Hyppää pääsisältöön

Kesärannan linnut: Laulujoutsen

Laulujoutsen
Sångsvan

140–165 cm, 7,2–15,5 kg

Laulujoutsen on erittäin suuri ja kokonaan valkoinen, hyvin pitkäkaulainen vesilintu. Nokka on kärjestä musta ja tyvestä keltainen. Nuori lintu on syksyllä vaaleanharmaa. Laulujoutsen huutelee tuon tuosta trumpettimaisia ja törähteleviä ääniä, lentäessään sointuvaa ”gang-gang…” -toitotusta.

Laulujoutsen pesii ruohostoisilla rannoilla suoallikoilta ja metsälammilta monenlaisille kosteikoille, pikkujärville ja järvenlahdille. Muuttoaikaan se levähtää merenlahdillakin ja ruokailee peltoaukeilla. Laulujoutsen syö vesi- ja rantakasveja ja muita kasvinversoja. Pari puolustaa ärhäkkäästi pesimäpiiriään, mutta muutto- ja talviaikaan joutsenet kerääntyvät parviksi.

Laulujoutsen pesii yleisenä järvi- ja suovaltaisilla seuduilla koko Suomessa. Joutsenet muuttavat Itä- ja Pohjanmerelle syys–joulukuussa ja palaavat maalis–huhtikuussa. Pieni osa kannasta talvehtii maassamme.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.