pöhinää, kun suosikkiyhtye vierailee Suomessa. Musiikkivideoita, joilla hoikat parikymppiset artistit vetävät huikeita tanssimuuveja ja joilla on joka kuvassa erilaiset vaatteet. Neonvärejä tai mustavalkokuosia.

Mitä tämä K-pop-jengi oikein on?

Sitä mekin ihmettelimme, kun toukokuun alussa Suomen Twitterissä trendasi pari päivän ajan hashtagit #armylaine ja BTSinFinland.

K-pop on korealaista populaarimusiikkia, BTS lyhenne suositusta Suomessa lomailleesta Bangtan Boys -yhtyeestä ja armylaine nimitys suomalaisesta BTS-fanista.

Teimme aiheesta uutisen ja soitimme fanien toivomuksesta K-poppia radiossa.

Ja se intohimo, jota tästä faniporukasta kumpusi. Jotkut twiittasivat, että kyseessä oli heidän elämänsä tärkein ja paras päivä. Jotkut eivät voineet tehdä muuta kuin huutaa. Osa makasi nurmikolla ja itki.

Niinpä YleX kutsuttiin Turussa 18. kesäkuuta järjestettyyn K-pop-fanien fanitapahtuma K-Coniin.

Ja mehän menimme.

"Ei me ikinä olla missään esillä"

Astuessa tapahtumapaikkaan, Turun klassilliseen lukioon, herää lähes sama fiilis kuin astuisi tubettajien Tubecon-tapahtumaan: väki on nuorta, sitä on pilvin pimein ja kaikilla on mairea hymy kasvoillaan.

K-Conin järjestäjätaho K-pop Suomen yhdistyksen sihteeri Anna Wallin kertoo, että tapahtuma on nyt huomattavasti suurempi kuin vuotta aiemmin. Vierailijoita on lähes tuplamäärä, kolmisensataa. Tässäkin mielessä tapahtuman kehitys noudattaa Tubeconia. Voisiko K-pop olla tulevaisuudessa suurelle yleisölle yhtä tavallista kuin tubettaminen nykyään?

K-pop kun ei ole vielä kovin tunnettua Suomessa. Kpop Finland -Facebook-ryhmässä on yli 2 300 jäsentä. Vaikka piirit ovat melko pienet, fanitus on suurta ja intensiivistä.

- Monet fanit ovat sellaisia, että jos suosikkiyhtyeeltä tulee uusi musiikkivideo, niin alkaa vähän itkettää, Wallin kertoo.

Fanien intensiivisyys lienee syy siihen, miksi K-pop-fanien Twitter-pöhinä sai kierroksia, kun YleX soitti Bangtan Boysia lähetyksessä.

- Se oli iso juttu. Ei K-poppia soiteta missään. Ei me ikinä olla missään esillä, Vallinen sanoo.

On merkillistä, että K-popin superfaneja, kuten 15-vuotiasta Juulia Koskelaa, ei ole huomioitu juuri millään tavalla. Luulisi, että K-pop-fanit kiinnostaisivat markkinaneroja, sillä superfanit ovat juuri niitä, joita sanotaan tulevaisuuden markkinaraoksi.

15-vuotias Juulia Koskela kuuli BTS:n Suomen-vierailusta kesken saksan oppitunnin.</p> <p>- Sekosin ihan totaalisesti. Oli lähellä, ettei opettaja heittänyt mua ulos luokasta. Se oli sellainen iloinen tärinäkohtaus, Koskela sanoo. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

Viime vuonna start up -tapahtuma Slushissa YleX:n haastattelema Spotifyn Pohjoismaista vastaava johtaja Jenny Hermanson mainitsi, että striimauspalveluista bongatuille superfaneille voidaan tarjota musiikin rinnalle entistä enemmän oheistuotteita eli esimerkiksi fanikrääsää.

Voisi kuvitella, että mitä innokkaammat fanit, sitä potentiaalisemmat markkinat. Ja innokkaita faneja – niitä K-Conissa on.

Yhteisöllisyys ja kaverit ovat se juttu

Marginaaliryhmän fanit ovat yleensä samanhenkisiä ja tulevat mukavasti toimeen keskenään. Esimerkiksi jokaisella jalkapallon Veikkausliigan joukkueella on oma fanikuntansa, joiden yhteishenki on suurta ja meno kohdillaan.

Sama pätee K-pop-faneihin.K-Conista on vaikea löytää allapäin olevaa ihmistä. Tapahtumassa kaikki tuntuvat olevan iloisia, ulospäin suuntautuneita ja toistensa kavereita

Mirella Vuorinen, Nella Lindstedt, Iida Lautinen ja Emma Partanen kertovat tärkeimmäksi syyksi K-Coniin saapumiselle juuri sen, että pääsee moikkailemaan ja tapaamaan kavereita.

- K-pop-yhdistää ihmisiä, nelikko sanoo.

Mirella Vuorinen, Nella Lindstedt, Iida Lautinen ja Emma Partanen K-Conissa. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

Samaa mieltä on viime vuonna K-Con-tapahtuman cosplay-kilpailun voittanut 19-vuotias Ninni Laaksonen, jonka mukaan K-Con on oiva paikka päästä tapaamaan ihmisiä. Laaksosen mukaan suomalaisten fanien yhteisöllisyys on erittäin suurta etenkin Twitterissä, jossa suomalaisfanit pitävät yhteyttä myös ulkomaalaisten K-pop-fanien ja faniporukoiden kanssa.

K-pop-kulttuuri ei ole pelkkää musiikkia

K-pop fanittaminen ei ole tyylin visuaalisuuden vuoksi samanlaista kuin perinteinen musafanitus.

K-poppiin kuuluu olennaisesti monimutkaiset ja taitavat tanssikoreografiat sekä näyttävä ja valtavirrasta poikkeava pukeutuminen. Monet fanit kertovat, että K-popista saa eniten irti, kun sitä näkee livenä tai katsoo esiintyjien musiikkivideoita.

Poikkeavaa pukeutumista näkyy myös K-Conissa. Ninni Laaksosen mukaan K-pop-kulttuurissa on nyt nousussa cosplayaaminen eli joksikin K-pop-artistiksi pukeutuminen. Laaksonen on valinnut K-Con-tapahtumaan asukseen Big Bang -yhtyeen T.O.P.:n asusteen, jota hän pitää yllään noin viiden sekunnin ajan Fantastic Baby -kappaleen musiikkivideolla.

Laaksonen kertoo, että cosplayn harrastajat ovat saaneet ikävää palautetta siitä, että he pukeutuvat asuihin vain sen vuoksi, että haluaisivat näyttää aasialaisilta. Siitä ei Laaksosen mukaan ole kysymys.

- Näin halutaan arvostaa esiintyjiä ja näyttää, kuinka hienoja he ovat, Laaksonen sanoo.

Cosplay-kisaan osallistuvat Iisa Hannuksela, Janette Pekkonen ja Sini Helin kertovat cosplayn hyväksi puoleksi sen, että cosplayatessa voi olla sellainen, jota ei oikeasti ole tai tule olemaan.

Iida Hannuksela, Janette Pekkonen ja Sini Helin pukeutuivat Seventeen-yhtyeen Juniksi, Wooziksi ja Hoshiksi. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

Osa osallistujista pukeutuu fanivaatteisiin, vaikka ei osallistu cosplay-kilpailuun. Yksi simppeleimmistä mutta samalla huomiota herättävistä vaatekappaleista on suun eteen laitettava maski – siis sellainen, joita etenkin aasialaisten näkee hygieniasyistä käyttävän.

- Tämä on enemmän fanien kuin artistien muotijuttu, maskia pitävä Lili Palin kertoo.

Maskeilla voi osoittaa fanittavansa jotain K-pop-yhtyettä. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

K-popin alkulähteillä Etelä-Koreassa skenen fanitus on erilaista kuin suomalaisen musan fanitus Suomessa. Siinä missä Suomessa voi fanittaa Mikael Gabrielista ja Cheekistä Antti Tuiskuun ja Sanniin, korealaiset pysyvät lojaalina usein vain yhdelle tai kahdelle K-pop-bändille. Näin kertovat K-Conin vaihto-oppilaspaneelissa puhuvat Nina Rostedt ja Henna Ahjotuli,jotka olivat lukion aikana 11 kuukautta vaihto-opiskelijoina Etelä-Koreassa.

Niina Rostedt ja Henna Ahjotuli ovat viettäneet vaihto-oppilasvuoden Etelä-Koreassa. // Kuva: YleX / Samppa Rautio

K-Conissa valtaosa osallistujista on tyttöjä tai naisia. Rostedtin ja Ahjotulen mukaan Etelä-Koreassa on huomattavat määrät myös miespuolisia faneja. Kaksikko kertoo, että kunnon faneja löytyy esimerkiksi armeijasta.

- Jos käy keikalla, jossa esiintyy monia artisteja, niin tyttöryhmän kohdalla 20–40-vuotiaat miesfanit karjuvat heidän nimiään.

K-pop kasvaa – kysymys kuuluu, milloin siitä tulee valtavirtaa

Eteläkorealaisen PSY:n Gangnam Style -kappaleen valloitti maailmaa vuonna 2012. K-pop-tyylisen kappaleen musiikkivideo on edelleen YouTuben historian katsotuin video.

PSY:n jälkeen Etelä-Koreasta tullut musiikki ei ole lyönyt itseään kunnolla läpi länsimaissa. Syynä voi olla se, että korealaista musiikkia ei juurikaan edes markkinoida Euroopassa tai Yhdysvalloissa. Miksipä mainostettaisiinkaan, kun pelkästään Aasiassa asuu yli neljä miljardia ihmistä.

Askeleita musiikkityylin leviämiselle on kuitenkin havaittavissa. K-Conin osallistujat kertovat, että yhä useammat K-pop-bändit ovat käyneet viimeisen vuoden aikana keikalla Suomessa.

On totta, että K-pop on erilaista musiikkia, sellaista, jota Suomessa on totuttu kuuntelemaan. Toisaalta mitenpä sitä edes päätyisi kuuntelemaan, kun sitä ei juuri missään soiteta.

Mutta kuten todettu, eihän muutamia vuosia sitten kukaan tiennyt mitään mariieveronicasta, Lakosta tai edes Justimuksesta. Eikä siitä ole kovin kauaa, kun suomenkielinen rap tuli valtavirtaan: sen toi sinne oikeastaan vasta Fintelligens vuonna 1999.

Onko seuraavaksi K-popin vuoro?

Lue myös:

Korealainen K-pop-bändi Bangtan Boys lomailee Suomessa ja trendaa Twitterissä – mistä hypessä on kyse?

YleX toteutti fanien toiveen ja soitti K-poppia radiossa – se räjäytti Twitterin

Suomelle hopeaa K-popin suurkisoissa