Hyppää pääsisältöön

Kesärannan linnut: Sinisorsa

Sinisorsa
Gräsand

50–65 cm, 750–1570 g.

Sinisorsa on varista isompi, tanakka sorsa. Juhlapuvussa syksystä alkukesään koiras on harmaa, pää tumma (läheltä nähtynä sinertävä tai vihertävä). Rinta on punertavanruskea. Ruskeankirjavan naaraan pyrstönreunat ovat valkoiset. Ääni on pehmeää rääpätystä ”prääh-prääh…”.

Sinisorsa pesii kaikenlaisilla vesillä: metsä- ja suolammilla, merenlahdilla ja -saaristossa, jokivarsilla ja tekoaltailla. Se syö vesikasveja ja kesällä pikkuötököitäkin. Ruokaillessa sinisorsa sukulaisineen kääntää kaulansa ja eturuumiinsa pinnan alle, mutta takapää jää näkyviin. Taajamien sinisorsat ovat kesyyntyneet, vaikka luonnossa laji on arka.

Sinisorsa on hyvin yleinen järvi- ja viljelyseuduilla koko Suomessa. Se muuttaa elo–joulukuussa Länsi-Eurooppaan ja palaa maalis–huhtikuussa. Pieni osa kannasta talvehtii saaristossa ja kaupunkien sulissa.

Kuvamateriaali ja ääni: Martti ja Heino Hanhela
Teksti: Pertti Koskimies
Videon aloituskuva: Risto Salovaara

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Pyrstötiainen

    Useimpina vuosina pyrstötiaiset talvehtivat pesimäseuduilla.

    Pyrstötiaisen palleromainen ruumis on tuskin sinitiaisen kokoluokkaa, mutta pyrstö huomiota herättävän pitkä (7–9 cm). Pää ja alapuoli ovat vitivalkoiset, ja selkä on musta. Hartioilla on punaruskeaa, kupeilla vaaleanpunertavaa. Nuorella poski ja niska ovat tummat.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Tikli

    Tikli on osittaismuuttaja.

    Talitiaista vähän pienempi tikli on korea ilmestys; siivellä on leveä keltainen juova ja päässä valkoista, punaista ja mustaa. Päältä lintu on kellanruskea, vatsasta valkoinen ja rinnasta oranssi. Nuoren rinta, kupeet ja selkä ovat viiruiset, pää harmaanvalkoinen. Laulu on särisevää visertelyä, johon sekoittuu näppäileviä ”did, diklit, dididlit…” -kutsuääniä.

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Fasaani

    Fasaani syö siemeniä, kasvinversoja ja pikkuötököitä.

    Fasaanin ruumis on kesykyyhkyn kokoluokkaa, mutta pyrstö poikkeuksellisen pitkä; koiraalla 35–45 cm ja naaraalla 20–25 cm. Koiras on suureksi osaksi kuparinpunainen, mutta siivillä ja hartioilla on mustaa, valkoista ja harmaata kirjailua. Posket ja heltat ovat kirkkaanpunaiset. Naaras on kauttaaltaan kellanruskea mustin täplin

  • Kuka lintulaudallani ruokailee: Räkättirastas

    Räkättirastas on äärimmäisen yleinen koko Suomessa.

    Räkättirastaan selkä on punaruskea, pää ja pyrstö harmaat, vatsa valkoinen. Rinta ja kupeet ovat täplikkään kellertävät. Äänet ovat erilaista räksytystä; räkättirastas on hyvin äänekäs.