Hyppää pääsisältöön

Mika Waltarin Mikael Hakim seikkailee Osmanien valtakunnassa

Istanbulilainen moskeija
Istanbulilainen moskeija Istanbulilainen moskeija Kuva: Yle moskeijat

Mika Waltarin romaanissa Mikael Hakim (1949) seikkaillaan 1500-luvun islamilaisessa Osmanien valtakunnassa. Yle Radio 1:n Lukupiirissä lauantaina 9.7. seurataan kristitystä islaminuskoon kääntyneen Mikael Hakimin matkaa ja elämän käänteitä ottomaaninen keskuudessa.

- Mika Waltarin romaanihenkilön Mikael Hakimin vaellus keskiajalla seikkailijasankari Antti Tykinvalajan kanssa loi lukijallekin mahdollisuuden tarkastella koko Eurooppaa ja islamilaista kulttuuria, mutta myöskin suomalaista lähtökohtaa, sillä Turustahan Mikael Karvajalka (myöh. Hakim) matkalleen lähti, sanoo emeritusprofessori Panu Rajala.

Tuolloin Waltari oli kirjailijana elämänsä huipulla

Mika Waltarin historiallisten romaanien joukkoon on perinteisesti katsottu kuuluvaksi romaanit Sinuhe egyptiläinen (1945) Mikael Karvajalka (1948), Mikael Hakim (1949), Johannes Angelos (1952), Turms kuolematon (1955), Valtakunnan salaisuus (1959) ja Ihmiskunnan viholliset (1964). Mika Waltarin romaanissa Mikael Hakim (1949) Mikael Karvajalka kääntyy kristitystä islaminuskoon 1500-luvun alkupuolen Osmanien valtakunnassa ja tarkastelee islamilaista kulttuuria suomalaisin silmin.

- Mikael Hakim on Mika Waltarin historiallisista romaaneista kaikkien laajin ja ehkä jollain tavoin kaikkein suurisuuntaisin yritys ymmärtää toista kulttuuripiiriä, islamin maailmaa. Waltari oli siinä suhteessakin harvinainen kirjailija oman aikanaan, jopa maailmanlaajuisesti, että hän yritti ymmärtää islamilaista maailmaa. Länsimaista noihin aikoihin ei juuri sukellettu tutkimaan islamin todellisuutta kaunokirjallisuuden puolella.

- Mikael Hakim kyllä myös pikareskiromaanina, joka on hauska veijaritarina pinnaltaan, mutta sitten pohjaltaan hyvinkin kyyninen, synkkä, verinen ja jopa sadistinen. Siis epätoivoinen kuvaus maailman raadollisuudesta. Onhan se silläkin tavoin Waltarin keskeisiä teoksia, toteaa Rajala.

istanbulilaisen moskeijan sisäpiha
Istanbulilaisen moskeijan sisäpiha istanbulilaisen moskeijan sisäpiha Kuva: Yle moskeijat

Panu Rajala on kirjoittanut mittavan yli 800-sivuisen Unio mystica Mika Waltarin elämä ja teokset –kirjan vuonna 2008 ja tuntee hyvin Waltarin teokset ja elämänvaiheet. Rajalan mukaan nelikymppinen Waltari oli kovassa vedossa, kun hän kirjoitti vuonna 1949 ilmestynyttä Mikael Hakim –romaania.

- Tuolloin Waltari oli kirjailijana elämänsä huipulla. Hän oli ponnahtanut juuri amerikkalaisen bestseller-listojen kärkeen ja Sinuhe egyptiläisestä valmisteltiin suurta Hollywood-elokuvaa. Kymmenien- ja satojentuhansien painokset rikkoontuivat. Waltarin käännösten määrä eteni ja ulkomainen arvostelu ylisti. Hän oli siis kerta kaikkiaan silloin parhaimmillaan ja varmasti halusi myöskin heittäytyä erilaisiin yhä haastavimpiin tehtäviin. Hän pyrki eroon Sinuhen maineesta ja etsi toisenlaisia aiheita sukeltamalla turkkilaiseen maailmanvaltaan.

Waltarihan oli tuolloin kertojana vähän ylikunnossa
Koraani istanbulilaisessa museossa
Koraani istanbulilaisessa museossa Koraani istanbulilaisessa museossa Kuva: Yle Koraani

- Mika Waltarihan oli kertojana vähän ylikunnossa. Hänhän valitteli, että romaanista tuli elefanttitautinen, liiankin laaja. Waltari ei saanut omaa laajaa sanapintaansa ja motoriikkaansa oikein pysähtymään. Tarkoitus oli kirjoittaa vielä kolmas osa Mikaelin seikkailuja, mutta sitten tuli pysähdys, kertoo emeritusprofessori Panu Rajala.

  • Avaruusromua: Meri on vapauden symboli

    Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista.

    Meren aallot lupaavat vaihtelua elämään. Ne lupaavat uusia asioita. Näin kertoo eräs unikirja meren symboliikasta. Metalli puolestaan symboloi unessa lujuutta ja päättäväisyyttä. Metalliset kuulat ovat muistoja menneistä kokemuksista, kertoo toinen kirja. Jokainen ihminen näkee vähintään kolme unta joka yö, sanovat unitutkijat. Kaikki näkevät unia, mutta kaikki eivät niitä muista. Unet puhuvat meille kuvin ja symbolein. Ja unet voivat myös muuttua musiikiksi. Toimittajana Jukka Mikkola.

  • Arkielämän taistelusignaalit eivät anna meille rauhaa

    Pitkien vapaiden jälkeen moni kokee arjen taisteluna.

    Vanhoissa lännenelokuvissa saapuvan ratsuväen tunnusmerkki oli signaalitorvi, mutta nykyajan soturin ympärillä on paljon erilaisia signaaleja varoittamassa ja ohjaamassa.

  • Avaruusromua: Muuttaako kulttuuri koneita vai koneet kulttuuria?

    Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita.

    Nykyinen tekniikka vaatii käyttäjältään enemmänkin tietoa kuin taitoa. Tietoa siitä, mitä täytyy tehdä ja missä järjestyksessä. Uudet laitteet vaativat käyttäjiltään uusia asioita, uudenlaista osaamista. Kun taito korvautuu tiedolla, meidän suhteemme tekniikkaan muuttuu. Pelkän käytön osaaminen ei ole lainkaan yhtä hauskaa kuin tekeminen, kirjoittaa professori Timo Airaksinen. Avaruusromussa kuunnellaan poimintoja vuoden 2019 ulkomaisesta musiikista. Toimittajana Jukka Mikkola.

Lue myös - yle.fi:stä poimittua

Uusimmat sisällöt - Kulttuuri