Hyppää pääsisältöön

Miksi moni katuu nyt Brexitiä? Kansanäänestyksissä voidaan kompuroida, jos kansa ei ole niihin tottunut

Kansanäänestys saattaa olla hyvä idea, jos äänestäjillä on eväät muodostaa perusteltu mielipide.

Äänestäjä vaalikopissa. // Kuva: Yle / Tiina Jutila

Mitäs tuli oikein äänestettyä?

Tätä on kysynyt moni britti, kun selvisi, että EU-eron kannattajat voittivat kansanäänestyksen Britannian EU-jäsenyydestä.

Nyt Britanniassa vaaditaan uutta kansanäänestystä. Jotkut ovat kertoneet katuvansa sitä, että äänestivät Brexitin puolesta. On myös kysytty, oliko kaikilla briteillä riittävät tiedot päättää Euroopan unionin jäsenyydestä.

Siis: saiko Britannian kansa nyt oikeastaan sitä mitä halusi?

Nyt ihmetelläänkin, onko kansanäänestyksissä mitään järkeä. Niitä on kutsuttu jopa demokratian perverssiksi muodoksi – ja jos kansanäänestyksen jälkeen kaduttaa ja tiedot ovat mitä sattuu, kannattaisiko tällaiset äänestykset heittää kokonaan romukoppaan?

Ei sentään, sanoo Åbo Akademin valtio-opin professori Kimmo Grönlund YleX Etusivun haastattelussa. Ongelmia voi kuitenkin tulla, jos erittäin tärkeästä asiasta järjestetään kansanäänestys sellaisessa maassa, jossa kansa yleensä pääsee äänestämään asioista hyvin harvoin. Britannia ja Suomi ovat molemmat tällaisia valtioita, joissa kansa valitsee kansanedustajat mutta hyvin harvoin äänestää suoraan poliittisista päätöksistä.

- Silloin meillä ei ole myöskään niihin liittyvää kulttuuria, joten kansalaisilla ei ole kokemusta siitä miten kansanäänestyksiin pitäisi valmistautua. Silloin siitä helposti tulee kannanotto kaikkeen muuhun, tässä tapauksessa esimerkiksi David Cameroniin tai EU:hun tunteellisesti suhtautuen eikä järkiperäisesti.

Sveitsissä saa äänestyssuosituksen

Sveitsi on tunnettu esimerkki valtiosta, jossa kansa pääsee usein äänestämään erilaisista kysymyksistä.

- Silloin syntyy perinne ja traditio siihen, että poliittisessa kulttuurissa ymmärretään kansanäänestyksen merkitys ja pyritään ottamaan selvää asiasta, Grönlund sanoo.

Lisäksi Sveitsissä hallitus antaa kansalaisille äänestyssuosituksen, josta voi olle äänestäjälle apua, jos ei ole aikaa, halua tai kykyä ottaa asiasta itse selvää. Suositusta ei ole tietenkään pakko noudattaa. Britanniassa kansa ei saanut äänestyssuositusta, koska hallitusvastuussa olevat konservatiivit olivat EU-erosta erimielisiä.

Kyse ei siis ole siitä, että kansanäänestykset olisivat lähtökohtaisesti joko kelvottomia tai parhain demokratian väline. Paljon riippuu siitä, millaisessa ympäristössä ne järjestetään. Demokratian kannalta olisikin tärkeää pohtia, mitä muita keinoja olisi ottaa kansalaisia mukaan päätöksentekoon kuin kansanäänestyksen järjestäminen ehkä kerran muutamassa vuosikymmenessä.

Grönlund muistuttaa, että Suomessa tai Britanniassa ei nykyään ole oikein foorumeja, joissa tavalliset kansalaiset pääsisivät kunnolla mukaan poliittiseen keskusteluun.

- Sen vuoksi tällainen tyytymättömyys ja epätoivo purkautuu erilaisina ilmauksina, esimerkiksi netissä, mutta kyllähän se näkyy myös kaduilla, ja nyt se näkyi tässä Britannian kansanäänestyksessä.

Äänestääkö Suomi EU:sta ja Natosta?

Myös Suomessa ja muualla Euroopassa vaaditaan nyt kansanäänestyksiä Brexit-vaalin jälkimainingeissa. Perussuomalaisten nuorten puheenjohtajan Sebastian Tynkkysen kansalaisaloitteessa EU-jäsenyysäänestyksen järjestämiseksi on jo melkein 20 000 allekirjoitusta.

Grönlund ei tälle kansanäänestykselle lämpene. Pääministeri Juha Sipilä (kesk.) on myös sanonut, ettei hänen hallituksensa järjestä Suomeen EU-kansanäänestystä.

- Se tuntuu aika oudolta sen vuoksi, että Suomessahan liityttiin EU:hun kansanäänestyksen kautta. Ymmärrän vaatimukset, mikäli tapahtuisi jotain valtavan suurta muutosta, mutta kyllä EU on edelleen suunnilleen sama organisaatio, mihin liityimme, Grönlund sanoo.

Grönlund näkisi ennemmin, että poliittinen eliitti ryhtyisi selittämään kansalle selkeämmin, miksi Suomi on mukana EU:ssa ja mitä päätökset merkitsevät. Poliitikoiden tulisi myös kuunnella nöyremmin kansalaisia.

Toinen Suomessa väläytelty kansanäänestys liittyy jäsenyyteen sotilasliitto Natossa. Tämä kysymys on Grönlundin mielestä niin laaja, että siitä voisi Suomessa järjestää kansanäänestyksen. Ennen äänestystä asiasta pitäisi kuitenkin keskustella laajasti, jotta kansalaisilla on hyvät mahdollisuudet muodostaa asiasta perusteltu mielipide – oli se sitten puolesta tai vastaan.

Myös perinteisillä puolueilla on vastuunsa, jos Suomessa päätetään äänestää Natosta.

- Kyllähän ennen Nato-kansanäänestystä pitäisi hyvissä ajoin kaikkien puolueiden sanoa selkeästi, mitä mieltä sitten ovat. Eli äänestyssuosituksia pitäisi antaa.

Lue myös:

Juhannuksen jytky Brexit: Miten tämä voi vaikuttaa nuoriin? 

Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen: "Moni tulee kysymään silmät lautasina, että mitä Suomelle on tapahtunut?