Hyppää pääsisältöön

Kuningas kulkureitten yhdisteli menestyselokuvien tuttuja elementtejä

Vuoden 1953 syksyllä valmistunutta kepeää seikkailudraamaa Kuningas kulkureitten on pidetty ohjaaja Roland af Hällströmin välityönä. Fennada-Filmi yhdisti suomalaisten ihannoimaan kulkuriromantiikkaan aineksia Don Juanin tarusta ja Rosvo-Roopen seikkailuista. Takuutuotetta kritisoitiin laskelmallisuudestaan ja elokuvaan suhtauduttiin aikalaisarvioissa nuivasti.

Kuningas kulkureitten on oikeastaan epookki ja se sijoittuu 1800-luvun puolivälin tietämille Krimin sodan aikoihin. Kotiinsa palaava kreivi ja luutnantti Martin von Tandenskiöld (Ekke Hämäläinen) ajaututuu puolustamaan sydämensä valitun Karinin (Raili Mäki) kunniaa, kun tämä joutuu venäläisupseerin ahdistelemaksi. Tappelun myötä Martin joutuu pakenemaan välttääkseen venäläisten vihan.

Elokuvan päätarinassa seurataan Martinia tämän pakomatkalla, ja juoni on oikeastaan nuorukaisen kasvutarina. Kulkurin asun ottanut ja Marttina esittäytyvä kreivi saa oppia kiertolaiselämästä vanhalta kulkuriherralta, josta tulee hänen uskollisin ystävänsä. Episodimaisesti etenevä seikkailu on pullollaan kauniita naisia, ja mukaan mahtuu liki yhtä monta kilpakosijaa tai äkäistä isää. Vastakkaisesta sukupuolesta kisaillaan jopa kaksintaistelemalla (aseina ruoskat).

Martti etenee maaseudulla kukasta kukkaan ja valloituksesta heinälatoon, kunnes elämänoppi menee vihdoin perille ja nuori kreivi löytää itsensä. On aika palauttaa menetetty kunnia ja kantaa tekojensa seuraukset kuin mies.

Ote on merkillisen veltto, innoton ja pintapuolinen― Olavi Veistäjän arvostelua elokuvasta Aamulehdessä 1953

Suomen kansallisfilmografian mukaan elokuvaa kritisoitiin aikalaisarvioissa etenkin näyttelijävalinnoistaan. Ekke Hämäläisessä ei koettu olevan tarpeeksi seksiä kulkurihurmurin saappaisiin. Naisnäyttelijöiden suorituksia pidettiin kautta linjan ilmeettöminä. Anton Soinin tulkitsema vanha kulkuriherra koettiin hahmoista luontevimmaksi.

Kuningas kulkureitten vertautui nopeasti vuoden 1941 suurmenestykseen Kulkurin valssiin. Fennada-Filmin onkin katsottu tavoitelleen juuri Kulkurin valssin saavuttamaa jättipottia vastaavanlaisella tarinalla ja omalla kulkurituotteellaan. Tarinassa on myös selviä yhteneväisyyksiä neljä vuotta aiemmin tehdyn Rosvo-Roopen kanssa.

Kuningas kulkureitten katsottiin jäävän teknisestikin paitsioon. Tarinaa pidettiin venytettynä ja käsikirjoitusta liiankin epäuskottavana. Aikalaiskriitikot tosin havaitsivat elokuvalla olleen edellytyksiä kelvolliseen parodiaan kulkuriromantiikan puhkikalutusta tarustosta. Elokuvantekijöiltä ei kuitenkaan löytynyt kylliksi rohkeutta tämän toteutukseen.

Elokuva sai osakseen uudentyyppistä kunniaa, kun sen alkuperäinen juliste valittiin Suomen Filmikamari ry:n kautta aikain ensimmäisen elokuvajulistekilpailun voittajaksi.

Näyttelijät ja tekijät

Rooleissa

  • Ekke Hämäläinen – kreivi, Martti
  • Leena Häkinen – Annikki
  • Tuija Halonen – Maija
  • Raili Mäki – Karin
  • Mirja Mane – Manja
  • Anton Soini - vanha kulkuri
  • Elvi Saarnio – palvelijatar
  • Tauno Majuri – eversti
  • Martti Kupari – Grigori
  • Sakari Jurkka – Fedja
  • Usko Kantola – Lauri
  • Saara Ranin - tante Emilie
  • Sylva Rossi – Veera
  • Ture Junttu - vanha kreivi
  • Eero Leväluoma - Annikin isä
  • Sven Relander - kenraali Abrashev
  • Uljas Kandolin – renki
  • Paavo Hyttilä – renki

Tuotantoryhmä

  • Käsikirjoitus – Aarne Tarkas
  • Ohjaus – Roland af Hällström
  • Musiikki – Kalevi Hartti
  • Lavastus – Lauri Elo
  • Kuvaus – Esko Nevalainen
  • Äänitys – Gösta Salminen
  • Leikkaus – Nils Holm
  • Tuotannonjohto – Mauno I. Mäkelä, Fennada-Filmi 1953

Fennada-Filmi

Fennada-Filmi syntyi vuonna 1950, kun Fenno-Filmin ja Adams Filmin elokuvatuotannot yhdistyivät. Fennada-Filmi oli alansa suurimpia yhtiöitä Suomessa 1950–1970-luvuilla ja sitä johti koko toimintansa ajan kauppaneuvos Mauno Mäkelä. Kaikkiaan 64 pitkän teatterielokuvan lisäksi yhtiö tuotti satoja lyhytfilmejä. Vuonna 1982 Yleisradio osti Fennada-Filmin ja on siitä lähtien esittänyt Fennada-elokuvia kanavillaan.

Lähteitä: Suomen kansallisfilmografia 5

  • Suomalaisissa tapahtumissa marjastetaan kilpaa, neulotaan hevisti ja maistellaan valkosipulia

    Elävän arkiston kooste omaleimaisista tapahtumista.

    Kun tutkii tarkemmin kotimaamme tapahtumatarjontaa, saattaa helposti leuka loksahtaa kohti Kiinaa. Valikoimastamme löytyy maailmanlaajuiseen suosioon kohonnutta eukonkantoa ja saappaanheittoa, mutta myös vittuilua ja valehtelua. Elävä arkisto koosti yhteen muutamia kilpailuja ja tapahtumia, joita leimaavat omaperäisyys ja hyväntuulinen hulluttelu.

  • Crazy-jännärit Kurvin & Kurvin toilailuista olivat kielellistä ilotulitusta - Pentti Siimes hurmasi pojan roolissa

    Jännärikuunnelmat vievät hilpeille 1960- ja 1970-luvuille

    Olavi Neva käsikirjoitti 1960-1970-luvuilla Yleisradiolle seitsemän jännityshupailua, joiden kielellinen ilotulitus riemastuttaa nykykuulijaakin. Kuunnelmasarjojen keskiössä on isän ja pojan pyörittämä etsivätoimisto Kurvi & Kurvi. Kurvien seikkailuissa on dekkarijuonen sekä kaikenkattavan hupsuttelun ohella myös annos romantiikkaa sekä vauhtia ja vaarallisia tilanteita. Pääosassa poika-Kurvin roolissa taiteilee useimmissa sarjoissa näyttelijä Pentti Siimes.

  • Laulukokeet-draama vuodelta 1975 on säilyttänyt ajankohtaisuutensa

    Pieni elokuva ennakkoluuloista ja niiden voitttamisesta.

    Kukapa, ainakaan vanhan kansakoulun käynyt, ei olisi hermoillut koulun laulukokeita. Koko luokan edessä, opettajan ankaran valvovan katseen alla pitää laulaa yksin joku omavalintainen laulu. Pelottavaa, varsinkin jos ei ole mikään satakieli. Pelottava on laulukoe myös Raili Ruston ohjaaman elokuvan Laulukokeet vuodelta 1975 päähenkilölle, vaikka eri syystä.

Uusimmat sisällöt - Elävä arkisto