Hyppää pääsisältöön

Elämänohjeita Kari Rydmanille, 79 v.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

Säveltäjä ja aito renessanssi-ihminen Kari Rydman kantaa ylpeänä sivistyksen soihtua ja uskoo taitoon, sisältöön sekä kauneuteen. Ikävuosistaan iloitseva - jos nyt ei kremppoja lasketa - Kari Rydman on vielä 79-vuotias. Säveltäjän kotikonnuilla järjestettävä Sääksmäki soi! -festivaali on kuitenkin päättänyt ottaa varaslähdön ja juhlistaa lokakuussa täyttyviä pyöreitä vuosia jo hyvissä ajoin lauantaina 2.7. Konserttipaikka on Kari Rydmanille tärkeä, sillä hän osallistui muutamien vuosien ajan kunnallispolitiikkaan pelastaakseen historiallisesti arvokkaan Voipaalan kartanon.

Vierailu Kari Rydmanin kotona on valaiseva. Aikana, jolloin kirjahyllyt somistetaan 'Suomein kaunein koti'
-tyylisesti muun sisustuksen värimaailmaan sopivilla esineillä, Kari Rydmanin hyllyistä sananmukaisesti pursuaa tietoa maailmasta ja maailmankaikkeudesta mitä moninaisimmilla kielillä. Yhtä rakkaita ovat niin kuvataiteet kuin kirjallisuuskin. Tässä jutussa olevat kuvat sisältyvät säveltäjän yhteen monista "Leikkejä kuvilla ja sanoilla" -kokoelmista.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman
Tämän minä muistan

"Tämän minä juuri ja juuri muistan 2 (1950-66)" paljastaa, että Kari Rydman on noudattanut kahta merkittävää elämänohjetta. Niistä ensimmäisen on antanut kolmevuotias neiti Kati Kirstinä:

"Kimmo ei tottele
omaa äitiä,
ku se ajattelee.
Sit se tekee
niinku se itte tykkää."

- Eila Kirstinän (Kostamo) kokoama Kati Kirstinän esikoiskokoelma (!) 'Me Maijan kanssa' ilmestyi 1965, ja se on suurten runoilijoiden rinnalla kuulunut ehdottomiin suosikkeihini.

Risteysajon sääntö numero yksi

Toisen osviitan elämäntielle antoi Teekkarien autokoulun opettaja "Lurjus". Hän johdatti oppilaansa heti ensimmäisellä ajotunnilla Helsingin pahimpaan kolariristeykseen, jossa risteytyy kuusi katua. Liikennevaloista ei tuolloin ollut Töölössä tietoakaan.

- Aloin hamuilla jarruja, mutta silloin kuului vierestä: "Krhmmm tota....Risteysajon sääntö numero yksi on: SEKAAN VAAN!" Hieman myöhemmin "Lurjus" lisäsi: "Nääs ei noi saa ajaa sun päälles, se on laissa kiällettyä!"

- Sekaan vaan! Jos muut ovat oppineet ajamaan siinä risteyksessä, miksen minäkin? Jos joku muu oli oppinut minkä tahansa asian, vaikkapa derivoinnin tai virkkaamisen, miksen minäkin sitä oppisi?

- Kiitos "Lurjus"! En tullut kysyneeksi oikeaa nimeäsi, mutta opetit minulle enemmän kuin kaikki filosofit yhteensä.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

Andrej Rudnev - Antti-setä - opetti fuskaamaan oikein

- Minulla on ollut suurenmoisia ja nerokkaitakin opettajia, mutta merkillisin kaikista oli kyllä Antti-setä. Vanhaa aatelia edustaneen everstin poika Andrej Rudnev (1878-1958) oli kielinero ja suuri yleislahjakkuus, mutta hänen elämänsä sattui niin pahaan maailmanhistorian aikaan, että siihen sekaantui myös aimo annos tragiikkaa.

- Rudnevista tuli Pietarin yliopiston Mongolian kielten ja kirjallisuuden professori 39-vuotiaana vuonna 1917. Vallankumouksen jaloista hänen oli paettava Suomeen, ja hänen seitsemän tutkimusmatkansa aineisto ja suuri kirjastonsa jäivät Pietariin. Suomessa hän, ansioitunut Suomen ystävä keisarin aikaan, joutui kuitenkin syrjityksi, eikä häntä kutsuttu vapaana olleeseen altailaisen kielentutkimuksen professuuriin huimasta pätevyydestään huolimatta.

Nikolai Rimski-Korsakovin oppilaan oppilas

- Onneksi Rudnev oli myös opiskellut musiikkia, "Rimski-Korsakovin oppilaan oppilaana", kuten hän joskus kehaisi, ja erikoislaatuisena muusikkona hän lopulta kelpasi suomalaisille. Rudnev oli laatinut hirmuisen määrän orkesterikappaleitten sovituksia pianolle 8-kätisesti, ja niitä hän käytti prima vista -opetuksessaan Sibelius-Akatemiassa ja sittemmin kotonaan Fredrikin- ja Arkadiankatujen kulmassa.

Siellä sitä istuttiin hänen kotonaan kahden pianon ääressä neljä enemmän tai vähemmän hukassa olevaa nuorta soittajaa, ja Antti-setä löi tahtia

- Kukapa minun sukupolveni muusikoista ei olisi olut Antti-sedän oppilaana? Siellä sitä istuttiin hänen kotonaan kahden pianon ääressä neljä enemmän tai vähemmän hukassa olevaa nuorta soittajaa, ja Antti-setä löi tahtia! Prima vista on vaikea laji, ja minun kaltaiseni aika huono pianisti löysi heti pienen helpotuksen: kannatti istua vasemmalla puolen pianoa, niin sai soittaakseen orkesterikappaleiden basso-osastoa - se yleensä oli hiukan helpompaa kuin diskantti.

Antti-sedän elämänohjeita

- Antti-sedällä oli ohjeita, joita voisi laventaa monia elämän asioita koskeviksikin: "Tärkeintä on oppia fuskaamaan oikein!" "Yrittäkää ensin saada ykköset paikalleen! Sitten kun se onnistuu, ottakaa kolmoset mukaan! Kyllä ne kuviotkin sitten vähitellen löytävät sieltä!"

- Toivottavasti, Antti-setä, olen oppinut fuskaamaan edes hiukan oikein.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

Hajaantukaa!

- Jyväskylän Kesät olivat 1960-luvulla kahden tyystin erilaisen kulttuurin törmäyspaikka. Kaupunki täyttyi asukkaiden kauhuksi helsinkiläisistä, ja siinä oli totta vie kestämistä. Ties mitä skandaaleja odottaa nurkan takana!

- Eräänä kesäiltana Valtakatu oli Kirkkopuiston tienoilla aivan autio. Vain yksi mies käveli minua vastaan, ja hän osoittautui Tuomas Anhavaksi. Jäimme kadunkulmaan juttelemaan, ja tapamme mukaan siinä kuluikin melkoisesti aikaa. Huomasin, että passipoliisi tarkkaili meitä kauempaa, teki sitten päätöksensä, tuli luo ja lausui jylhällä äänellä: "Hajaantukaa!"

- Anhava ei häiriintynyt, jatkoi puhettaan, mutta katsoi samalla pitkin nenänvarttaan poliisia. Ei kukaan kestänyt tuota Tuomaan katsetta, eikä kestänyt poliisikaan, vaan hän katsoi virkavelvollisuuden tulleen täytetyksi ja poistui paikalta.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

- Ahdasta oli tuona aikana. Kaiken aikaa kunnon kansalaiset joutuivat miettimään, mikä oli soveliasta, mikä taas ehkä mahdollisesti arveluttavaa.

Nuoripari vietiin putkaan, minne se paikallisten mielestä selvästi kuuluikin

- Mutta eräänä päivänä tuli korkeakoulun päärakennuksen vaateaulaan nuori vastakihlautunut pari, joka antautui hartaaseen suutelutoimintaan. Vahtimestari kauhistui siveetöntä käytöstä ja kutsui poliisin. Nuoripari vietiin putkaan, minne se paikallisten mielestä selvästi kuuluikin.

- Tuostapa kesävieraat eivät pitäneet, ja tieto tapauksesta kiiri hetkessä kaikkiin tapahtumapaikkoihin. Syntyi ajatus, että kello 19.55, viittä minuuttia ennen konsertin alkamista koko yleisö ryhtyy protestin vuoksi suutelemaan toisiaan. Tieto levisi myös yliopiston johdon korviin, ja muutamaa minuuttia ennen määräaikaa ilmoitettiin, että vahvat poliisivoima olivat piirittäneet kampuksen, ja että jokainen sopimattomasti käyttäytyvä vangittaisiin.

Laskin suudelleeni seitsemäätoista naista ja M.A.Nummista

- Kellon viisari napsahti paikalleen, aulan tiiviisti täyttänyt väki alkoi innokkaasti suudella, ja itse laskin suudelleeni seitsemäätoista naista ja M.A.Nummista. Lehdistö oli tietysti kärpäslaumana paikalla, ja salamavalot leiskuivat. Median paineko sitten sen teki, että minkäänlaista poliisitoimintaa ei näkynyt. Tasan kahdeksalta suutelu loppui, yleisö vakavoitui soveliaasti ja valui konserttisaliin.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

Helsingin poliisikomentaja antaa lausunnon julkisella paikalla suutelemisesta

- Ilta-Sanomat repi tietysti aiheesta irti kaiken, etusivua myöten. Kaikki itseään arvostavat pakinoitsijat käsittelivät aihetta. Myyttiseen kuuluisuuteen kiiri Helsingin poliisikomentajan lausunto, kun toimittaja oli kysellyt saako Helsingissä suudella julkisella paikalla: "Kyllä saa, kunhan ei kiemurtele!"

- Pusukapinan jälkeen tuli kaikenlaisia neilikka- ja laulavia vallankumouksia, mutta Suomi (ja Jyväskylä) muuttuivat tuolloin viidessä minuutissa aivan toisenlaisiksi.

Jutun lähteet:
Kari Rydman: "Tämän minä muistan juuri ja juuri 2 (1950-66)" ja "Leikkejä kuvilla ja sanoilla".

Sääksmäki soi! Kari Rydmanin juhlakonsertti Yle Radio 1:ssä lauantaina 2.7.2016 klo 19.03

Kari Rydman: Quartettsatz "Frühling" (kantaesitys)
Frank Martin: Kuusi monologia runoelmasta Jokamies
Kari Rydman: Kaunein uni; Niin kaunis on maa
Kari Rydman: Quartettsatz "Sommer" (kantaesitys)
W.A. Mozart: Jousikvintetto nro 4 g-molli

Esiintyjät: Mirka Malmi ja Susanna Arminen, viulu, Sauli Kulmala ja Oleg Larionov, alttoviulu, sekä Markus Pelli, sello. Gabriel Suovanen, baritoni, ja Kristian Attila, piano.

Väliajalla haastateltavina Kari Rydman ja Sääksmäki soi! -festivaalin taiteellinen johtaja Jukka Iisakkila, joka myös juontaa konsertin Voipaalan taidekeskuksessa.

Kari Rydman
Kari Rydman Kuva: Kari Rydman Kari Rydman

>Kansalliskirjasto: Kari Rydman, säveltäjä, professori

>Kari Rydmanin blogi

Lontoolainen Oxfordin yliopiston musiikkitieteen tohtori Charles Burney teki vuonna 1770 laajan matkan Ranskaan ja Italiaan. Matkan tarkoituksena Burneyllä oli kerätä materiaalia, jotta voisi myöhemmin kirjoittaa ensimmäisen nykyaikaisen musiikinhistorian englannin kielellä. Poikkeuksellisen sivistyneen, lahjakkaan ja oivalluskykyisen Burneyn matkakertomus avaa kiehtovan ja rikkaan näköalan aikakauden eurooppalaiseen musiikkiin - eikä vain musiikkiin, vaan ajan värikkääseen elämään muutenkin.
>Kuuntele Kari Rydmanin toimittamaa Tohtori Charles Burneyn matka Ranskaan ja Italiaan 1770