Marie von Bell
Yle
Arjessa elävä power-folk saa voimansa yhdessä tekemisestä ja hyvästä olosta. Saaga Ensemble on seitsemästä musiikin moniosaajasta koostuva yhtye, joka ammentaa kansanmusiikista, mutta kappaleissa tuoksuu myös asvaltti, ja kuu nousee kaupungin kattojen ylle.
Lauluyhtye Rajattomasta tuttu Soila Sariola ja kantelisti Vilma Timonen ovat olleet ystäviä jo kouluajoilta, mutta eivät olleet samassa bändissä ennen vuotta 2013. Siitä se lähti, ajatus uudesta kokoonpanosta johon koottaisiin kaikki ne, joiden kanssa Sariola ja Timonen ovat aina halunneet soittaa.
Ystävykset keräsivät ympärilleen basisti Jaakko Kämäräisen, viulisti Tommi Asplundin, tuottaja-rumpali-säveltäjä Jyri Sariolan ja kosketinsoittaja Milla Viljamaan. Yhdessä he ovat Saaga Ensemble.
Keidas kiireen keskellä
Saaga Ensemble ei syntynyt ainakaan tekemisen puutteesta. Kaikilla jäsenillä on useita yhtyeitä ja projekteja, mutta Saagassa jokainen saa toteuttaa itseään ja muusikkouttaan. Ensimmäinen levy Polku julkaistiin 2013 ja toinen pitkäsoitto Kuullella 2015.
”Kaikki soittavat, säveltävät, sovittavat ja laulavat. Työskentelemme hyvin kollektiivisesti”, Timonen tähdentää.
Ryhmästä löytyy monenlaista taituruutta musiikin rautaisen osaamisen lisäksi. Kaikki tuotetaan videoita myöten itse. Kiireen keskellä Saaga Ensemble on bändin jäsenille voiman lähde, jossa jokainen pääsee toteuttamaan itseään keskinäisen kunnioituksen vallitessa. Tekemisen riemu kuuluu myös bändin kappaleissa.
Kateus, petos ja ihmissuhteet ovat universaaleja ikuisia teemoja eivätkä ne vanhene.
Kansanmusiikkia massoille
Saaga Ensemblen musiikkia on kuvailtu muun muassa voimalliseksi ”power-folkiksi”. Kappaleet ovat maanläheisiä ja elämänmyönteisiä. Vaikka musiikki on nostattavaa, eivät aiheet aina ole kevyimmästä päästä.
”Kateus, petos ja ihmissuhteet ovat universaaleja ikuisia teemoja, eivätkä ne vanhene. On jännittävää kuinka voimakasta kosketuspintaa voi löytää satojen, jopa tuhansien vuosien taakse laulujen kautta” Sariola kertoo.
Osa sanoituksista on vanhaa kansanrunoutta ja esimerkiksi Aleksis Kiven käsialaa, osa on bändin omaa tuotantoa, joissa esiin pääsee myös urbaani ympäristö.
”Musiikki syntyy siinä ympäristössä, jossa ihminen elää ja kasvaa. Me olemme kaupunkilaisia, mutta olemme lähes kaikki opiskelleet kansanmusiikkia, joten kyllä me juuremme tunnetaan.” Timonen miettii.
Kosketus tuhansien vuosien päähän
Myös uusissa teksteissä näkyy jonkinlaisia tyylipiirteitä ja inspiraatio traditionaalisista teksteistä.
”Kansanperinteestä löytyy järkyttävän hienoja tekstejä ja ne jotka valikoituvat meidän biiseihin ovat erityisesti puhutelleet meitä ja niihin olemme voineet samastua.” Sariola kertoo.
Voisiko kansanmusiikkipohjainen bändi nousta supertähteyteen ja vetää stadionit täyteen yleisöä? Sariola ja Timonen uskovat, että voi. Festivaalikeikkojen jälkeen monet, jotka eivät ole aiemmin bändistä kuulleet tai tunne kansanmusiikkia ovat hämmästelleet, miten ihanaa musiikkia bändi soittaa.
”Tällä hetkellä bisnes on sellaista, ettei siinä ole kansanmusiikille juuri sijaa. Ihmiset kuitenkin löytävät lopulta musiikin pariin. Nykyään uudemmilla festivaaleilla alkaa olla monipuolisesti erilaisia genrejä ja ihmiset pääsevät tutustumaan myös heille tuntemattomampiin artisteihin ja tyylilajeihin.” Timonen pohtii.
Sariolan äitiysloman jälkeen yhtye alkaa tehdä uutta levyä.
