Hyppää pääsisältöön

Menestystarina nimeltä Frigg

Frigg-yhtye
Frigg-yhtye Kuva: Jimmy Träskelin etnoilta,Frigg

Suomalaiselle nykykansanmusiikkikentälle mahtuu monenlaisia muusikoita. Uusia kokoonpanoja ilmestyy jatkuvalla syötöllä, mutta jotkut ovat tulleet jäädäkseen. Frigg on kansainvälisen huipputason yhtye, joka on soittanut yhdessä lähes 15 vuotta. Välillä töitä on enemmän, välillä vähemmän, mutta suunta on vakaasti eteenpäin.

Friggin ytimen muodostaa vahva viulusektio, jolle kielisoittimet ja basso antavat mehukkaan vastavoiman ja lisää värejä kokonaispalettiin. Musiikissa yhdistyvät pohjoismaiset ja amerikkalaiset vaikutteet - sitä on kutsuttu muun muassa nordgrassiksi. Levyjä on tehty yhteensä seitsemän, joista yksi on livelevy ja yksi kokoelma, ja musiikki on valloittanut kuulijansa koko maailmassa.

Kansainvälistymisen eteen on alusta asti tehty kovasti työtä ja se on poikinut muun muassa lukuisia kiertueita Yhdysvaltoihin.

Alun perin yhtye syntyi suomalais-norjalaisena yhteistyöprojektina. Järvelän perhe Kaustiselta ja Larsenin perhe Norjan Verdalista olivat tutustuneet toisiinsa pohjoismaisissa kansanmusiikkiyhteyksissä ja sukujen nuoret päättivät perustaa yhtyeen. Gjermund ja Einar Olav Larsen sekä Alina, Antti ja Esko Järvelä löivät hynttyyt yhteen. Mukaan pyydettiin Petri Prauda ja Tuomas Logrén, opiskelukaverit Sibelius-Akatemian kansanmusiikin oppiaineesta. Nimi valittiin pohjoismaisen mytologian Frigg-jumalattaren mukaan.

Vauhdin musiikkia

Vuosien varrella kollektiivi on muuttunut. Tällä hetkellä Friggin kokoonpano on seitsemänhenkinen: Tommi Asplund, Tero Hyväluoma, Alina Järvelä (viulu), Esko Järvelä (5-kielinen viulu), Tuomas Logrén (kitara, dobro), Petri Prauda (cittern, mandoliini, säkkipilli) ja Antti Järvelä (basso). Suomalais-norjalaisesta yhtyeestä on tullut suomalainen. Larsenin veljesten ura on lähtenyt mukavasti lentoon, ja siten he ovat pikku hiljaa jääneet kyydistä pois. Gjermund Larsenin sävellykset ovat silti edelleen Friggin ohjelmistossa. Useampi niistä liittyy vauhdin huumaan, kuten hiihtoaiheinen Cross-country tai rallikuski Petter Solbergin mukaan ristitty Solberg, ja siten kuvaavatkin hyvin Friggin hurjempaa tyyliä. Kannattaa pitää hatusta kiinni, kun yhtye painaa kaasun pohjaan ja kurvailee pitkin Pohjoismaiden musiikkimaisemia.

Frigg esiintyi Shetland Folk Festivalilla vuonna 2009. Norrsken (säv. Sven Ahlbäck, sov. Antti & Esko Järvelä)
Viuluissa Einar Olav Larsen, Tommi Asplund, Alina ja Esko Järvelä, takarivissä Petri Prauda, Antti Järvelä ja Topi Korhonen.

Vakavuudesta rokkikukkoiluun

Viulisti Tommi Asplund soitti Friggin riveissä ensimmäistä kertaa vuonna 2004. Alku oli vauhdikasta.

”Minua pyydettiin mukaan tuuraajaksi alkusyksyn jenkkikiertueelle, mutta Kaustisen festivaalilla sitten yhtäkkiä sanottiin, että tulepa mukaan soittamaan huomiselle keikalle! Ei muuta kuin asuntovaunuun treenaamaan kaksi levyllistä biisejä kasaan...”

Pikku hiljaa Asplund tuurasi yhä säännöllisemmin ja jäi sitten yhtyeeseen vakituiseksi jäseneksi. Kun pyydän häntä vertailemaan vuoden 2004 Friggiä nykymeininkiin, hän nostaa suurimpana muutoksena esiin lavaesiintymisen ja rentouden: ”Aikanaan Frigg soitti kyllä valtavan hyvin, mutta kaikki oli aika keskittyneen näköistä, ei juurikaan iloa tai irroittelua. Nykyään ollaan siitä kaukana! Vuosien varrella on päästetty irti turhasta vakavuudesta. Iän tuomaa varmuutta ja rutiinia on enemmän – olemme jo soittaneet niin pitkään yhdessä. Alussa oli varmaan kovin tärkeää soittaa aina todella hyvin, mikä mielestäni kuuluu myös tiettyyn ikävaiheeseen.”

Pohjoismaat kohtaa Amerikan

Friggin ohjelmisto on vuosien varrella tasaisesti laajentunut eri suuntiin. Ensimmäisellä levyllä oman säveltuotannon rinnalla ammennettiin suomalaisen kansanmusiikin klassikko-opuksesta eli Samuel Rinda-Nickolan nuottikirjasta. Keitokseen on pikku hiljaa kerääntynyt niin omaa ja muiden säveltuotantoa, suomalaista, norjalaista ja ruotsalaistakin.

Lähes kaikki soittajat säveltävät yhtyeelle, ahkerimpana Antti Järvelä. Mukana on kuitenkin myös kappaleita aivan muualta. Keikkaohjelmistossa on esimerkiksi legendaaristen ruotsalaismuusikkojen kappaleita: Sven Ahlbäckin Norrsken, legendaarisen Ale Möllerin Potatisvals ja Eric Östin Fantomen. Viimeksimainittu on tyylipuhdas virtuoosilirkutus, jonka esitystempoa Frigg onkin nostanut tasaisesti vuosien varrella... Kuulijalle ei jää epäselväksi, että nämä soittajat osaavat soittaa viulua! Myös perinteistä ohjelmistoa eri maista mahtuu Friggin ohjelmistoon.

”Yhdistelmä pohjoismaista ja amerikkalaista musiikkia”, Tommi Asplund kuvailee yhtyeen ohjelmistoa. ”On ammennettu kaikista eri Pohjoismaista, mutta kyllä suomalaisuus varmaan kuuluu jollain lailla läpi. Larsen-veljestenkin vaikutteita on edelleen mukana, vaikka he eivät ole itse enää soita yhtyeessä.”

Hardangerviuluista on sentään luovuttu. Friggin alkuvuosina keikoilla kuultiin myös tätä norjalaista kansansoitinta, jonka ominaispiirteisiin kuuluu muun muassa melkoisen pitkät virityssessiot.


Frigg: Fantomen (säv. Eric Öst, sov. Frigg)
Viuluissa Einar Olav Larsen, Alina Järvelä, Tommi Asplund, Gjermund Larsen ja Esko Järvelä, takarivissä Petri Prauda, Antti Järvelä ja Tuomas Logrén.

Kamarimusiikkiin satsataan

Yhtyeen sointi ja sovitustyyli on vakiintunut siten, että kaikenlaiset kappaleet voidaan saada juuri Friggin kuuloisiksi.

”Tykkäämme käyttää myös muiden säveltäjien biisejä, emme orjallisesti ajattele, että kaikki pitäisi säveltää itse”, Asplund kuvailee ohjelmiston muotoutumista. ”Mielestäni meidän vahvuus on nimen omaan sovituspuolessa. Kuka tahansa voi tuoda treeneihin uusia kappaleita, joista tehdään sitten omanlainen tulkinta.”

Jokaisella säveltäjällä on oma lähestymistapansa ja tyylinsä. Viime aikoina tilaa on saanut erityisesti kitaristi Tuomas Logrénin sävellykset, jotka ovat omasta mielestäni ilahduttavan erilaisia – Logrén päästää hyvällä tavalla irti dominoivasta viulusektiosta löytäen siten Friggistä uusia puolia. Asplund nyökkäilee: ”Kyllä, Tuomaksen lähtökohta on virkistävä! Silloin viulistina pääseekin enemmän säestäjän rooliin ja kielisoittajat pääsevät eri lailla takarivistä esiin. Tokihan Frigg on viulistin juhlaa! Mutta akustisestikin soitinyhdistelmämme on niin toimiva, että voi nauttia soitosta, oli sitten äänentoistoa tai ei.”

Asplund kokee ylipäänsä musiikin työstämisen Friggin kanssa olevan omalla tavallaan helppoa. Yhteissoittoakin leimaa tietty helppous ja siinä kansanmusiikkia pyritään yhdistämään tietynlaisiin kamarimusiikin piirteisiin. ”Mietimme paljon sitä, miten soitamme ja asioista sovitaan aika tarkastikin. Esimerkiksi jousitukset, fraseeraukset ja nyanssitkin hiotaan yhtenäisiksi. Monesti kansanmusiikissa soitetaan vain tietty kappale hyvällä meiningillä ja se on siinä, eikä siinä mitään pahaa ole! Me kuitenkin pyrimme siihen, että soittaisimme yhdessä samalla tavalla.”

Duuri dominoi

Friggin ohjelmisto on yleensä iloluontoisempaa ja monesti onkin erikseen mainittu, että bändi välttää synkkyyttä, suomalaista melankoliaa ja mollia. ”Mielenkiintoista kuitenkin, että joskus on jopa vältetty meidän markkinoimista suomalaisina, nimen omaan koska emme sovi melankoliseen suomalaiseen stereotyyppiin”, Asplund hymyilee. ”Mutta onhan meillä monenlaista ohjelmistoa! Esimerkiksi Jepuan marssi, jossa on ihan omat haasteensa – hitaan, yksinkertaisen kappaleen yhdessä soittaminen. Se pakottaa keskittymään ja hiljentymään. On hyvä olla erilaisia haasteita! Olisi tylsää jäädä aina vain mukavuusalueelle.”

Haastetta riittää myös pitäessä laajan ohjelmiston muistissa. Keikkasettia muunnellaan koko ajan. ”Jotkut kappaleet ovat toki aina mukana, esimerkiksi Keidas. Hyvin paljon niitä kuitenkin vaihdellaan, yhdistelmänä uutta ja vanhaa. Keikan ohjelma rakennetaan aika lailla fiiliksen mukaan. Jos soitamme konserttisalissa, voi ottaa mukaan enemmänkin hitaampia kappaleita, jos festivaalirymyssä, meininki on erilainen. Pitää myös muistaa, että useimmiten soitamme ihan uudelle yleisölle! Vaikka itse kokisimme joskus, että näitä samoja biisejä on veivattu jo viisitoista vuotta, yleisölle ne saattavat olla ihan uusia, koska kierrämme niin paljon.”

Tällä hetkellä yhtyeen esitystahti on aika rauhallinen. Eniten esiintymisiä on viime vuosina ollut eri puolilla Iso-Britanniaa, toukokuun lopulla Frigg esiintyi muun muassa Orkney-saarien festivaalilla. Vuonna 2012 yhtye esiintyi maailmanmusiikkimessu Womexissa ja sen jälkeen keikkoja oli todella paljon. ”Silloin kierrettiin todella paljon – Australia, Japani, Malesia... kaikki tehtiin”, Tommi Asplund muistelee. ”Nyt työskentelemme aika lailla periodeissa. Kaikilla on intohimoja moneen suuntaan, eli ei kukaan varmaan haluaisi Friggin olevan ainoa toimeentulonsa.”


Frigg Espoon JuuriJuhlassa vuonna 2009. Keidas (säv. Petri Prauda)
Viuluissa Einar Olav Larsen, Tommi Asplund, Alina Järvelä, Tero Hyväluoma ja Esko Järvelä, takarivissä Petri Prauda, Antti Järvelä ja Tuomas Logrén.

Tasaisesti eteenpäin

Nykyään Frigg vaikuttaa olevan maailman musiikkipiireissä sen verran etabloitunut, että keikkoja on tasaisen varmasti. Ahkera keikkailu vaatii myös toimivat varamiessysteemit. Yhtyeen muusikot ahkeroivat pitkässä liudassa eri yhtyeitä, mm. Esko Järvelä Epic Male Band, JPP, Tsuumi Sound System, Saaga Ensemble, Tuomas Logrén & Savuava Kirnu, Baltic Crossing, Mimmit, Haaga Folk Machine, Teho, Sibelius-Akatemian Folk Big Band ja niin edelleen, sekä erilaisissa opetustehtävissä. Tommi Asplund on myös tuttu näky Kansallisteatterin suurproduktioissa, viimeiseksi Jussi Tuurnan ja Pirkko Saision Slavassa.

”Jossain vaiheessa oli sellainenkin tilanne, ettei voitu lähteä keikalle, kun kaikki eivät päässeet”, Asplund kuvailee. ”Nykyään kaikille löytyy hyviä tuuraajia, jos niille on tarvetta. Kerran muuten laskettiin huvin vuoksi, että jos otettaisiin käyttöön kaikki muusikot, jotka ovat jossain vaiheessa olleet Friggissä tuuraamassa, voitaisiin kasata vaikka kolme eri Frigg-bändiä kiertämään maailmaa!”

Tasaisen keikkailun ohessa olisi jälleen aika saada uutta levyä pikku hiljaa maailmalle. ”Onhan se meidän alalla niin, että muuten on vaikea saada mediahuomiota”, Asplund huokailee hymyillen. ”Festivaaleillakin on aina hyvä syy kiinnittää bändi, jolta on juuri tullut levy. Levy pakottaa hyvällä tavalla tekemään uutta materiaalia ja uudistua. Mutta onhan se kallis käyntikortti! Tosin olemme sikäli onnellisessa tilanteessa, että keikoilla myydään aika paljon levyjä. Onneksi Suomessa on toistaiseksi hyvä apurahasysteemi, joka on meitäkin paljon auttanut.”

Asplundin mukaan mitään suuria mullistuksia ei kuitenkaan ole levyllekään tulossa. Frigg tulee myös jatkossa kuulostamaan Friggiltä. Ja suunta on tasaisesti eteenpäin.

Kirjoittaja Tove Djupsjöbacka on musiikkitoimittaja ja flamencoasiantuntija, joka onnekseen kuuli Friggiä ensimmäisen kerran jo vuonna 2002 ensimmäisen levyn julkaisukonsertissa. Se vei mennessään.

Friggin konsertti kuullaan Yle Radio 1:n Etnoillassa 21.6.2016 (10 päivää Yle Areenassa)

  • Kylie Minoguen kantrivalssi ja Maj Karman rokkileka

    Kylie Minoguen kantrivalssi Levylautakunnan voittaja

    Levylautakunnan arvioille alttiiksi valikoitui viikon uutuuksista mm. Australian lahja pop-maailmalle, tuore laulaja-lauluntekijä ja kotimainen rokkijyrä. Arvionsa antavat Ylen Juha-Pekka Sillanpää, Susanna Vainiola ja Jyrki Koskenseppä. Äänestyksen tulos ja kommentit 1.

  • Kolme sointua riittää tangokuninkaillekin

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela

    Tangokuninkaat Jukka Hallikainen ja Marko Maunuksela ovat yhdistäneet voimansa duoksi, joka alkaa keikkailla yhdessä ja levyjäkin on tekeillä. Levylautakunnassa Marko ja Jukka saavat arvioitavakseen viikon uutudet. Tämän duon täydentää trioksi toimittaja Maija Salminen. Pisteet ja kommentteja 1.

  • Maailmassa on jotain pysyvää - Pelle Miljoona!

    Laulaja Heidi Kyrö ja bluesmies Micke Björklöf raadissa

    Esikoislevyjä ja legendojen uutuuksia löytyy tämän viikon tarjonnasta. Levyuutuksia arvioivat laulaja, opettaja ja tangoprinsessa 25-vuoden takaa Heidi Kyrö, bluesmuusikko Micke Björklöf ja musiikkitoimittaja Tuuli Saksala. Pisteet ja kommentteja 1. Josén Pimeä Puoli: Sanan helinää 26 pistettä (Jose Mäenpää) Heidi: Rauha oli läsnä tässä kappaleessa.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua