Hyppää pääsisältöön

Kesärannan linnut: Kalalokki

Kalalokki
Fiskmås

40–46 cm, 290–520 g.

Varista vähän pienemmän kalalokin selkä on vaaleanharmaa, jalat ja nokka kellanvihreät. Nuorella selkä on suomukuvioisen ruskea. Kalalokin ääni on iloinen kiljahdus ”ke ke klaiija-klaiija…”, varoitusääni terävä käkätys.

Kalalokki pesii kaikenlaisilla rannoilla, saarilla ja avosoilla, mieluiten karujen järvien kallioisilla ja kivikkoisilla rannoilla sekä puuttomilla merenluodoilla. Se on kotiutunut myös moniin kaupunkeihin. Lokit etsivät kaikenlaista eläin- ja kasviravintoa rantojen lisäksi pelloilta, nurmikoilta ja kaatopaikoilta. Kalalokit pesivät sekä yhdyskuntina että yksittäispareina.

Kalalokki on hyvin yleinen koko Suomessa. Se muuttaa heinä–joulukuussa Länsi-Eurooppaan ja palaa valtaosin huhtikuussa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.